Espoolaisen Kilon Osuus-Auton tarina alkoi 1987, kun SOK:n keskusvaraston päättäväiset autonkuljettajat perustivat kuljetusalan henkilöstöomisteisen osuuskunnan. Tästä tapahtumasta on laskettu ns. uusosuustoiminnan alkaneen Suomessa. Kipinän syttymisen jälkeen on syntynyt tuhansia uusia osuuskuntamuotoisia yrityksiä eri toimialoille.

Kilon Osuus-Auton liikevaihto on 11 miljoonaa euroa. Työssä on 120 henkilöä. Jäseniä on 15, he ovat nimenomaan kuljettajia. Autoja on yli 50 kappaletta: 32-metrisiä yhdistelmäjättejä, 12-18 tonnisia jakeluautoja ja pakettiautoja. Yritys tarjoaa kuljetuspalveluja pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Lahden seudulla.

S-ryhmä on kuljetusosuuskunnan suurin asiakas. Pääkaupunkiseudulla Alepan kauppakassipalvelun pakettiautot ovat Kilon Osuus-Auton kalustoa. Etelän katukuvassa havaitsee useinkin valtavia kuljetusajoneuvoja, joiden kyljessä saattaa lukea ylpeästi: ”Kilon Osuus-Auto: kuljettajien perustama, kuljettajien omistama kuljetusliike. Varmasti perille vuodesta 1987.”

”Osuustoiminnan idea elää yrityksessä. Ensi sijassa kyse on tietenkin kuljetusyrityksestä. Yhtiömuoto on meille erottautumistekijä. Idea elää ihmisten mielessä ja näkyy yhteisöllisyytenä: kuljettajat hoitavat hommat yhteistyössä keskenään”, Toimitusjohtaja Ari Savisalo kertoo.

Kaikkialle tunkeva digitaalisaatio näkyy Kilon Osuus-Auton työssä erityisesti siinä, että tehokkuuden nimissä erilaisista seurantajärjestelmistä on tullut arkipäivää ja käyttö aktiivista.

”Toimitusvarmuus ja -täsmällisyys on noussut paljon viimeisen 5-10 vuoden aikana,” Savisalo toteaa.

Professori Tapani Köppä kertoo, että Kilon Osuus-Auto oli jo 1990-luvulla Harvardin yliopiston harjoitustapauksena uudenmuotoisesta yrittäjyydestä. Se oli myös koulutustapaus Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutissa. Tarina jatkuu.

Sami Karhu, teksti

Jaa artikkeli