Strategia 2002-2005

Työryhmä ja lähtökohta

Pellervo-Seuran
johtokunnan 1.2.2001 asettamaan strategian valmistelutyöryhmään
kuuluvat johtokunnan puheenjohtaja Marcus H. Borgström (pj.) ja
varapuheenjohtaja Reino Penttilä, valtuuskunnan puheenjohtaja Esa
Härmälä
ja varapuheenjohtaja Erkki Vähämaa sekä
toimitusjohtajat Ensio Hytönen ja Samuli Skurnik. Sihteerinä
toimii tiedotus- ja järjestöpäällikkö Sami Karhu.

Strategiatyön perusmateriaalina ovat Pellervo-Seuran järjestökampanjan
loppuraportti 23.1.2001, Pellervo-Seuran työyhteisökuuntelun raportti
8.1.2001 ja Sami Karhun Pellervo-Instituutin HLJ-kurssin lopputyö
22.1.2001.

Lähtökohta strategiatyölle on se, että kaikki pitää
kyseenalaistaa. Vain osuustoimintaa voi pitää itseisarvona.

 

Pellervon perustehtävä

Pellervon perustehtävä (missio) ilmaistaan Seuran säännöissä
(16.11.1999), joiden 2 § määrittää:

Seuran tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä

– kehittää osuustoimintaa yksityisen omistusoikeuden ja
vapaaehtoisen taloudellisen yhteistyön pohjalta kansan taloudellisen ja
henkisen hyvinvoinnin sekä valveutuneisuuden lisäämiseksi,
– valvoa pellervolaisen osuustoiminnan yhteisiä etuja ja edistää Seuran
jäsenyhteisöjä sekä niiden jäsenistöä hyödyttävää keskinäistä
yhteistyötä.

Tämä tarkoituspykälä on vuodelta 1974. Ytimeltään se on pysynyt
samana koko Seuran satavuotisen toiminnan. Keskusjärjestö-sanaan liittyy
sellaisia mielikuvaongelmia, että se on sopivassa yhteydessä syytä
muuttaa Pellervon nykyluonnetta paremmin kuvaavaksi asiantuntija-,
edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö -määritelmäksi.

 

Pellervon tahtotila

Pellervon tahtotila (visio) on seuraava:

Osuustoiminta on moderni, tunnustettu ja kehittyvä yritysmuoto. Tätä
tukee se, että suomalainen osuustoiminta on järjestöllisesti eheytynyt.

Verkostomaisesti toimivan Pellervon (tai uuden järjestön) toiminta
on kohdennettu entistä selkeämmin osuustoiminnalliseen ja muuhun jäsenomisteiseen
yritysmuotoon ja sen olennaisiin kysymyksiin. Tässä
asiantuntijaroolissaan Pellervo on tunnettu ja tunnustettu
yhteistoimintafoorumi osuuskuntien hallintohenkilöille ja toimihenkilöille
sekä muille yhteiskunnan vaikuttajille. Kestävällä taloudenpidolla
johdetussa Pellervossa on laajasti mukana suomalainen osuustoiminta. Jäsenistön
mahdollinen keskinäinen kilpailu markkinoilla ei estä yhteistoimintaa
Pellervon piirissä.

Seuraavassa tahtotilan sisältö perustellaan ja avataan strategisiksi
linjauksiksi.

Aitoa sitoutumista
tarvitaan

Pellervo-Seuran edellinen strategia-asiakirja ”Kohti toista
vuosisataa” on vuodelta 1994. Asiakirjassa määritelty Pellervon
perustehtävä sekä tahtotila ovat edelleen periaatteessa kohdallaan,
mutta ohjelman takaa puuttuu jäsenistön aitoa sitoutumista. Pellervo on
halunnut olla pellervolaisten yhteinen uudistusvoima, aatteellinen yhteisö
ja palvelukeskus, mutta ajatus ei ole toteutunut läheskään kaikkien jäsenten
kohdalla. Ongelma ei siis ole ensisijaisesti palvelut ja tuotteet sinänsä,
vaikka niihinkin kohdistuu kehittämispaineita.

Pellervon jäsenistön sisällä on jännitteitä. Monet jäsenet
kokevat, että Pellervo ja pellervolaisuus ovat painottuneet liiaksi
maatalousosuustoimintaan. Varsinkin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin
painottuva palveluosuustoiminta varoo samastumista Pellervoon ja
pellervolaisuuteen liian vahvaksi koetun maatalouskytkennän vuoksi. Osa
palveluosuustoiminnasta on mukana Pellervossa, mutta ikään kuin
”jarru päällä”. Nämä eivät halua sitoutua aidosti
Pellervon puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön. Pellervolta saatetaankin
odottaa mahdollisimman matalaa profiilia. Pellervon jäsenten pienin
yhteinen nimittäjä on lähes olematon. Monet jäsenet kertovat pikemmin,
mitä Pellervo ei saa tehdä kuin sen mitä se saa ja mitä sen suorastaan
pitää tehdä.

