Muuttoliike, väestön vanheneminen ja vaatimustason nousu asettavat jatkuvasti kovenevia paineita haja-asutusalueiden infrajärjestelmille, kuten teille, vesihuollolle ja tietoliikenteelle. Perinteinen tapa ylläpitää niitä muun muassa talkoilla on vaikeuksissa. PTT, Suomen tieyhdistys ja Pellervo-seura selvittivät, miten infra voitaisiin turvata. Kyselyn mukaan haja-asutusalueiden toimijat katsovat jo nyt, etteivät järjestelmät toimi hyvin. Kunnollinen infrastruktuuri on kuitenkin elinehto sekä asukkaille että yritystoiminnalle. Infrakysymykset ovat kevään vaalien jälkeen monien kuntien uusien päättäjien pöydällä.

Tutkimuksessa on selvitetty vaihtoehtoja, miten asukkaiden kannalta elintärkeät infrajärjestelmät voitaisiin hoitaa kestävällä tavalla. Todennäköisenä pidetään, että infrajärjestelmiin liittyvät työt järjestetään tulevaisuudessa vapaaehtoistöiden sijaan maksullisina palveluina. Erilaisia toimintamalleja voisivat olla muun muassa infraosuuskunta, infraisännöitsijä ja infrapalveluyritys.

”Toimintatavoista on laadittu opas haja-asutusalueita varten. Tarkoitus on herätellä ihmisiä havaitsemaan ongelmakohtia ja tarjota tietoa niiden ratkaisemiseen”, kertoo PTT:n ekonomisti Lauri Vuori.

Tutkimuksen mukaan siirtyminen maksulliseen palvelutuotantoon ja eri infrajärjestelmien, kuten tiekuntien ja vesiosuuskuntien, yhteistyö voisivat hillitä kustannusten kasvua, tehostaa toimintaa ja luoda työpaikkoja maaseudulle.

Kustannukset koetaan jo nyt koviksi

Tutkimuksessa selvitettiin haja-asutusalueen toimijoiden näkemyksiä tilanteesta lähettämällä kysely kuntien teknisen toimen johtajille, tieisännöitsijöille ja vesiosuuskuntien, tiekuntien ja laajakaistaosuuskuntien hallintohenkilöille. Vastauksia tuli 265.

Kyselyn mukaan lähes kaikki haja-asutusalueiden toimijat kokevat, että toimiva infra lisää alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Kuitenkin vain 17 % vastaajista oli täysin tai jossain määrin samaa mieltä sen väittämän kanssa, että maaseudun infrajärjestelmät toimivat tällä hetkellä hyvin.

”Infran ylläpidosta koituvat kustannukset koettiin jo nyt koviksi. Ne uhkaavat vain nousta, kun maksajat vähenevät ja vaatimukset esimerkiksi tienpidossa nousevat”, Vuori sanoo.

Kyselyn vastaajat peräsivät myös lisää julkista rahaa haja-asutusalueiden infrajärjestelmille.

”Kevään vaaleissa valittavien kuntapäättäjien linjattavaksi tuleekin, ottaako kunta rahoittajan vaiko esimerkiksi kouluttajan ja yhteistyön kehittäjän roolin näissä kysymyksissä”, Vuori pohtii.

PTT:n tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkasteltiin liikenne- ja energiahuollon verkkoa sekä vesi- ja jätehuoltoa maaseudulla. Hankkeen tulokset on julkaistu kahdessa työpaperissa, Maaseudun infrajärjestelmien yhteistyön organisointikirjallisuuskatsaus, PTT työpapereita 187 ja Infrajärjestelmien yhteistyö haja-asutusalueilla, PTT työpapereita 188, jotka ovat luettavissa PTT:n kotisivuilla http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut.html. Hankkeessa tuotetun infraoppaan Ohjeita infrayhteistyön lisäämiseen maaseudulla on julkaissut Pellervo-seura, ja se on luettavissa osoitteessa http://pellervo.fi/ohjeita-infrayhteistyo-lisaamiseen-maaseudulla/