Valio alkaa maksaa lisähintaa vastuullisesti tuotetusta maidosta

Valio maksaa tämän vuoden alusta alkaen yhden sentin lisähinnan maitolitrasta niille yrittäjille, jotka sitoutuvat vastuulliseen maidontuotantoon. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on suomalaisten mielestä yksi tärkeimmistä Valion vaikutuksista yhteiskuntaan.

Valio on tehnyt yhtiön historian laajimman laatu- ja tuotantotapauudistuksen. Sen tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia ja parempaa elämää. Tammikuussa 2018 Valio alkaa maksaa niin sanottua vastuullisuuslisää niille yrittäjille, jotka sitoutuvat muun muassa eläinten suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon. Vastuullisuuslisän suuruus on 1 sentti/maitolitra. Tällä hetkellä jo noin 80 prosenttia valiolaisista maitotiloista on uudistuksen piirissä. Tavoitteena on, että kaikki tilat ovat mukana vuoteen 2020 mennessä.

”Uudistus on niin mittava, että sitä voisi kutsua lehmien soteksi. Olemme iloisia siitä, miten hienosti maitotilayrittäjät ympäri Suomen ovat sitoutuneet työhön. Noin 4 600 Valioryhmän 5 800 maitotilasta toimii jo nyt uuden ohjeistuksen mukaan. Jatkamme paikallisia koulutuksia ja odotamme paljon uusia tiloja sopimuksen piiriin tämän vuoden aikana”, alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen sanoo.

Valio teki joulukuussa 2017 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin Valion vastuullisuutta sidosryhmien silmin. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on suomalaisten mielestä yksi tärkeimmistä Valion vaikutuksista yhteiskuntaan, ja kaksi kolmesta kuluttajasta arvioi Valion laatu- ja tuotantotapauudistusta hyvin tärkeänä vastuullisuushankkeena.

”Eläinten hyvinvointi on kuluttajille yhä tärkeämpi asia. Vastuullinen tuotanto on ehdoton edellytys sille, että maidontuotanto on hyväksyttävää ja maitotuotteet pysyvät houkuttelevina kuluttajille”, Nousiainen toteaa.

Eläinten paremman elämän edistäminen tarkoittaa muun muassa, että maitotilan karja on suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä ja kuuluu nautojen terveydenhuoltorekisteriin Nasevaan. Tällöin eläinlääkäri käy vähintään kerran vuodessa arvioimassa monia lehmien hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tekijöitä. Tiedot ovat vertailukelpoisia eri tilojen välillä. Vastuullisuuslisän saaminen edellyttää myös säännöllistä sorkkaterveyden seurantaa ja kivunlievitystä nupoutuksessa eli vasikan sarvenaiheiden poistossa. Useimmilla tiloilla on näin toimittu jo pitkään.

Tuotantotapaohjeiden mukaan uuden navetan tulee olla pihatto, jossa lehmillä on vapaasti mahdollisuus ulkoilla tai laiduntaa. Tällä hetkellä noin 55 prosenttia valiolaisista lehmistä asuu pihatoissa. Aiempien vuosien tapaan Valio vaatii tiloilta myös eläinten rehun soija- ja GMO-vapautta.

”Suomalaiset lehmät ovat jo nyt EU:n terveimpiä, minkä vuoksi käytämme muun muassa antibiootteja hyvin vähän verrattuna muuhun Eurooppaan. Laatu- ja tuotantotapauudistuksella tuemme ja kannustamme maitotilayrittäjiä keskittymään vieläkin enemmän eläinten hyvinvointiin”, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto kertoo. Kaunisto pyörittää omaa 36 lehmän kotitilaansa Vetelissä Keski-Pohjanmaalla.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.