Jäsenyritykset kilpailevat toistensa kanssa, mikä on osin uutta.
Maaseutu-kaupunki -asetelma näkyy Pellervon toiminnassa. Pellervossa
joudutaan olemaan niin varovaisia siitä, mitä saa tehdä ja sanoa jopa
niin, että toiminnasta tulee pahimmillaan hampaatonta. Vaarana onkin se,
että tulos ei kiinnosta aidosti ketään.

Osin myös tuottajaosuustoiminta vierastaa Pellervoa.
Tuottajaosuuskuntien tuotteet halutaan myydä kuluttajille ilman
pellervolaisuuden painolastia.

Jäsenkunnassa on siis olemassa peruskriittisyys Pellervon roolista,
mutta ongelman täsmällinen ja konkreettinen tunnistus on pulmallista.
Varmaa kuitenkin on se, että Pellervon jäsenyrityksiltä puuttuu selkeä
yhteinen jäsennys siitä, mikä osuus Pellervolla on jäsenyritysten
toiminnan tukena. Osuustoiminta on parhaimmillaan kokonaisuus, jossa
toisiaan tukevilla osilla (yritysten liikkeenjohto, luottamusmieshallinto,
alueorganisaatiot, järjestöt) on kullakin omat, mutta samalla toisiaan
tukevat tehtävänsä. On tärkeää, että kaikilla näillä on
samansuuntainen käsitys eri osien tehtävistä ja rakentava asenne
toisten työtä kohtaan. Eri lohkoilla työskentelevillä tulee olla väkevä
sitoutuminen omaan tehtävään. Tällaista tarvitaan myös yhteisen järjestötyön
lohkolla.

Pellervon voi luonnehtia olevan pitkässä loivassa laskussa niin
henkisesti kuin talous- ja henkilöresurssien puolesta. Henkinen kasvu-ura
ja toiminnan into pitäisi löytää pikimmiten. Talous tulisi vakauttaa.

Kysymyksiä riittää. Mikä on Pellervon aito mandaatti jäsenistöltä
eli miten saataisiin aikaan yhteinen ymmärrys jäsenyritysten luottamus-
ja liikkeenjohdon kanssa Pellervo-yhteistyöstä? Onko jäsenyrityksissä
pohdittu riittävästi Pellervo-kysymystä? Ketkä edustavat yrityksiä
Pellervon hallinnossa? Miten informaatio kulkee Pellervosta jäsenyrityksiin,
edelleen jäsenyritysten sisällä ja päin vastoin? Millä tavalla
Pellervon toimintaa tulee kehittää, että jäsenistö kokisi
Pellervo-Seuran muodostuvan dynamoksi, jolla on oikeanlaista annettavaa
niin yhteiskunnallisesti kuin jäsenten elinkeinon kehittämiseen?

Johtopäätös: Yhteiskunnassa vallitseva ajattelutapa on osakeyhtiölogiikka.
Pellervon tehtävänä on painottaa, että myös osuuskuntamuoto on järkevä
yritysmalli. Tässä asiakirjassa esiteltävän suunnitelman ytimenä on
se, että pyritään laajentamaan niiden yritysten piiriä, jossa
yritysmallin yhteistä pohdintaa ja kehittämistä tehdään. Linjaukseen
sisältyy elimellisenä osana, että

– kavennetaan ja terävöitetään Pellervon toiminnan kärkeä,
– Pellervo hakee samalla aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja
– yhteydenpitoa jäseniin parannetaan.

Näillä linjauksilla pyritään samalla ratkaisemaan Pellervon
imago-ongelmia.

 

Osuustoiminnan
neuvottelukunta uusi avaus

Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ilmoitti Pellervon johtokunnan
puheenjohtajalle 19.2.2001 päivätyllä kirjeellä, että se suhtautuu myönteisesti
Pellervosta tehtyyn esitykseen epävirallisen Osuustoiminnan
neuvottelukunnan perustamisesta. Sekä Pellervo että
Kuluttajaosuustoiminnan Liitto valitsevat neuvottelukuntaan kuusi jäsentä.
Neuvottelukunta voidaan katsoa nyt perustetuksi.

Osuustoiminnan neuvottelukunnan sääntöluonnoksen mukaan
neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida osuustoiminnallisen
yritysmuodon kehittämistä, osuustoimintaan liittyvän lainsäädännön
kehittämistä, osuustoiminnallista omistajuutta ja edunvalvontaa,
osuustoimintatutkimusta, yleistä osuustoiminnan opetusta ja imagotyötä.
Käytäntö osoittaa, miten neuvottelukunnan tehtävät kehittyvät.

