Tämä kirjoitus on osa moniosaista blogisarjaa, jossa käsittelen osuuskunnan hallintoa. Sarja perustuu meneillään olevaan väitöskirjatyöhöni ja runsaan 10 vuoden kokemukseen osuuskuntien hallinnon kouluttajana. Kyse on vapaamuotoisesta blogitekstistä, ei tieteellisestä kirjoituksesta. Otan esille näkökulmia, mutta pohdintani ei ole tyhjentävää eikä voikaan olla. Toiveeni on, että blogisarja herättää keskustelua täällä mediassa sekä organisaatioiden sisällä. Aiemmissa osissa käsittelin aiheita Hallituksen ominaispiirteet sekä Hallituksen prosessit.

Hallituksen roolit

Jokainen hallitus on erilainen. Niin pitää ollakin. Ei ole yhtä sapluunaa, josta voisi sanoa että ”tässä hyvä hallitus”!

Jotkut hallitukset korostavat johdon valvontaa. Valvova rooli alkoi korostua noin parikymmentä vuotta sitten yritysjohdon väärinkäytösten takia. Valvonnalla omistajat halusivat estää riskejä. Tästä syntyivät hyvän hallinnon suositukset. Tuolloin alettiin korostaa ulkopuolisten hallitusjäsenten käyttöä. Heidän erityistehtävänä nähtiin usein vahvistaa johdon valvontaa.

Hallituksen palvelurooli tarkoittaa sitä, että hallitus auttaa johtoa onnistumaan.  Se on resurssipankki, joka koostuu monenlaisesta osaamisesta. Hallituksen jäsenillä on hyvät verkostosuhteet sidosryhmiin ja kumppaneihin. He käyttävät runsaasti aikaa johdon tukemiseen esimerkiksi osallistumalla strategiatyöhön.

Mikä ratkaisee, millaiseksi hallituksen rooli muodostuu? Tähän vaikuttavat

  1. Omistajien (valitsijoiden) tahtotila
  2. Hallitukseen valittavien henkilöiden ominaispiirteet
  3. Hallituksen oma tahtotila
  4. Tilannetekijät

Ajatellaan näitä neljää asiaa osuuskunnan näkökulmasta. Omistajia hallituksen valinnassa edustavat hallintoneuvosto tai edustajisto, pienissä osuuskunnissa osuuskuntakokous. Omistajat voivat tietoisesti haluta ja valita vaikkapa johtoa valvovan hallituksen nimittämällä sinne ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Ulkopuolisten valinta voi merkitä muutakin: omistajat haluavat hallitukseen vaikkapa toimialatuntemusta ja rahoittajakontakteja. Ajattelevatko osuuskunnan omistajat tietoisesti, millaisen roolin he hallitukselle haluavat? Vai ohjaavatko hallituksen valintaa aivan muut tekijät?

Hallituksen valittavien henkilöiden ominaispiirteillä on vaikutus hallituksen rooliin. Jos osuuskunta esimerkiksi painottaa alueellista tasapuolisuutta hallituksen valinnassa, tulee hallitukseen pakosta jossain määrin alueiden etuja valvova ja tasapainottava rooli. Vaihtoehtoisesti valitsijat voisivat painottaa hallituksen monipuolista osaamista ja kokemusta, jolloin hallituksen rooli muodostuisi palvelevaksi ja strategiseksi. Käytännössä voi käydä, että hallituksen jäsenten ominaispiirteitä ei arvioida kovin syvällisesti valintatilanteessa. Silloin hallituksen koostumuksesta tulee sattumanvarainen ja niin myös hallituksen roolista.

Hallitus voi itse ottaa rooliohjat käsiinsä. Etenkin puheenjohtaja voi rakentaa hallitukseen prosesseja, jotka tukevat halutun roolin vahvistumista. Yksi viime aikoina vahvistunut hallituksen rooli liittyy yhteiskuntavastuuseen. Hallitus voi itse vaikuttaa rooliinsa omalla aktiivisuudella ja halulla kehittyä. Hallituksen jäsenten koulutus, vastuualueista sopiminen, strateginen ote ja itsearvointi terävöittävät hallituksen roolia. On selvää, että hallituksen jäsenten yhteistyökyky vaikuttaa siihen, syntyykö yhteinen käsitys hallituksen roolista. Puheenjohtajan tehtävä on varmistaa, ettei hallitus ala toisaalta sooloilla, vaan käy jatkuvaa keskustelua roolistaan valitsijan, esimerkiksi hallintoneuvoston kanssa.

Osuuskunnan tilannetekijät vaikuttavat hallituksen rooliin. Ulkopuolelta voi tulla tekijöitä, jotka velvoittavat hallituksen ottamaan tietynlaisen roolin. Myös osuuskunnan sisäiset tekijät, esimerkiksi laajentuminen uusille markkinoille tai rakennejärjestelyt ohjaavat hallitusta tietynlaiseen rooliin. Nämä ovat annettuja tekijöitä, jotka valitsijan ja hallituksen itsensä tulee ottaa huomioon.

Käytännössä yritysten hallituksissa on aineksia sekä valvovasta että palveluroolista. Rooli voi elää ajan mukaan kun tilannetekijät muuttuvat. Olennainen viesti on, että roolit tiedostetaan.

Osuuskunnan idea rakentuu voimakkaasti luottamuksen varaan. Tämä näyttäytyy parhaiten silloin, kun hallituksen luottamus toimitusjohtajaan on kunnossa ja päinvastoin. Moni osuuskunnan toimitusjohtaja on vastuullisesti johtanut osuuskuntaa pitkiäkin aikoja. Hän on ollut ”hyvä taloudenhoitaja” tai ”pehtoori”, johon osuuskunnan jäsenistö on luottanut.

Viime aikoina on nostettu esiin, tarvitsevatko osuuskunnat omat hyvän hallinnon suositukset. Monet yleiset suositukset pätevät osuuskuntiin yhtä lailla. Osuuskunnissa on erityispiirteitä, jotka voisivat nykyistä paremmin näkyä hallituksen agendalla. Kansainvälinen osuustoimintatutkijoiden foorumi määritteli nämä seuraavasti:

  • Osuuskunnan jäsendemokratian tulee olla niin vahvaa, että pienet vähemmistöt eivät ala niitä hallita
  • Jäsenviestintää ja hallinnon sisäistä viestintää tulee vahvistaa
  • Osuuskuntien yhteisöllinen luonne tulee säilyttää, se on erottautumistekijä
  • Ulkoinen ja sidosryhmäviestintä on osa osuustoiminnallista yrityskulttuuria
  • Osuuskunnan hallituksen tehtävä on yhteen sovittaa jäsenkunnan intressit – hallitus ei ole paikka jossa valvotaan sisäisiä kilpailevia intressejä

Seuraavassa blogisarjani osassa käsittelen aihetta Hallituksen valinta.

…………….

Blogini ”Karilta irti” arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella. Toivon jatkokeskustelua aiheesta tällä palstalla ja varsinkin jokapäiväisessä työssä.

Jaa artikkeli