Osuustoimintayritysten tuloverot lähes puoli miljardia

Osuustoimintayritysten maksamat tuloverot 2000-luvulla ylittivät jo kuuden miljardin euron rajapyykin. Vuodelta 2016 tuloveroa maksettiin vajaa puoli miljardia. Tuloverot laskivat hieman viime vuodesta, mutta ovat pysyneet viimeiset kolme vuotta puolen miljardin tietämillä.

Osuustoiminta-lehden seuraamien noin 320 perinteisen osuustoimintayrityksen tuloveroja vuonna 2016 kertyi yhteensä 474 miljoonaa euroa. Lähes puolet veropotista on OP Ryhmän aikaansaannosta. Toiseksi suurin verojen maksaja on Metsä Group yli 80 miljoonan euron veroilla. LähiTapiola -ryhmä nousi ensimmäistä kertaa kolmen suurimman maksajan joukkoon yli 70 miljoonan veroilla, eikä kauas jäänyt S-ryhmäkään 63,5 miljoonan euron tuloveroilla.

 

Parhaat osuuskaupat: PKO jatkaa voittokulkua

Osuustoiminta-lehden osuuskauppavertailussa PKO Pohjois-Karjalasta voitti osuuskauppavertailun liiketoiminnan kehittämisessä jo neljättä vuotta peräkkäin. Myös toiseksi tullut KPO on tuttu näky palkintopallilla, tämä oli jo kolmas vuosi järjestyksessä, kun KPO sai hopeaa.

Osuustoiminta-lehden osuuskauppavertailussa parhaiten pärjäsivät PKO:n ohella pohjanmaalainen Osuuskauppa KPO sekä kolmannella sijalla oleva PeeÄssä Pohjois-Savosta. Kolmen parhaan joukko erottui muista osuuskaupoista selkein lukemin.

PKO lunasti paalupaikan 45/50 pisteellään.

Osuuskauppavertailussa kaupat arvioidaan viidellä liiketoiminnan mittarilla: liikevaihdon ja jäsenmäärän muutos prosentuaalisesti, liikeylijäämä suhteessa taseen keskiarvoon ja liikevaihtoon sekä kaupan omavaraisuus. Osuuskauppa sai pisteitä joka osa-alueesta sen mukaan, kuinka hyvin se oli pärjännyt muiden osuuskauppojen joukossa. Parhaan kymmenyksen (kahden parhaan) joukkoon pääsystä sai 10 pistettä, toiseksi parhaaseen kymmenykseen sijoittumisesta yhdeksän pistettä ja niin edelleen.

 

PeeÄssä osuuskaupoista ja Utajärvi osuuspankeista bonus-kärjessä

Osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt maksoivat yhdessä etuja ja bonuksia jäsenilleen 683 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 111 euroa/jäsen. Jos mukaan lasketaan kaikki jäsenille suunnatut palautukset, kuten osuuspääoman korot ja ylijäämänpalautukset, nousee kokonaissumma lähes 760 miljoonaan euroon.

Osuustoimintayritysten maksamat bonukset yhteensä laskivat vuonna 2016 edellisvuodesta noin 30 miljoonalla. Maksettujen etujen aleneminen johtui yksinomaan keskinäisten yritysten etujen laskiessa. Osuuskuntien maksamat bonukset kasvoivat neljä prosenttia.

Osuuskaupat ovat ylivoimaisesti suurin bonusten maksaja kaikista osuuskunnista 353 miljoonan euron bonuksilla. OP Ryhmän pankkien maksamat bonukset kasvoivat kuusi prosenttia 208 miljoonaan.

Osuuskauppojen paras jäsenten palkitsija oli jälleen kuopiolainen PeeÄssä. PeeÄssän 115 000 asiakasomistajaa saivat bonusta, maksutapaetua, osuuspääoman korkoa ja ylijäämän palautusta vuodessa keskimäärin lähes 300 euroa per jäsen.

Osuuspankeista parhaaksi bonusten maksajaksi nousi toistamiseen Utajärven OP, jättäen niukasti taakseen Askolan ja Nauvon (Nagu) Osuuspankit. Utajärven jäsenet saivat keskimäärin 146 euroa bonusta vuodessa.

Yhteensä Suomen kaikki keskinäiset yhtiöt jakoivat omistajilleen 120 miljoonaa euroa.

Keskinäisistä yhtiöistä tällä kertaa merkittävin etujen maksaja oli LähiTapiola-ryhmä, jonka asiakkaat kuittasivat vuonna 2016 yhteensä 82 miljoonaa euroa.

 

 

Teleosuuskunnat myllerryksessä

Puhelinalan alueellisina operaattoreina vielä äsken toimineilta yrityksiltä on vaadittu nopeaa muodonmuutosta ICT-alan moniosaajiksi, jos ne mielivät kasvaa ja menestyä. ”Teleosuuskunnat ovat tässä kisassa ahtaalla – mutta eivät vailla mahdollisuuksia.