Pellervon ajankohtaisena haasteena on se, kuinka vahvasti se menee
mukaan uuteen avaukseen. Osuustoiminnan neuvottelukunta on tällä hetkellä
vain siemen. Pellervolla on kuitenkin halu myötävaikuttaa yhteistyön
kehittymiseen. Yhteiselimelle annetaan aidosti mahdollisuus kehittyä
osuustoiminnallisen ja muun jäsenomisteisen yritysmuodon yhteiseksi
edunvalvonta- ja kehityselimeksi.

Osuustoiminnan neuvottelukunta ei tule ainakaan alussa muuttamaan
Pellervon roolia ja työskentelyä. Neuvottelukunta kuitenkin yhdistää
ensi kerran perinteisen osuustoiminnan järjestöllisesti. Osuustoiminnan
neuvottelukunta jäänee ainakin aluksi suhteellisen löyhäksi. Voinee
pitää jopa hyvänä, että neuvottelukunnan liikkeellelähtö on
vapaamuotoinen. Se antaa liikkumavaraa toiminnan suuntaamiseen.
Neuvottelukunta ei myöskään ulkoista Pellervon päätöksentekoa.
Jatkokehitys jäänee hyvin riippuvaiseksi neuvottelukunnan jäsenten
henkilökohtaisista näkemyksistä. Parhaassakin tapauksessa kyse on
vuosien prosessista.

Yhteistyön laajentaminen avaa uusia näkymiä ja mahdollisuuksia.
Pellervon jäsenistö on pysynyt melko samanlaisena kohta sata vuotta.
Pellervo-yhteistyöhön liittyy erilaisia vanhoja rasitteita.
Pellervo-yhteydet tullevat nykyistä kiinnostavammiksi, kun niiden kautta
saadaan kontakteja nykyistä laajempiin piireihin.

Neuvottelukunnan ovet on hyvä pitää avoinna myös muille
osuustoiminnallisille ja jäsenomisteisille yrityksille. Myös tämä
saattaa tuoda toimintaan paitsi uusia mahdollisuuksia myös uutta imagoa,
joka voi tehdä jäsenten osallistumisen Pellervo-yhteistyöhön nykyistä
mielekkäämmäksi.

Johtopäätös: Pellervo antaa täyden tukensa Osuustoiminnan
neuvottelukunnan kehittymiselle. Neuvottelukunnan toimintaan pyritään
saamaan mukaan uusia osuustoiminnallisia ja jäsenomisteisia yrityksiä
yhteistyössä Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton kanssa. Hyvin toimiva
yhteistyö tuo aitoa hyötyä yritysmuodon kehittämiseen, rakentaa hyödyllisiä
kontakteja ja luo jäsenten silmissä uutta myönteistä imagoa
Pellervolle ja koko osuustoiminnalle.

 

Strateginen linjaus

· Vielä tässä vaiheessa ei voida tietää, millaiseksi
neuvottelukunnan rooli muodostuu. Näin ollen peruslähtökohta on se, että
Pellervo toimii ja kehittää omaa toimintaansa ainakin toistaiseksi
riippumattomasti neuvottelukunnasta. Seura lähtee kuitenkin omalta
osaltaan siitä, että neuvottelukunnassa ollaan valmiit käsittelemään
kaikkia osuustoiminnan yhteisiä asioita, ja että neuvottelukunnan työtä
ja roolia ollaan valmiit tiivistämään ja organisoimaan eteenpäin siinä
tahdissa kun siihen syntyy neuvottelukunnassa edellytyksiä. Tärkeää on
löytää mahdollisimman pian neuvottelukunnalle konkreettisia projekteja.

 

Evoluutiosta
”Osuustoimintakeskus”?

 

Tulevaisuuden tavoitetilana on suomalaisen osuustoiminnan ja pidemmällä
aikavälillä myös muiden jäsenomisteisten yritysten yksi yhteinen järjestö,
työnimenä ”Osuustoimintakeskus”. Siihen, miten Pellervo
asemoidaan tähän, on useita vaihtoehtoja.

Osuustoiminnan neuvottelukunta on yksi askel tämän tavoitemallin
suuntaan. Heti perustamisen jälkeen neuvottelukunnassa on syytä ottaa
esille kysymykset uusosuustoiminnan ja muiden jäsenomisteisten yritysten
saamiseksi neuvottelukunnan toimintaan mukaan. Pellervon tuleva rooli on
pohdittava tämä tavoitetila mielessä.

Voisiko Pellervosta muodostua suoraan Osuustoimintakeskus?
Periaatteessa kyllä, mutta Pellervoon liittyy monien mielessä
rasitteita, jotka voivat muodostua tarpeettomaksi painolastiksi. Siksi
saatetaan tarvita kokonaan uusi järjestö, jonka toimintaan myös
Pellervo suhteutetaan.

