Osuustoiminnan kuntavaaliohjelma
2017-2021

Monimuotoisella
osuustoiminnalla
elinvoimainen yhteisö

Kannustamme ottamaan osuustoiminnan osaksi elinvoimaisen kunnan rakentamista. Tämä on laadittu virikkeitä antavaksi idealistaksi elinvoimaisen ja osallistavan yhteisön luomiseen. Katse on 2020-lukua kohti koeteltuine malleineen ja kehittämisideoineen. Ohjelma on kuntavaalien ehdokkaille, valituksi tulleille, kunnan työntekijöille ja äänestäjille. Kuntavaalit ovat 9. huhtikuuta 2017.

On tärkeää äänestää

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Sivun sisältö

Kunta huolehtii muun muassa opetus- ja kulttuuri- sekä teknisistä palveluista ja vielä jonkin aikaa sosiaali- ja terveyshuollosta. Kunnat ovat tärkeässä roolissa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja erityisen merkittävässä asemassa alku- ja sisäänajovaiheessa. Muutoksen mukana erilaiset yritysmallit tulevat entistä lähemmäs kunnallista päätöksentekoa sekä kuntien ja maakuntien palvelutuotantoa.

Kuntavaaleissa, jotka järjestetään 9. huhtikuuta 2017, valitut valtuustot johdattavat kunnat uuteen rooliinsa. Seuraavalla valtuustokaudella määritellään käytännön tasolla kuntien uusi asema ja tehtävien painopiste. On kaikki syy osallistua vaaleihin ja äänestää.

Yhteisöllisen yrittämisen muoto

Osuuskunta on yhteisöllisen yritystoiminnan muoto, jolla voidaan tukea elinvoimaisten ja taloudellisesti menestyvien yhteisöjen syntyä. Malli pohjautuu jäsenomisteisuuteen, jäsenistön tarpeisiin ja heidän osallistumiseensa. Malli sopii erityisen hyvin toimintoihin, jotka koskevat ihmisten arkea, parantavat elämänlaatua, luovat tasa-arvoisuutta ja edistävät demokratiaa. Malli kannustaa kansalaisia ottamaan itse vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan.

Kuntauudistus avaa uusia mahdollisuuksia osuustoiminnan hyödyntämiseen. Hyvin johdettuna osuuskuntamalli vahvistaa yksilöitä ja koko yhteisöä luomalla yhteisöllistä tekemisen puhtia. Se voi osaltaan täyttää sitä demokratiavajetta, joka uudistuksessa koetaan syntyvän.

Tämän ohjelman toimenpiteet eivät riipu sinänsä kunta- ja maakuntauudistuksesta ja sen etenemisestä, mutta parhaimmillaan hallintouudistus vapauttaa kunnan sille sopivaan rooliin ja tehtäviin, jolloin osuuskuntamalli tulee entistäkin kiinnostavammaksi. Osa ohjelman ideoista on uusia, mutta suuri osa jo varsin koeteltuja. Uudistumiseen tarvitaan tietysti jotain ihan uutta, koeteltujen keinojen monistusta laajempaan käyttöön ja myös kiinni pitämistä siitä, mikä toimii myös tulevaisuudessa.

Elinkeinojen kehitys ja työllisyyden hoito

Taloudellisen toimeliaisuuden edistämisessä lähtökohtana on monikasvoinen markkinatalous. Vahva talous tulee erilaisten organisointimallien käytöstä. Usein yritysmallit vahvistavat toisiaan; esimerkiksi pk-yritykset voivat käyttää apunaan osuuskuntamallia ja osuuskunnat voivat käyttää apunaan osakeyhtiömallia.

Monen alueen palvelutuotannon perusvoimaa muodostuu eri osuustoiminnallisten yritysten kyvystä toimia verkostoillaan koko Suomen alueella. Suuri osa maan päivittäistavarakaupasta, elintarviketaloudesta, pankki- ja vakuutustoiminnasta, hotelli- ja ravintolatarjonnasta on osuustoiminta- ja keskinäisten yritysten liiketoiminnan varassa. Myös kauppiasosuuskuntien yrittäjät toimivat koko maan alueella; usein sitä suuremmassa roolissa mitä vaativampi on liiketoimintaympäristö rajallisen asujaimiston ja kysynnän sekä etäisyyksien vuoksi. Hyvin johdettuna osuustoimintamalli tukee maan myönteistä kehitystä maan eri osissa.

