Yksi yritysmalli ei riitä. Tulee muuttaa ajattelua, että talouselämä on yhdestä muotista ja kaikki toimivat samalla logiikalla. Sijoittajaomisteisen mallin rinnalla on myös jäsenomisteisia yrityksiä, jotka toimivat tuottaakseen mahdollisimmat hyvät palvelut jäsenilleen.

Yritysmallien monimuotoisuus lisää talouden suorituskykyä, sosiaalista ja alueellista tasapainoa ja kansalaisten kokemaa osallisuutta ja hyvinvointia.

Osuustoiminta on monessa roolissa talouselämässä. Osuustoimintayritykset merkitsevät toimivaa otetta arjesta kuluttaja-, palvelu- ja tuottajaosuuskuntina sekä keskinäisinä vakuutusyhtiöinä. Ne organisoivat tekniikkaa ja teknologiaa yhteisön käyttöön laajakaista-, energia-, vesi-, sähkö- ja puhelinosuuskuntina. Osuustoiminta tukee myös työtä ja yrittäjyyttä niin henkilöstöomisteisina osuuskuntina, kauppiasosuuskuntina, yrittäjien verkostona, tiimiyrityksinä oppilaitoksissa kuin yrittäjyyden kehtona. Yhteistoimintayrityksen sovellusalueet laajenevat koko ajan.

Osuustoiminnan merkitys on suurin kaikista maista Suomessa. Jäsenomisteisuudelle rakentuvia osuuskuntia ja keskinäisiä vakuutusyhtiöitä on noin 4700. Jäsenyyksiä ja osakkuuksia on yli seitsemän miljoonaa. Osuustoiminta on suomalaista omistajuutta. Osuustoimintayritykset investoivat Suomeen. Ne työllistävät yli 100 000 ihmistä. Yritysmalli liittää kansalaiset mukaan yhteiskuntaan ja talouteen aktiivisina toimijoina.

Osuustoiminnan yhteiskunnallisen vahvistamisen tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. YK:n osuustoimintavuotta 2012 seuranneen kansainvälisen kehittämisen vuosikymmen 2020 asti tähtää yritysmallin yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen. Tavoitteena on:

  • Vahvistaa jäsensuhdetta sekä jäsenten ja hallinnon osallistumista.
  • Edistää osuuskuntien asemaa kestävän kehityksen rakentajina.
  • Vahvistaa osuustoiminnan sanomaa ja turvata osuustoiminnan identiteetti.
  • Varmistaa, että yhteiskunnalliset toimintapuitteet tukevat osuuskuntien kasvua.
  • Mahdollistaa osuuskuntien pääoman hankkiminen samalla taaten jäsenten sananvallan.

 

Ylimpien valtiollisten toimijoiden paitsi päätöksillä myös asenteella ja lausumilla on tärkeä merkitys osuustoiminnallisen yritystoiminnan edistämisessä. Se kannustaa eri toimijoita yhteiskunnassa huomioimaan myös osuustoimintamallin tarpeet.

 

1. Kilpailupolitiikka

Vapaaehtoiseen yhteenliittymiseen pohjaava jäsenomisteinen yritysmalli tulee tunnistaa ja huomioida kilpailulainsäädännössä ja sen tulkinnassa. Osuustoimintayritysten tulee voida toimia osuustoimintamallin mukaisesti eikä kilpailupolitiikalla tule estää tätä kuluttaja-, tuottaja-, infrastruktuuri eikä myöskään henkilöstöomisteisissa osuuskunnissa. Kansalliselta pohjalta toimivien yritysten kansainvälistymistä ja kilpailukyvyn vahvistamista ei tule haitata kilpailuoikeudellisilla tulkinnoilla.

 

2. Verotus ja kirjanpito

Osuustoimintayritysten ja niiden omistajien asema ei saa olla verotuksessa heikompi kuin muiden yritysten ja niiden omistajien asema. Usein varsin pääomavaltaisilla aloilla toimivien osuustoimintayritysten mahdollisuudet  pääomanmuodostukseen tulee turvata siten kuin muillakin yritysmalleilla.

Osuuskuntien liittymismaksujen tulee olla sekä arvonlisä- että tuloverosta vapaa. Liittymismaksujen tulee olla verottomia riippumatta siitä ovatko ne palauttamiskelpoisia vai eivät ole.

Osuuskunnan kaikkien osuuspääomaerien tulee kaikissa tilanteissa ja erityisesti kansainvälisissä kirjanpitostandardeissa käsitellä omana pääomana.

 

3. Yrittäjyyskasvatus, opetus, tutkimus

Osuustoimintamalli tulee olla pysyvästi ja vakiintuneesti mukana koulujen ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa ja yritysopetuksessa. Osuustoiminnassa yhdistyy sopivasti sekä yrittäjyyden että aktiivisen kansalaisuuden ulottuvuudet.

Osuustoimintamalli tulee olla pysyvästi ja vakiintuneesti osa yliopistojen tutkimusta ja opetusta. Pitää olla itsestäänselvyys, että maailman osuustoiminnallisimmassa maassa on saatavissa korkeinta osuustoimintaa koskevaa tietoa ja taitoa.