Uuden järjestön nimiasia ja kaikki muut käytännön yksityiskohdat
pitää pohtia erikseen ja ns. puhtaalta pöydältä. Tässä mallissa
voisi olla yhteinen johtokunta, joka ohjaisi toimintaa ja hoitaisi
kaikille jäsenyhteisöille yhteisiä osuustoiminnan asioita. Käytännön
toiminta pitäisi järjestää niin, että osuustoiminnan eri osa-alueet
eli palveluosuustoiminta, tuottajaosuustoiminta, uusosuustoiminta ja muu jäsenomisteinen
yritystoiminta voisivat toimia tarvittaessa varsin itsenäisesti. Tällöin
voisi ajatella, että Pellervo-tunnus jäisi yksin tuottajaosuustoiminnan
käyttöön, jos muut eivät halua sitä toiminnassaan hyödyntää.

Myös sellainen malli on mahdollinen, että perustetaan kokonaan uusi
Osuustoimintakeskus, jossa Pellervo on mukana ja jonka kanssa Pellervo on
yhteistyössä. Osuustoimintakeskus hoitaisi mm. yritysmuodon ja jäsenyyden
kehittämiseen ja Kansainväliseen Osuustoimintaliittoon liittyvät tehtävät
sekä toimittaisi Osuustoiminta-lehden. Pellervo tehtäviin kuuluisi
tuottajaosuustoimintaa lähellä olevat asiat, kuten Cogeca, PTT,
Pellervo-lehdet ja Pellervo-Instituutti.

Pellervosta tarvittaisiin todennäköisesti resursseja, kuten rahaa ja
asiantuntijatukea, uudelle organisaatiolle. Jos maatalousosuustoiminta
aiheuttaa joillekin Pellervon nykyisille jäsenille ongelmia,
Pellervo-tunnusta voisi käyttää puhtaasti tuottajaosuustoiminnan
yhteydessä. Tässäkään mallissa ei mitään jäseniä haluttaisi ulos
Pellervosta, vaan päinvastoin näiden toivottaisiin pysyvän edelleen
mukana.

Johtopäätös: Pellervon pitkän aikavälin tavoitteena on toimia
niin, että maahamme muodostuu yksi yhteinen suomalaisen osuustoiminnan järjestö,
jossa ovat mukana kaikki osuustoiminnalliset ja jäsenomisteiset yritykset
ja yhteisöt. Uusi järjestörakenne olisi sillä tavalla joustava, että
eri osuustoimintaryhmät voisivat toimia järjestön sisällä tai sen
rinnalla tarvittaessa melko vapaasti.

 

Jäsenet tarvitsevat
osuustoimintaan keskittyvää Pellervoa

Pellervo suhtautuu avoimin mielin uusiin organisaatioratkaisuihin.
Niiden toteutumisesta ja aikataulusta ei ole kuitenkaan neuvottelukuntaa
lukuun ottamatta tietoa. Ainakin lähiajat toimitaan tilanteessa, jossa
nykyisen Pellervo rinnalla on luonteeltaan löyhä Osuustoiminnan
neuvottelukunta.

Vaikka Pellervon ja pellervolaisuuden uudelleen suuntaamiseen on jäsenistössä
painetta, merkittävä osa Pellervon jäsenistöstä haluaa säilyttää
Pellervon palvelut monella tapaa nykyisellään. Varsinkaan
tuottajaosuustoiminta ei näe kovin suuria tarpeita muutoksiin. Tämä
asia on otettava huomioon, kun ryhdytään rakentamaan uusia
organisaatioita.

Pellervosta ei ole eroamassa jäseniä, ja Seura haluaa säilyttää
nykyiset jäsenensä. Kansallisen heräämisen aikana valittua ja nykyäänkin
varsin tunnettua Pellervo-nimeä ei ole syytä hävittää.

Pellervoa kehitetään nykyisten jäsenten asiantuntija-, edunvalvonta-
ja yhteistyöjärjestönä. Keskusjärjestö-sanasta luovutaan siihen
liittyvien ongelmallisten mielikuvien vuoksi.

Pellervo hoitaa sille selkeästi määritellyt tehtävät. Työkenttää
riittää. Omistajapolitiikan roolin osuuskunnissa pitää olla yhtä
vahva kuin muussakin yritystoiminnassa. Tähän tarvitaan
Pellervo-yhteistyö tuottamaa tietoa ja kontakteja. Osuuskuntien uusien
hallintohenkilöiden koulutuksessa on puutteita. Koulutusta on syytä lisätä
ja viedä nykyistä enemmän kenttätasolle. Aloitettua tiiviimpää
yhteydenpitoa jäseniin jatketaan, mutta liiallista järjestön
”tuputtamista” ja paperinmakuista toimintaa vältetään.

Jäsenkunnan sitoutuminen yhteiseen järjestötoimintaan varmistetaan
kohdistamalla Pellervon toiminta mahdollisimman tiukasti osuustoiminnan ja
keskinäisyyden ympärille sekä keskittymällä näiden kannalta vain tärkeimpiin
tehtäviin. Nykyistä palvelupalettia mieluummin karsitaan kuin
laajennetaan. Verkottumista suositaan.