Alueen elinkeinojen kehitykselle on suotavaa, että alueella toimivien yritysten tuotteita ja palveluita myös käytetään paikallisesti ja alueellisesti. Julkisen hankintatoimen hankintakriteerit on syytä säätää niin, että oman alueen tuotteilla on menestymisen mahdollisuudet kilpailutuksissa eikä niitä suljeta vaihtoehtona pois.

Henkilöstöomisteiset osuuskuntayritykset ovat nykyaikainen tapa organisoida työtä, joka perustuu työntekijöiden käden taitoihin, luovuuteen ja osaamiseen. Usein tällaiset työpaikat syntyvät osaamisen ja osaajien ympärille eli ne on luotava osaajien yhdessä.

Yrittäjä- ja kauppiasosuuskunnat antavat sellaista omissa käsissä olevaa hankinta- ja toimitusvoimaa, jota ilman osuuskuntaa ei ehkä olisi. Verkostot voivat tukea alueen ”viennin” organisoimista, mikä tukee taloudellisen aktiviteetin ja työllisyyden kehittymistä kaikkialla Suomessa.

Yritysten omistajavaihdoksissa voidaan soveltaa osuuskuntamallia. Tällöin työntekijöiden muodostama osuuskunta voi ostaa liiketoiminnan osaajien käsiin.

Osatyökykyisille osuuskunta tarjoaa matalan kynnyksen yritysmallin. Sosiaalinen turva on tärkeää, mutta työn kautta olemme kaikki suomalaiset keskeisellä tavalla yhteiskunnan jäseniä.

Paikallisissa ja alueellisissa työllisyyshankkeissa, joissa tavoitellaan osuuskuntien perustamista alueilla, pyritään ratkaisemaan usein sitkeitä työllisyysongelmia. Hankkeiden paikallinen ja alueellinen toteuttaminen ja parhaiden käytäntöjen levittäminen tukee laajasti paitsi taloudellista myös sosiaalista kehitystä. Osuuskuntaneuvonnan erikoisosaamista on saatavissa Osuustoiminnan Kehittäjät ry:ltä ja Pellervo-Seura ry:ltä.

Uuden työosuuskunta.fi -palvelun kautta osuuskuntien perustaminen ja kehittäminen saa aivan uuden digitaaliajan työkalun, joka kannattaa ottaa kaikkialla aktiiviseen käyttöön.

Maaseudulle on kehitteillä uudenlaisia yhteisöllisen yrittämisen malleja, joilla voidaan koota erilaisten jäsenryhmien resursseja ja intressejä yhteistoiminnaksi. Yhteisetu-osuuskuntien avulla voidaan organisoida kumppanuuksia, joissa kunnat voivat olla mukana yhtenä osapuolena.

Kunta voi toisaalta strategiallaan, palveluiden tuottamistavoillaan ja hankinnoillaan kannustaa ja toisaalta asiantuntemuksellaan tukea osuuskuntien syntyä. Yhteisömuotoa säätelevän osuuskuntalain mukaan se voi myös harkitusti olla jäsenenä osuuskunnassa, milloin se on kokonaisuudelle hyväksi. Osuuskuntalakia säädettäessä tämä on otettu huomioon äänivaltaoikeuksissa ja pääoman hankinnassa.

Kasvatus ja koulutus

Elinvoima, elinkeinot ja koulutus kytkeytyvät yhteen. Maamme koulutusjärjestelmässä osuustoimintamallia voidaan hyödyntää monella tapaa.

Osuustoiminta kuuluu paitsi yleissivistävään opetukseen myös työelämätaitoihin. Yrittäjyyskasvatus luo nuorisolle työelämävalmiuksia, joihin kuuluvat myös yrittäjyyttä koskevat tiedot ja asenteet. Yksin yrittämisen rinnalla myös yhdessä yrittäminen on saanut suosiota erityisesti nuorten parissa, joten sitä on motivoivaa myös opettaa. Yrittäjyyskasvatuksessa oppilaiden perustamia osuuskuntia on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää yhä aktiivisemmin nuorten yritystoiminnan luomiseksi.

Tiimiyrittäjyys on keskeisiä pedagogisia keinoja kehittää oppimista, ja työelämävalmiuksia. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluissa toimivien oppilasosuuskuntien rinnalla myös lukio-osuuskunnat ovat yleistymässä.

Koulujen onnistumista tukee maamme nuorisokasvatusjärjestöjen toiminta, joilla osuuskuntamalli on käytössä.

Myös oppilaitos voi toimia osuuskuntamuodossa. Esimerkiksi lukio voi olla kuntien yhdessä omistama osuuskunta, jolloin saavutetaan riittävä väestöpohja ja kootaan riittävät voimavarat hyvän koulutuksen järjestämiseen.

