Näkökulma

Osuustoimintablogissamme Pellervon asiantuntijat ja vierailevat kirjoittajat tarkastelevat osuustoimintaa ja osuuskuntia eri näkövinkkeleistä ja tasoilta.

Yritysvastuudirektiivin loppusuora

Yritysvastuudirektiivin loppusuora

16.2.2024

EU:ssa valmistelussa oleva yritysvastuudirektiivin valmisteluvaiheessa ovat erilaiset tavoitteet ottaneet yhteen ja nyt päätöksenteon kriittisellä hetkellä nähdään loppuhuipennus. Suomen hallituksen päätös olla äänestämättä direktiivin puolesta EU:n neuvostossa on herättänyt keskustelua myös kotimaassa. Yritysten vastuullisuudesta on tullut arkipäivää ja yritysvastuusääntely ei ole uusi ilmiö EU-tasolla ja kansallisesti. Tämä osoittaa, että emme elä ”villissä lännessä” sääntelyn osalta. Pikemminkin

Osuustoiminnan arvot muuttuvat teoiksi

Osuustoiminnan arvot muuttuvat teoiksi

16.1.2024

Pellervon Päivässä huhtikuussa palkittaan ensimmäistä kertaa Vuoden osuustoimintateko. Teko, jolla on ollut positiivisia heijastuksia tai jättänyt merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan, yhteisöön tai yksilöön.

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosi 2024

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosi 2024

2.1.2024

Vuoden 2024 alkaessa ja paukkupakkasten paukkuessa Pellervossa hehkuu innostus ja lupaus olla osuustoiminnan eturintamassa. Uudenvuodenlupaus kietoutuu vahvasti strategiaamme ja yhteiseen arvopohjaamme, jota viime vuonna terävöitimme yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Se on lupaus uteliaisuudesta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä.

Miksi käsi hakeutuu puhelimelle?

Miksi käsi hakeutuu puhelimelle?

18.12.2023

Suomessa on viime viikkojen aikana käyty vilkasta keskustelua Pisa-tuloksista ja niiden laskun syistä. Yhtenä merkittävänä tekijänä on nostettu lasten ja nuorten puhelimen käyttö ja sosiaalinen media. Ei me aikuiset kyllä puhelimen tuijottamisessa ihan viattomia olla itsekään. Jos puhelinajan sääntely on vaikeaa nuorille, niin sitä se on myös aikuisille. Kysymys kuuluu: heikentääkö puhelimen jatkuva tuijottelu ja

Edullista sähköä aatteen voimalla 

Edullista sähköä aatteen voimalla 

22.11.2023

Energian kotimaisuus ja huoltovarmuus ovat korostuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Keskiöön on noussut myös energian hinta ja energiayhtiöiden voiton maksimointi tilannetta hyödyntäen. Tällä viikolla on puhuttanut pörssisähkön hinta.   Tilanne on korostanut sitä, että tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja sähkön tuotantoon ja hinnoitteluun. Yksi niistä on osuuskuntamuotoinen toteutustapa. Suomen suurimpana sähköosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on erinomainen esimerkki osuuskuntayrityksestä, jossa

Korkea työllisyys lääkitsee hyvinvointia ja julkista taloutta 

Korkea työllisyys lääkitsee hyvinvointia ja julkista taloutta 

24.10.2023

Yrityksille yhtiömuodosta riippumatta on tärkeää työmarkkinoiden joustavuus ja toimivuus sekä työvoiman saatavuuden vahvistaminen. Nyt odotetaan poliittisilta päättäjiltä rohkeutta toteuttaa toimia, joilla Suomi elpyy.   Syksystä povattiin kuumaa työmarkkinasyksyä. Orpon hallituksen suunnitelmat työmarkkinauudistukset erityisesti SAK:n ja sen liittojen puolelta on saaneet kritiikkiä. Suuriin ulosmarsseihin ei ole vielä tässä vaiheessa ollut suurta innokkuutta. Tällä hetkellä työmarkkinasyksy vaikuttaa haalealta.  

Yrittäminen on yhteistyötä

Yrittäminen on yhteistyötä

5.9.2023

Yrittäjyys nähdään usein yksilösuorituksena. Tämän vuoden valtakunnallisen Yrittäjän Päivän yksi teemoista on Yrittäminen on yhteistyötä. Se korostaa, ettei menestyvä yritys ole usein yhden henkilön saavutus, vaan monien henkilöiden ja yhteistyötahojen tulosta.   Tätä kulmaa yrittäjyydestä on tarpeen vahvistaa. Se on niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta kestävämpää.   Yksi lähestymispiste asialle on yrityksen perustamisen vaihe. Silloin on hyvä

Monimuotoisuus yhteiskunnan ja yritysten voimavarana

Monimuotoisuus yhteiskunnan ja yritysten voimavarana

31.7.2023

Monimuotoisuuden edistäminen ja rasismiin kielteisesti suhtautuminen ovat välttämättömiä toimia kestävälle ja eteenpäin pyrkivälle yhteiskunnalle. Rasismi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää. Rasistiset teot ja asenteet loukkaavat ihmisarvoa. Toisten kunnioittaminen, positiivisen vuorovaikutuksen tavoitteleminen ja toisen asemaan asettuminen tekevät maailmasta paremman paikan niin yksilölle kuin yhteisölle. Tarvitaan puheiden lisäksi myös tekoja. Yksi polku on kiinnittää huomiota syrjäyttäviin rakenteisiin

Mihin Pellervo pyrkii vaikuttamaan 2023-2027?