Johtopäätös: Lähtökohta jatkolle on se, että Pellervoa
tarvitaan. Pellervon rooli on päälinjoiltaan sama kuin tähän asti eli
toiminta osuustoiminnan asiantuntija-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä.
Seura haluaa olla aidosti koko osuustoiminnan järjestö. Jäsenten
sitouttamiseksi toiminnan yhteinen nimittäjä on tiukasti osuustoiminta
ja keskinäisyys. Pellervo pyrkii verkottumaan erilaisten osuustoiminnan
osaajien kanssa hyvään yhteistyöhön. Pellervo suhtautuu avoimin mielin
uusiin osuustoiminnan järjestökentän organisaatioratkaisuihin.

 

Strategiset
linjaukset:

 

· Pellervo tuottaa osuustoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita jäsenistölleen
sekä toimii jäsenistönsä edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä.
Pellervo toteuttaa tehtäväänsä organisoimalla – tuottamalla joko itse
tai verkottumalla muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa – jäsenistölleen
sellaiset palvelut, että jäsenet saavat Pellervosta osaamisen tasoltaan
ja hintakilpailukyvyltään korkeatasoiset palvelut. Esimerkiksi
koulutukseen liittyvät palvelut tuotetaan olemalla mukana osakkaina
sellaisissa yrityksissä, jotka voivat tuottaa osaamiseltaan ja
hintakilpailukyvyltään korkeatasoiset palvelut.

· Pellervon edunvalvonnan perustehtävä on yritysmuodon ja yrittämismallin
yhteiskunnallinen edunvalvonta, imago- ja kehitystyö. Tässä tehdään
selkeä rajankäynti viljelijöiden ammatilliseen edunvalvontaan ja
suoritetaan kriittinen tarkastelu pellervolaisen elämänpiirin
edunvalvontaan aikaisemmin kuuluneisiin yleisempiin
yhteiskuntapoliittisiin kysymyksenasetteluihin. Osuustoiminnan
yritysmuodon edunvalvontaa kehitetään käsittämään kaikki jäsenomisteiset
yritykset. Muutakin edunvalvonta voi olla, mutta pelisääntöjen oltava
hyvin selvät ja kaikkien tiedossa

· Kehityshankkeissa toteutetaan korkealla asiantuntemuksella tehtyjä
kehitysprojekteja, joilla Pellervo voi löytää todellista ja
tunnustettua asiantuntemusta jäsenkentässä ja yhteiskunnan
asiantuntijaportaassa. Laadun keskeisenä arvioijana on jäsenyritysten
ylin luottamus- ja liikkeenjohto. Tavoitteena yksi isompi ja
kauaskantoisempi projekti 2-3 vuoden välein.

· Pellervon osakkuusyrityksissä ja yhteisöissä (FCC International
Oy, Pellervo-Instituutti Oy, Pellervon Julkaisupalvelu Oy, Pellervon
taloudellinen tutkimuslaitos ry, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy)
kehitetään tavoitteellista omistajapolitiikkaa niin, että
osakkuusyhteisöjen palvelut mielletään osaksi Pellervon
palvelukokonaisuutta ja synergiat Pellervon muiden toimintojen ja myös
muiden osakkuusyhteisöjen toiminnan kanssa voidaan hyödyntää.

· Pellervo tukee uuden osuustoiminnan kehittymistä ja haluaa
uusosuuskuntien toimivan järjestöllisesti piirissään. Pellervo toimii
aktiivisesti sen eteen, että myös yhteiskunta on aktiivisesti mukana
uusosuustoiminnan edistämisessä.

· Pellervo ottaa toiminnassaan huomioon, että sen jäsenet ovat eri
tavalla eri aikoina mukana Pellervo-yhteistyössä. Osa ottaa aktiivisesti
osaa toimintoihin ja käyttää runsaasti palveluja. Osa antaa jäsenyyden
kautta yleisen tukensa järjestön ponnisteluille. Tärkeää on, että jäsenyyden
odotukset tunnetaan yrityksessä ja järjestössä. Tämä merkitsee, että
jäsensuhteeseen voidaan olla tyytyväisiä riippumatta siitä, millä
aktiviteetilla jäsenyritys hyödyntää Pellervon palveluita ja
osallistuu osuustoiminnan kehittämistyöhön Pellervon kautta. Yhdessä
yritysten kanssa tehdään tarvittaessa pitkäjänteiset ohjelmat
palveluiden käytöstä.

· Yleislähtökohta nykyiseen tilanteeseen on se, että Pellervon tehtäväkenttää
tulee pikemmin rajata ja kohdentaa nimenomaan osuustoiminnan yritysmuodon
ydinkysymyksiin kuin laajentaa sitä uusille aloille.