Oppilaitosten yhteistyötä alueella toimivien yritysten kanssa on edelleen syytä lisätä. Osuustoimintayrityksillä on hyvä mahdollisuus toimia rakentavassa ja nuorten valmiuksia kasvattavassa yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Päiväkodit ovat suureksi osaksi kunnallisia, mutta yksityiset yleistyvät. Yksityisen ja julkisen välimuotona voi pitää osuuskuntamuotoon organisoituja päiväkoteja. Niiden jäsenenä voivat olla lasten vanhemmat, päiväkodin työntekijät ja myös kunta.

Infrastruktuuripalvelut

Tekniseen perusrakenteeseen kuuluvat infrastruktuuripalvelut ovat yhteiskunnan toimintojen kannalta välttämättömiä. Niiden rakentaminen, ajanmukaisuus, hyvä hoito ja toimintavarmuus ovat ihmisten elinehto. Usein palvelut ovat ns. luonnollisia monopoleja, jolloin asiakasomisteisuus on varmin tapa pitää palvelu kunnossa ja kohtuuhintaisena.

Vesihuolto-osuuskunnilla on suuri merkitys maamme vesihuollossa. Toimiva yhteistyö kunnan ja kunnan vesilaitoksen kanssa on menestyksen lähtökohta.

Laajakaistaosuuskunnat ovat keino rakentaa toimivat tietoliikenneyhteydet maan eri osiin ja siten mahdollistaa asumisolojen ja elinkeinojen kehittymisen alueella.

Energiaosuuskunnat ovat kestävän kehityksen mukainen keino samaan aikaan hyödyntää uusiutuvia paikallisia luonnonvaroja ja luoda paikkakunnalle työtä ja toimeliaisuutta. Samalla täytetään osaltaan yleisempiä yhteiskunnallisia ilmasto- ja bioenergiatavoitteita. Osuuskunta on vaihtoehto myös kuntakeskusten vesi- ja energiahuoltoon.

Kehitettävät erilaiset infraosuuskuntamallit tuovat vaihtoehtoja haja-asutusalueiden monenlaisten infrastruktuurijärjestelmien ammattimaiseen hoitamiseen. Malleilla luodaan myös paikallisia työpaikkoja osaajille eri puolilla Suomea.

Yhteisön uusien tarpeiden ja uuden teknologioiden myötä avautuu uusiakin mahdollisuuksia osuuskuntamallin käyttöön koko yhteisön kehityksen hyväksi. Tulevaisuus näyttää, mitkä ovat nousevat tarpeet ja mahdollisuudet.

Sosiaali- ja terveysalan palvelutuotanto

Sosiaali- ja terveysalan palveluiden tilaajana on jatkossa maakunta. Palveluiden tuottajana voivat toimia myös osuustoimintayritykset.

Suuret osuustoimintayritykset voivat ryhtyä toimialalle. Maakuntien yhtiöitetty palvelutuotanto voi toimia osuustoiminnallisesti. Sosiaali- ja terveysalan yhteisöt voivat yhdistää voimansa ja organisoida kilpailukykyisiä osuustoimintayrityksiä. Pk-yritykset voivat yhdistää voimansa osuuskunnan kautta ja tulla varteenotettaviksi palveluntuottajiksi. On myös mahdollista muodostaa kokonaan uusia osuustoimintayrityksiä sosiaali- ja terveysalalle. Näillä keinoilla voidaan rakentaa lähipalveluita ja vahvistaa paikallistaloutta.

Kaikissa tapauksissa osuustoiminnan ihmiskäsitys on yhteensopiva osuustoiminnan arvojen ja periaatteiden kanssa. Suomalainen omistus ja verojen maksu Suomeen tukevat yhteisön kestävää talouden kiertokulkua.

Digitalisaatio ja data

Digitalisaatio sekä siihen liittyvä palveluistuminen ja jakamistalous luovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Osuustoiminnan avulla voidaan vastata omistustalouden vähenemiseen ja palveluiden tuottamiseen hyödyntäen digitalisaation mahdollistamia työkaluja. Osuustoiminta soveltuu hyvin esimerkiksi hyödykkeiden yhteiskäytön järjestämiseen ja hallintaan.

Lisäksi osuustoimintaa voidaan hyödyntää datan omistuksessa ja hallinnassa. Dataosuuskunnat perustuvat yksilön oikeuteen itseään koskevaan dataan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla dataosuuskunnat voivat toimia osana järjestelmää.