Mihin Pellervo pyrkii vaikuttamaan 2023-2027?

26.4.2023

Suomen taloudellisen tilan kohentaminen ja julkisen talouden sopeuttaminen ovat uuden eduskunnan ja kesällä muodostettavan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Yhden toimen taikasauvaa ei ole vaan nippu erilaisia kipeitäkin ratkaisuja.  

Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avaus Pellervon Päivän seminaarissa

Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avaus Pellervon Päivän seminaarissa

19.4.2023

Hyvät Pellervon Päivän osanottajat, On ilo nähdä teitä täällä paikan päällä sankoin joukoin! Tänään meillä on teemana Suomen uudistuminen. Kuulimme aamupäivällä toimittaja Eeva Lehtimäen mielenkiintoisen puheenvuoron huomenna alkavien hallitusneuvottelujen suunnasta. Odotamme kaikki varmasti myös innolla tulevia puheenvuoroja ja keskusteluja tästäkin aiheesta. Emilia Kullaksen nostoja Evan havainnoista tulevaisuutemme suhteen, päätoimittaja Jussi Kärjen vetämää tiukkaa keskustelua uudistumisesta

Pj Ilkka Uusitalon puhe valtuuskunnan kevätkokouksessa: Pellervon uusi aika

Pj Ilkka Uusitalon puhe valtuuskunnan kevätkokouksessa: Pellervon uusi aika

14.3.2023

Tänään olemme isojen teemojen äärellä. Ehdotus järjestömme uudeksi strategiaksi on valmis teidän hyväksyttäväksenne. Sen pohjustus aloitettiin Pellervon hallituksessa viime kesäkuussa. Ja muistatte varmaan, että Pasilassa pitämässämme toimitusjohtajan valintakokouksessa jokainen meistä valtuuskunnan jäsenistä pääsi jättämään kirjallisesti saatteensa strategiatyölle. Syksyllä sisältöä on käsitelty niin toimihenkilöiden kuin puheenjohtajistosta kootun ohjausryhmän kesken. Hallitus on antanut välipalautetta ja kokonaisuus on

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

21.11.2022

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

14.9.2022

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

5.9.2022

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

31.5.2022

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Vaan rahan takii – voiko vastuullisuus ja kestävyys olla yritykselle koskaan itseisarvo?

Vaan rahan takii – voiko vastuullisuus ja kestävyys olla yritykselle koskaan itseisarvo?

12.10.2021

Miksi monet yritykset haluavat olla vastuullisuuden edelläkävijöitä? Koska ne aidosti kokevat, että niillä on – yhteiskunnallisesti merkittävinä toimijoina – vastuukin toimia kestävästi? Toisaalta tekisikö yritys vastuullisuustoimia, jos niille ei olisi osoitettavissa minkäänlaisia taloudellisia hyötyjä? Ja tarvitseeko yrityksen vastuullisuustyön edes olla pyyteetöntä? Panokset maksavat itsensä takaisin – usein moninkertaisesti On toisaalta vaikea keksiä vastuullisuustekoa, jolla ei

Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avauspuhe vuosikokouksessa 30.9.2021

Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avauspuhe vuosikokouksessa 30.9.2021

30.9.2021

Arvoisat vuosikokousedustajat  Tervetuloa Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokoukseen 2021. Minun nimeni on Ilkka Uusitalo ja toimin Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana.  Tämä onkin, hyvä yleisö, jo toinen koronapandemian aikainen vuosikokous. Emme edelleenkään kohtaa kasvokkain, vaan näin verkon välityksellä. Toki täällä paikanpäälläkin on läsnä kokousedustajia. Toivottavasti jo ensi keväänä pääsemme viettämään Pellervon vuosikokousta ja Pellervon Päivää kasvokkain.  Hyvät vuosikokousedustajat,  Vuonna 2020 Pellervossa tapahtui paljon niin osuustoiminnan edunvalvonnassa, osuustoimintamallin kehittämisessä, osuustoiminnan tunnetuksi tekemisessä kuin järjestön omassa kehittämisessä. Nämä ovatkin yhdistyksen vuonna 2017 hyväksytyn strategian pääkohdat. Toimintavuotemme 2020

Toimitusjohtaja Sami Karhun puhe vuosikokouksessa 30.9.2021

Toimitusjohtaja Sami Karhun puhe vuosikokouksessa 30.9.2021

30.9.2021

Arvoisat vuosikokousedustajat, Kerron Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toiminnasta vuonna 2020. Puhe käsittelee vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja hallintoon, lainsäädännön uudistustoimia, osuustoiminnan kehittämistä, yliopistoyhteistyötä ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Tuon esiin Pellervon uudistumista sekä viestinnän tärkeää roolia. Jotain on myös tästä vuodesta, koska sitä on kulunut jo paljon. Lopuksi käyn läpi taloutta, jossa on tavallista enemmän kerrottavaa koronaepidemian vaikutusten

Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme

Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme

19.8.2021

Ilmastokriisistä ja luontokadosta on helppo syyttää kapitalismia. Onhan sen ytimessä pyrkimys jatkuvaan varallisuuden kartuttamiseen ja lähes loputtomaan kasvuun, mikä on johtanut maapallon sen kantokyvyn äärirajoille. Joten syyttää saakin, mutta ratkeaako ongelma, jos kapitalismia ei enää olisi? Mikä talousjärjestelmä sen tilalle voisi tulla, joka olisi luonnon näkökulmasta parempi? Ongelma on syvemmällä. Se on siinä, että ihminen