 

Pellervo, yritysten
ammattijohto
ja yhteydenpito jäseniin

 

Onko osuustoiminta strateginen omistajakysymys vai onko sillä myös
operatiivinen rooli, joka koskettaa liikkeenjohtoa? Osuuskuntamuotoisten
yritysten ammattijohtajat eivät usein anna arvoa Pellervo-yhteistyölle.
Vallitsevana ajattelutapana on se, että Pellervo-yhteistyö ei kuulu
liikkeenjohdolle. Liikkeenjohtoa ei myöskään motivoida
Pellervo-yhteistyöhön. Tätä ajattelutapaa tukee se, että Pellervolla
on toimivalle johdolle melko vähän suoria palveluita. Tilannetta ei
helpota, että liikkeenjohtajat näkevät osuuskuntamuodon usein
rajoitetusti vain asiakkaiden uskollisuutta rakentavana liimana. Vain osa
kokee osuustoiminnan arvokkaaksi.

Tilanteen kehittymistä on tukenut se, että Pellervo ei ole järjestelmällisesti
pitänyt yhteyttä jäsenyritysten johtoon. Yhteydenpidon yleiseen lisäämiseen
on kautta linjan selvää tarvetta.

Jatkossa olisi saatava aikaan perusasenne, että Pellervon piirissä
tapahtuva työ on järkevää ja yritystoimintaa tukevaa. Järjestö- ja
liiketoiminnan ongelmat ovat erilaisia. On tärkeää, että myös järjestötyön
erityispiirteet ja osaaminen ymmärretään, otetaan huomioon ja osataan
hyödyntää. Pellervon ja ammattijohtajien välissä ei saa olla henkistä
kuilua.

Johtopäätös: Pellervon toiminta ei saa olla liian kaukana
ammattijohdosta. Pellervon tulee toimia niin, että liikkeenjohtajat ymmärtävät,
kokevat tarpeelliseksi, antavat tukensa ja osaavat hyödyntää Pellervon
puitteissa tapahtuvan yhteistyön. Informaation kulkuun Pellervon ja jäsenyritysten
välillä on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

 

Strategiset
linjaukset:

· Jäsenyritysten uudet toimitusjohtajat perehdytetään uran
alkuvaiheessa Pellervon palveluihin ja Pellervoon osuustoiminnan yhteistyöfoorumina.
Pellervosta otetaan aktiivisesti yhteyttä uuteen toimitusjohtajaan.
Pellervon toimiston jalkautuminen jäsenyrityksiin tulee olla siten
jatkuvaa. Pellervon toimintaa tuo tutuksi myös mm. Pellervo Foorumi, sähköinen
jäsenkirje, joka lähetetään säännöllisesti jäsenyritysten
toimitusjohtajille. Pellervo tarjoaa palvelujaan käytettäväksi myös jäsenyritysten
uusille toimihenkilöille järjestettävässä perehdyttämiskoulutuksessa.

· Pellervon jäsenyrityksen uusi hallintomies perehdytetään
Pellervon palveluihin ja toimintaan osuuskuntien yhteistyöfoorumina. Tätä
varten kehitetään osuuskunnan uuden hallintohenkilön paketti, johon
kuuluu myös osuustoiminnan yleistietoa, mm. valmisteilla oleva
osuuskunnan hallintohenkilön opas.

· Kun jäsenyritys lähettää toimi- tai hallintohenkilön Pellervon
hallintoon, on koko yrityksen johdon syytä olla selvillä Pellervon tehtävistä
ja mahdollisuuksista. Sekä Pellervon hallintohenkilö että hänet lähettänyt
yritys perehdytetään Pellervon piirissä tapahtuvaan työhön.

· Valtuuskunnan työtä kehitetään siten, että se parhaalla tavalla
edistää osuustoiminnan asiaa ja elävöittää jäsenyritysten ja
-yhteisöjen keskinäistä yhteydenpitoa.

 

Pellervon
varallisuus

Mahdollisissa organisaatiojärjestelyissä pitää luoda sellainen päätöksentekojärjestelmä,
joka pitää Pellervon taloudelliset voimavarat nykyisten jäsenten päätösvallan
piirissä.

Jäsenten aikaisempaa parempaa sitoutumista järjestöönsä voi
varmistaa nostamalla jäsenmaksujen osuutta Seuran tulorahoituksessa.
Teknisesti tämä voi tapahtua purkamalla asteittain Pellervon vahvaa omaa
pääomaa johtokunnassa aikaisemmin kaavailluilla tavoilla ja lisäämällä
vastaavasti jäsenmaksuja. Tämä tarkoittaa sitä, että Pellervon pääomaa
voi käyttää harkitusti osuustoiminnan kehittämisen kannalta tärkeisiin
tarkoituksiin. Jäsenmaksujen korotuksen ehtona on se, että jäsensuhteet
ja -palvelut ovat kunnossa.