 

4. Infrastruktuuriosuuskunnat ja palveluiden hinnoittelu

Kuluttajaosuuskunnissa, kuten vesiosuuskunnissa, asukkaat pystyvät omalla aktiivisuudellaan vaikuttamaan asuinalueensa palveluiden kehittämiseen. Tätä omatoimisuutta ja aktiivisuutta tulee kannustaa ja pyrkiä aitoon yhteistyöhön, missä esimerkiksi vesiosuuskunnat toimivat kunnan tarjoamien palveluiden jatkeena ja tukena. Oma aktiivisuus ja vastuunottaminen eivät saa näkyä esimerkiksi korkeampana kustannustasona verrattuna kunnallisiin palveluihin.  Vesilaitosten välisen hinnoittelun tulisi mahdollistaa samantasoinen palveluhinta loppukäyttäjälle.

 

5. Yleinen elinkeinopolitiikka

Työelämää koskevassa lainsäädännössä tulee tunnistaa, että markkinoilla toimii myös henkilöstöomisteisia osuuskuntia, joissa työskentelevien jäsenten työmarkkina-asemassa yhdistyy yrityksen omistus-, rahoitus- ja hallintasuhde sekä palkkasuhde.

Tulee pitää huolta siitä, että osuuskunta on jatkossa yhä vankemmin osa yritysneuvojien ammattitaitoa ja että osuustoimintamalli on erilaisissa neuvontamateriaaleissa riittävästi esillä.

Osuuskunta sopii yhteiskuntavastuullisen arvopohjansa vuosi erinomaisesti sosiaali- ja terveysalalle. Tulee pitää huolta, että osuuskuntamalli huomioidaan sote-alan kehittämisessä.

 

6. Kehityspolitiikka

Tietoisuutta osuuskuntien mahdollisuuksista paikallisten elinkeinojen kehittämisessä ja kehitysavun kanavoimiskeinona tulee kasvattaa. Osuuskunnat ovat kehitysmaissa valtava potentiaali vastuulliselle yhteiskunta- ja elinkeinokehitykselle. Etenkin tuottajaosuuskunnat ovat osoittautuneet varteenotettaviksi kehityksen moottoreiksi maaseudun kehitysmaiden hankkeissa.

 

Helsingissä syyskuussa 2014

Pellervo-Seura ry
Osuustoiminnan neuvottelukunta
Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry
Suomen Vesihuolto-osuuskunnat SVOSK ry

 

Kuinka osuustoimintamalli auttaa Suomea ulos talouskriisistä ja eteenpäin yhteiskunnallisessa murroksessa?

 

Osuustoiminnan rooli on ollut merkittävä, kun Suomi on rakentunut perinteisestä maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Osuuskunnat ovat pystyneet osaltaan luomaan vaurautta kestävästi ja työtä koko maahan. Nykyisessä talouskurimuksessa ja yt-uutisten tulvassa osuuskuntamalli elää uutta tulemistaan ja levittäytyy eri toimialoille. Uudistetun lain mukaan osuuskunnan voi perustaa yksikin henkilö ja vain mielikuvitus on rajana yrityksen kehittämisessä.

 

Osuustoiminta on levittäytynyt lähes kaikille elämän osa-alueille, kuten seuraavat esimerkit osoittavat:

 

Biotalous ja bioenergia

Biotaloudelle ja –energialle on ominaista, että biomassoista lähtevät raaka-ainevirrat ovat hajallaan ja ne pitää koota suuriksi raaka-ainevirroiksi. Osuustoimintamalli sopii varsin hyvin monenlaiseen liiketoimintaan, jolla organisoidaan biotaloutta. Tästä on esimerkkinä hakeosuuskunnat, jotka kokoavat energiapuuta laajoilta alueilta ja lukuisilta metsänomistajilta ekologiseksi energiaksi taajamien lämmittämiseen.

 

Yhteiskunnallista infrastruktuuria omaehtoisesti

Julkisin varoin ei ole mahdollisuuksia rakentaa kaikkea ihmisten tarvitsemaa perusrakennetta. Sijoittajaomisteisilla yrityksillä ei ole välttämättä rakentamiseen kiinnostusta. Osuuskunta sopii monenlaiseen infrastruktuurirakentamiseen, tästä esimerkkeinä vesiosuuskunnat ja laajakaistaosuuskunnat. Osuuskuntamallissa omistajuus jää palveluita käyttäville ihmisille, mikä on selvä strateginen etu elintärkeissä palveluissa. Usein kyseessä on luonnollinen monopoli, jolloin käyttäjät ovat myös suojassa omistaessaan itse palvelun.

 

Uusi työ, työllisyys ja yrittäjyys

Työ, työelämä ja yrittäjyys ovat jatkuvassa muutoksessa. Henkilöstöomisteisten osuuskuntien kautta organisoidaan ammattilaisten osaamista markkinoille. Osuuskuntamallin avulla yrittäjäksi voivat ryhtyä sellaisetkin, joille yksinyrittäjyys ei ole ensisijainen vaihtoehto. Osuuskunta on matala kynnys yrittäjyyteen.  Yhteisyrittäjyydestä saa rohkeutta ja voimaa ryhtyä myymään omaa osaamista työmarkkinoille.