Digitalisoitumisen myötä telealan yritykset ovat päässeet avainpelaajan paikalle, kun kehitetään ja tarjotaan uusia ratkaisuja kotitalouksien ja yritysten sähköisiin tiedonsiirto- ja muihin palvelutarpeisiin”, kirjoittaa talous- ja strategiajohtamisen asiantuntija, PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja, varatuomari Jukka Suvitie OT-lehdessä.

Suvitien mukaan kilpailu alalla kiristyy ja ICT-palvelun tarjoajia voi ilmaantua yllättävistä suunnista. Teleosuuskuntien ykköstavoite lienee kääntää jäsenmäärän lasku nousuun. Se voi onnistua vain palvelemalla paremmin – muutenkin kuin kuitua rakentamalla.

”Puhe- ja nettiliittymät ovat teknisesti samankaltaisia kaikilla operaattoreilla, mikä johtaa helposti hintakilpailuun. Nopein tapa kasvaa on ostaa alan yrityksiä, mikäli riskinottokykyä ja tahtoa riittää.”

Vuoden 2016 tilinpäätösten mukaan Mikkelin Puhelinosuuskunta MPY ja Savonlinnan BLC-osuuskunta onnistuivat sekä kasvussa että kannattavuudessa. Tosin kertaluontoinen kulu painoi savonlinnalaisten tulosta.

Muiden telealan osuuskuntien kasvun ja kannattavuuden kehitys oli olematonta tai miinusmerkkistä.

Mikä saa tuon parivaljakon menestymään?

”Ei ainakaan kotimaakunta, jota piinaa ainakin muuttotappio. Kyllä suurin syy on näiden osuuskuntien erikoistuminen palveluliiketoimintaan, kuten BLC turvabisnekseen, sekä toiminta-alueen laajentaminen koko maahan”, Suvitie vastaa.

 

Osuustoiminnalta ympäristötekoja

Vaikka maailmanlaajuisesti ympäristönsuojelu ei vuonna 2016 ottanut suuria edistysaskeleita, ainakin osuustoimintayritykset petrasivat ympäristöasioissa kuluneen vuoden aikana.

Esimerkiksi Metsä Groupin tuotannosta bioenergialla tehtiin viime vuonna jo 86 prosenttia. Jätteiden kierrätys tehostui noin 100 000 tonnia, 23 prosenttia. Vuodesta 2009 lähtien energiatehokkuus parantui ja hiilidioksidipäästöt vähentyivät 35 prosenttia. Vedenkäytössä Metsä Board hyväksyttiin ainoana metsäteollisuusyrityksenä mukaan CDP Water A-listalle.

Myös aurinkovoima harppoo eteenpäin.

”Tuulipuistojen jälkeen seuraava rakentamisbuumi näyttää kohdistuvan aurinkoenergiaan. Molemmat ovat ekologisia ratkaisuja, mutta valtiolla ei enää riitä rahaa tukea aurinkovoimaa yhtä avokätisesti kuin aikoinaan tuulivoimaa. S-ryhmä ja LähiTapiola ehtivät nopeasti hyödyntämään tuulimyllytukea ja sopimukset jatkuvat vielä vuosia”, kirjoittaa Mauno-Markus Karjalainen OT-lehdessä.

Molemmat isot kauppaketjut ovat nyt lähteneet pystyttämään kauppakeskusten ja myymälöiden katoille aurinkopaneeleja. Lisäksi Atria kaavailee Nurmoon isoa teollista aurinkopuistoa. Niillä kaikilla on mahdollista saada säästöjä etenkin kesäaikoina, jolloin rutkasti energiaa kuluu viilennykseen.

LähiTapiolan pääkonttorin katolla oma aurinkovoimala on kuitenkin toiminut jo toista vuotta. Sen vuosituotanto on ollut ennakoidut 180 megawattituntia.

”Vakuutusyhtiö suunnittelee lisäävänsä aurinkovoimaa myös muualle. LähiTapiola kuten eräät muutkin ot-yritykset ovat mukana myös omien alojensa energiatehokkuussopimuksissa. Tulokset ovat lupaavia.”

 

Taulukot:

1) Koontitaulukko http://otlehti.pellervo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2017/09/osuustoimintayritykset2017.pdf

2) Vastuullisuuden kehitysarviot http://otlehti.pellervo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2017/09/vastuullisuuden-kehitysarviot.pdf

3) Osuuskaupat http://otlehti.pellervo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2017/09/osuuskaupat.pdf

4) Osuuspankit http://otlehti.pellervo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2017/09/osuuspankit.pdf