Johtopäätös: Pellervoon kertynyt varallisuus kuuluu nykyisille jäsenille.
Organisaatiojärjestelyissä on pidettävä huoli, että varallisuutta ja
sen käyttöä koskeva päätöksenteko ei joudu nykyisen jäsenistön
ulkopuolelle. Pellervon pääomaa voidaan käyttää harkitusti
osuustoiminnan kehittämisen kannalta olennaisiin kohteisiin. Tuloaukko
voidaan korvata korottamalla jäsenmaksuja. Jäsenmaksujen olennaisten
korotuksen ehtona on se, että jäsensuhteet ja -palvelut ovat kunnossa.

 

Pellervon jäsenistö

Pellervolla on jo vuosisadan ajan ollut syvälle juurtunut periaate, että
osuustoiminta ja varsinkaan sen jäsenet eivät kilpaile markkinoilla
keskenään vaan toimivat yhteistyössä. Yhteistoiminta on ollut
osuustoiminnan ja Pellervon ydinajatus, voima ja toiminnan perusta. Käytännössä
osuustoiminta ja jopa Pellervon jäsenyritykset ovat kuitenkin ottaneet
markkinoilla yhteen. Tätä on pidetty häiriönä eikä luonnollisena
liike-elämään kuuluvana piirteenä.

Viimeistään 1990-luvulla tilanne on muuttunut perusteellisesti.
Yritysten sisäisistä ja ulkoisista syistä johtuen osuustoiminnallisten
yritysten keskinäinen kilpailu on muuttunut arkipäiväiseksi. Pellervon
toiminnassa on syytä ottaa tämä realiteettina huomioon siitä
huolimatta, että Pellervo edelleenkin toimii yhteistoimintaa edistävänä
sillanrakentajana.

Johtopäätös: Pellervo-Seuran jäsenyys on osuustoiminnallisten
yritysten ja yhteisöjen järjestöllistä yhteistyötä, jonka
nykyluonteeseen voi kuulua jäsenyritysten keskinäinen kilpailu
markkinoilla. Pellervo toimii aidosti osuustoiminnan yhteistyöfoorumina.

 

Strateginen linjaus:

· Pellervo-Seuran jäseniksi halutaan osuustoiminnallisesti tai
osuustoimintaperiaatteita arvostavat yritykset ja yhteisöt. Pellervo voi
myös itse olla jäsenenä sellaisissa yhteisöissä, jotka edistävät
osuustoiminnallisten periaatteiden ja osuustoiminnallisten yhteisöjen
menestystä.

· Osuuspankkiryhmästä on Pellervon jäsenenä tällä hetkellä 169
jäsentä. Lisäksi Finlands Svenska Andelsförbundin jäsenenä on 13
osuuspankkia. Pellervon piiriin ei siis kuulu 62 osuuspankkia. Pellervo
esittelee toimintansa ja tarjoaa jäsenyyttä kaikille osuuspankkiryhmän
osuuspankeille.

· Paikallisosuuspankkiryhmästä Pellervon jäsenenä on 37
osuuspankkia. Viisi paikallisosuuspankkia ei ole jäsenenä. Pellervo
esittelee palvelunsa ja tarjoaa jäsenyyttä kaikille
paikallisosuuspankeille.

· Puhelin- ja teleosuuskuntia on Suomessa kahdeksan. Näistä kolme on
Pellervon ja yksi Finlands Svenska Andelsförbundin jäsenenä. Myös osa
sähköosuuskunnista ei kuulu Pellervon piiriin. Pellervo esittelee
palvelunsa ja tarjoaa jäsenyyttä kaikille muille puhelin- ja
teleosuuskunnille sekä sähköosuuskunnille.

· Pellervon jäsenenä on seitsemän maaseutukeskusta; yhdeksän ei
ole jäsenenä. Maaseutukeskusten kanssa etsitään toimivat yhteistyömuodot
ja tarjotaan jäsenyyttä. Asiaa korostaa se, että kotieläinjalostusryhmän
ja maaseutukeskusten neuvontaa yhdistetään.

· Uusosuuskuntia on tällä hetkellä yli 1.100 kappaletta. Pellervo
haluaa uusosuuskunnat mukaan ryhmäjäsenenä. Ryhmäjäseniä voi olla
Pellervossa useita. Tämä edellyttää, että uusosuuskunnat järjestäytyvät
ensin keskenään. Mahdollisessa uudessa koko suomalaisen osuustoiminnan järjestössä
uusosuustoiminta muodostaisi oman toimintasektorin.

· Pellervossa on jäsenenä neljä osuuskauppaa. Lisäksi Finlands
Svenska Andelsförbundin jäsenenä on yksi osuuskauppa. Kaikkiaan 41
osuuskauppaa (mukaan lukien Osuusliike Elanto ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä)
ei ole jäsenenä. Pellervon linja on sidoksissa Osuustoiminnan
neuvottelukunnan kehitykseen. Myös keskinäisten vakuutusyhtiöiden jäsenyyskysymyksessä
Pellervon linja on sidoksissa Osuustoiminnan neuvottelukunnan kehitykseen.