 

Pienyrittäjyys

Pienyrittäjyyden kilpailukykyä voidaan vahvistaa osuuskuntaan pohjaavilla yrittäjäverkostoilla, jolloin saadaan suurempi osto- ja markkinointivoima muun muassa yhteisine tuotemerkkeineen. Myös tukipalveluita voidaan hankkia yhdessä.

 

Yritysten omistajavaihdokset

Yritysten omistajavaihdokset ovat usein pulmallisia, jos sopivaa jatkajaa ei löydy. Toimiva mutta vielä varsin harvoin käytetty keino on, että yrityksen työntekijät perustavat osuuskunnan ja ostavat liiketoiminnan itselleen. Näin työntekijät voivat myös turvata työpaikkansa jatkuvuuden.

Kotimainen omistus

Osaavalla kotimaisella omistajuudella on suuri merkitys Suomen talouselämän myönteiselle kehitykselle. Osuuskunta laajasti omistettuna yritysmallina kiinnittää yritystoimintaa Suomeen jäsenten elinympäristöön. Tämä heijastuu moniin Suomea hyödyttäviin tulovirtoihin.

 

Investoinnit Suomeen

Kotimainen osuustoiminnallinen omistajuus kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen jäsenten elinympäristöön. Tämä tuo taloudellista toimeliaisuutta omaan maahan ja hyödyttää koko yhteiskuntaan. Osuustoimintayritykset esimerkiksi metsä- ja elintarviketeollisuuden alalla ovat maan suurimpia investoijia lähivuosina.

 

Taloudellista toimeliaisuutta koko maassa

Osuustoimintayrityksiä toimii kaikkialla Suomessa. Olennaista maan kehityksen kannalta on, että osuustoimintayritysten avulla taloudellinen toimeliaisuus leviää eri puolille maata, myös muualle kuin suurimpiin väestökeskuksiin.

 

Suomalaisista arvoketjuista voimavaroja Suomeen

Osuustoiminnalliset arvoketjut, erityisesti elintarviketeollisuudessa, jättävät taloudellista hyvää kattavasti Suomeen. Kotimaisen tuotannon suosiminen kannattelee Suomea ja tuo työtä ja toimeentuloa. Osuustoimintayritykset turvaavat suomalaisen omistuksen ja arvoketjut. Kotimaisella ruuantuotannolla ja osuustoiminnallisella elintarviketeollisuuden omistajuudella on kohtalonyhteys.

Sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa

Sosiaali- ja terveysalalla suositaan yhä enemmän yrityksiä kuntien omistamien organisaatioiden sijaan. Osuustoimintamallin soveltaminen sosiaali- ja terveysalalla turvaa kotimaista omistajuutta ja käyttäjälähtöisyyttä elintärkeissä palveluissa. Esimerkiksi suuret osuustoimintayritykset, kuten osuuspankit, keskinäiset vakuutusyhtiöt ja osuuskaupat, voivat laajentaa toimintaansa sosiaali- ja terveysalalle, jolloin syntyy uusia osuuskuntamuotoisia pk-yrityksiä tai niin että kunnat organisoivat palvelutuotantoa osuuskuntamalliin.

Kasvatuspedagogiikkaa kouluissa

Osuuskuntamuoto sopii varsin hyvin yrittäjyyden valmennusympäristöksi oppilaitoksissa. Liiketoimintamalli soveltuu yrittäjyyskasvatuksen välineeksi, koska se kannustaa omatoimisuuteen, aktiivisuuteen ja rohkaisee yhdessä tekemiseen. Tiimiyrittäjyys on tunnettu metodi kouluissa.

Finanssipalveluiden saatavuus kaikissa suhdanteissa

Finanssipalvelujen saatavuus on elinehto nykyaikaiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle.  Osuuspankkitoiminta on säilyttänyt toimintakykynsä myös pankki- ja finanssikriisien aikana. On tärkeää turvata suomalainen omistus, jotta Suomen finanssipalvelut toimivat kaikissa olosuhteissa. Osuustoimintayritysten avulla finanssipalvelut ovat saatavissa koko maassa.

Ihmisten osallisuus, vastasyklisyys, globalisaatiovakuutus

Osuustoiminta on arvopohjaista jäsenten omaan elinpiiriin kiinnittyvää taloudellista toimintaa. Se lisää ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Osuustoimintaan liittyy myös vastasyklisyys: kun nousukaudella ei ”riehaannuta”, niin laskukautenakin on toimintakykyä. Osuuskuntia syntyy tasaisesti suhdanteista vain rajallisesti piitaten ja usein sielläkin, missä taloudellinen toimeliaisuus on muutoin rintamaita vähäisempää. Globaalitaloudessa kaikki on kaupan. Osuustoiminta ei ole koko ajan kaupan.

 

Teksti: SAMI KARHU

Jaa artikkeli