Yhteisöllistä asumista

Osuustoimintamallia lähellä olevaa käyttäjäomisteisuutta oikeuksineen ja velvollisuuksineen edustavat asumisessa asunto-osakeyhtiö- ja asumisoikeusmallit. Myös yleishyödyllisessä rakennuttamisessa ja vuokra-asumismallissa on varsinkin aiemmin käytetty osuuskuntamallia.

Kehitettävä Asunto-osuuskunta on uudentyyppinen yhteisöllinen asumismuoto, jolla voidaan lisätä asuntojen tarjontaa, asumisen joustoja elämätilanteen mukaan ja asumisen turvaa. Osuuskuntamallilla voidaan tuottaa myös monia muita asumiseen liittyviä palveluita.

Kunta vastaa kaavoituksesta. Myös kaavoituksessa on hyvä huomioida tarve uusille asumisen malleille. Asumisen kehittäminen ja uusien vaihtoehtojen luominen vaativat myös vahvaa tahtotilaa ja pitkäjänteisyyttä.

Demokratiaan kasvamista

Osuustoimintamalli tukee yksilön ja yhteisön kehittymistä. Se antaa tilaa kaikille ihmisille löytää paikkansa yhteiskunnassa ja taloudessa. Se lisää taloudellista sivistystä ja vastuunottoa. Malli on toimiva tapa kiinnittäytyä omaan paikallisyhteisöön, alueeseen, kansakuntaa ja maailmanyhteisöön.

Osuustoiminta on demokratiamallin uranuurtaja 1900-luvun alusta. Se tuli ennen valtiollista ja kunnallista demokratiaa. Siksi osuuskuntamallia pidetään demokratian kouluna kansakunnan ja paikallisyhteisöjen kasvussa henkiseen täysi-ikäisyyteen. Kansalaiset oppivat ajattelemaan itse ja hoitamaan omat elintärkeät asiat.

Toimenpiteitä positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi

Kunnalla on rooli kannustamisessa ja positiivisen kehityksen tukemisessa, sillä elinkeinoihin liittyvä asenneilmasto on tärkeä tekijä. On suotavaa, että kuntapäättäjät ymmärtävät kaikkia yritysmalleja, niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita.

Kansalaisten oletetaan ottavan aikaisempaa enemmän vastuuta oman elinpiirin omaehtoisesta organisoimisesta, mutta siihen pitää olla myös valmiuksia. Tarvitaan taloudellista sivistystä ja osaamista, jota ei synny itsestään. Valmiuksien kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota.

Osuustoimintamallin hyödyntäminen vaatii lisääntyvää osaamista eri tahoilta. Osaamista on syytä edelleen kehittää laaja-alaisesti. Siihen eivät riitä yksinomaan kuntien toimenpiteet vaan on kyse myös kansallisista toimista, joilla kuntia voidaan tukea onnistumaan. Maan elinkeinopolitiikan tulee rakentaa osaamiseen kannustavia puitteita ja hyvää sääntely-ympäristöä, jotta paikallisesti voidaan onnistua.

Osuustoiminallisen liiketoimintamallin ymmärtämistä vaaditaan myös elinkeinojen kehittäjiltä ja yritysneuvonnalta. Yritysneuvontapalveluissa on hallittava eri yritysmallit, myös osuuskuntamalli. Pellervon ylläpitämien osuuskuntien neuvontasivujen www.pellervo.fi sekä työosuuskunta.fi -sivujen linkittäminen on konkreettinen toimenpide eteenpäin.

Osaamisen kehittäminen on haaste paitsi osuustoimintayrityksille itselleen myös maan opetusjärjestelmälle yliopistoissa, korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Osuustoiminnan tutkimusta ja opetusta on edelleen kehitettävä. Se heijastuu pitkälle tulevaisuuteen ja luo uusia kehityksen mahdollisuuksia. Osuustoimintayritysten johtamistaidon kehittyminen on avain. Kansalaisten kyvykkyyttä toimia rakentavana osuuskunnan jäsenenä ja myös omistajaroolissa on syytä edelleen kehittää.

Helmikuussa 2017

Pellervo-Seura ry
Osuustoiminnan neuvottelukunta
Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry
Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry

Kannustamme ottamaan osuustoimintamallin osaksi elinvoimaisen kunnan rakentamista. Ohjelma on laadittu virikkeitä antavaksi muistilistaksi elinvoimaisen ja osallistavan yhteisön luomiseen. Ohjelma on kuntavaalien ehdokkaille, valituksi tulleille, kunnan työntekijöille ja äänestäjille.