 

Pellervolaisuus
jatkossa

Pellervolaisuudella on ollut keskeinen ja laaja-alainen rooli
suomalaisen osuustoiminnan perusarvot ja tavoitteenasettelun sisältävänä
yhteenkuuluvaisuuden rakennusaineena. Läpi jäsenkentän tunnettuna ja
laajasti hyväksyttynä pellervolaisuudella on ollut tärkeä merkitys
perusedellytysten luojana yhteistoiminnan syntymiselle ja toimimiselle käytännön
tasolla. Merkitys on ollut paljon syvällisempi ja tärkeämpi kuin
yleisesti mm. osuuskuntien uuden sukupolven liikkeenjohdon piirissä usein
ymmärretään.

Pellervolaisuus on yhdistetty ja yhdistetään edelleenkin pääasiassa
maatalousosuustoimintaan. Pellervolaisuutta on myös mm.
vakuutusyhdistys-, osuuspankki- ja osuuskauppasektoreilla, mutta
osuustoiminta-aatetta ei enää tunneta tällä nimellä yleisesti
palveluosuustoiminnan piirissä. Pellervolaisuuden ja Pellervon arvosisältö
liittyy nyt lähinnä maalaisuuteen, MTK:hon ja tuottajaosuustoimintaan,
minkä koetaan aiheuttavan ongelmia palveluosuustoiminnan ja Pellervon
suhteisiin.

Kaikkiaan pellervolaisuus on pirstoutunut Pellervon jäsenkentässä.
Osalle varsinkin vanhempaa osuustoimintaväkeä käsitteellä on merkitystä,
mutta monet eivät sitä edes tunne. Pahimmillaan pellervolaisuus voidaan
kokea arvosisällöltään sillä tavoin kielteiseksi, että siitä
katsotaan olevan haittaa liiketoiminnalle. Pellervolaisuus-käsitteeseen
on yhdistynyt menneen yhteiskunnan piirteitä, joiden ei enää katsota
kuuluvan nykyaikaan.

Pellervon jäsenkenttää nykytila ei tyydytä, mutta halutaanko
pellervolaisuus-termistä irtautua vai voidaanko se uudistaa tuleviin
tarpeisiin? Pellervolaisuus ei sinällään terminä ole itseisarvo, jos
vain voidaan jollakin muulla keinolla varmistaa vastaava yhteenkuuluvuus.
Osuustoiminnalle olisi eduksi, jos pellervolaisuuden ja Pellervon arvosisältöä
voitaisiin kehittää ja hyödyntää positiivisesti osuustoiminnan
mielikuvamarkkinoinnissa.

Tavoitetilana voisi olla se, että pellervolaisuus olisi – jäsenyritysten
ja näiden perusjäsenten niin halutessa – se tekijä, joka yhdistäisi
mielikuvatasolla suomalaisen osuustoiminnallisen ja muun jäsenomisteisen
yritystoiminnan yhteisen ajattelumallin kokonaisuudeksi ja ylläpitäisi
ruohonjuuritasolla tämän vaativan yritysmuodon edellyttämää yhteisöllisyyttä.
Vastaavasti Pellervo-brandi olisi tae tähän yritysmuotoon liittyvien
yhteisesti tuotettavien palvelujen laadusta ja asiantuntemuksesta.

Johtopäätös: Pellervolaisuuden ja Pellervon arvosisältö
kehittyy vähitellen, ei julistuksella. Arvosisältö muodostuu lopulta
pitkälti sen mukaan, millainen Pellervo-Seura rakennetaan ja millaisen jäsenkunnan
kesken arvosisältöä pohditaan.

 

Pellervon toimiston
arvot

Pellervo-Seuran pohjimmaiset arvot ovat osuustoiminnan yleiset arvot,
jotka ovat ytimeltään pysyneet samana puolitoista sataa vuotta.
Osuustoiminnan periaatteet ja arvot olivat keskeisesti mukana tämän
muistion lähtökohtana olleissa järjestökampanjassa ja työyhteisökuuntelussa.

Pellervo-Seuran toimisto on työyhteisö, jolla on omat tekemisen tapaa
ohjaavat arvot. Nykyaikana organisaation arvojen määrittely on tärkeä
asia. Jotta arvoprosessista olisi Pellervolle hyötyä, henkilökunnan pitää
itse päästä osallistumaan arvojen laadintaan. Niinpä Pellervon
toimiston arvojen määrittäminen on prosessi, jossa on tarpeen olla
mukana koko työyhteisö. Toimiston arvojen määritys alkaa tämän
strategiatyön valmistuttua.