|
|
Numero 7-8/98
Pääkirjoitus
Globaalinen joululahja
Pellervon näköaloja
Suuruuden ekonomia ja moninaisuuden ekonomia
Suuressa maailmassa tuotanto on edelleen keskittymässä. Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik kirjoittaa kolumnissaan syksyisen USA:n matkansa kokemusten valossa, miten yritystemme pitäisi reagoida uusiin haasteisiin.
Skurnikin mukaan yksiviivaisen suuruuden ekonomian rinnalle on kuitenkin tulossa monipuolisempana käsitteenä moninaisuuden ekonomia. Siihen kuuluu mm. tuotannon monimuotoinen verkottuminen, jota kautta pienemmätkin tuottajat pysyvät kehityksen kelkassa.
Lähivakuutus tähtää kasvukeskuksiin
Suomalaisuus, paikallisuus ja keskinäisyys. Näiden arvojen ympärille Lähivakuutus aikoo tulevaisuudessakin menestysreseptinsä rakentaa, linjaa reilun vuoden Lähivakuutus-ryhmän kipparina toiminut Harri Kainulainen ryhmän toimintaa OT-lehden Yrityskulttuurit-teeman haastattelussa. Kun väestö muuttaa kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin, aikoo Lähivakuutuskin muuttaa mukana eli ryhtyy toimimaan kaupungeissa entistä näkyvämmin.
Pellervo-Instituutti
uudisti hallinnon koulutusohjelman
Yritysanalyysit
Ruotsissa kaksi vahvaa ot-meijeriyritystä
Arla ja Skåne Mejerier ovat Ruotsin suurimmat meijeriyritykset, molemmat osuuskuntapohjaisia. Vaikka Arla on selvästi isompi, Skåne Mejerier on sille vahvempi kilpailija kuin mitä Valiolle Suomessa löytyy, ainakaan osuustoiminnallista.
Kontro
Paljonko on tarpeeksi?
Maatalouden sopeutuminen ei ole ollut helppoa
Toimintaympäristö on muuttunut ja siihen on ollut suomalaisen maatalouden ja elintarvikejalostuksen sopeutuminen. Helppoa se ei ole ollut. Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen tarkastelee viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunutta murrosta mm. Keijo K. Kulhan Heikki Haavisto-kirjan herättämien ajatusten pohjalta.
Kontro
Pörssi
Nyt keskusteluun OT-yritysten toimintamalleista
Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik jatkaa kolumnissaan pohdiskelua siitä, miten osuustoiminnallisten yritysten pitäisi kehittää toimintamallejaan, jotta niillä olisi parhaat mahdollisuudet mm. uusien talouselämän instrumenttien hyödyntämiseen.
Skurnik haastaa osuustoiminnan asiantuntijat keskusteluun osuustoiminnallisen yrittämisen nykyaikaisesta organisoimisesta. Hän saikin edellisestä kolumnistaan vastineen Pellervo-Seuran eläkkeellä olevalta lakiasiainjohtajalta Raimo Vuorelta. Vastine on julkaistu tässä lehdessä. OT-lehti tarjoaa hyvän välineen keskustelun jatkamiseen.
Katso Vuoren ja Skurnikin kirjoitukset kokonaisuudessaan.
Pauli Komi:
Nyt olisi uuden arvokeskustelun paikka
Osuustoimintayritykset selvisivät kasinovuosista ja niitä seuranneesta syvästä lamasta selvästi paremmin kuin muut. Taustalla oli vahva arvomaailma.
Arvojen sisältö kuitenkin muuttuu ajan myötä, ja Komin mielestä nyt on oikea aika osuustoiminnan arvojen kirkastamiseen ja parempaan hyödyntämiseen. Erityisesti demokratiasta ja tasa-arvosta syntyy ot-yrityksille aitoa kilpailuetua, jota muiden on vaikea jäljitellä.
Valion ja Arlan yhteistyöselvitys hylättiin.
Valio hylkäsi yhdessä Arlan kanssa tilatussa konsulttiselvityksessä esitetyn yritysten toimintojen osittaisen yhdistämisen mallin.
Oppia tanskalaisista elintarvikeviennissä
Professori W Bruce Traill kehottaa suomalaisia elintarvikevalmistajia ottamaan oppia vientimarkkinoissa tanskalaisista kollegoistaan.
Venäjän vienti karille
Lokakuussa suomalaisen elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle oli vain 10-20 prosenttia siitä, mitä ennen elo-syyskuussa kärjistynyttä Venäjän talouskriisiä.
Kauppa tarvitsee pienyrittäjien tuotteita
Maaseudun pienyrittäjien on ollut viime aikoina entistä helpompi saada tuotteitaan suurten kauppaketjujen valikoimiin, sanotaan kaupan puolelta. Yrityksen koko ei merkitse paljoakaan, jos tuote täyttää kuluttajan ja kaupan asettamat ehdot.
Pienyritysten tuotteissa on omaperäisyyttä ja ne antavat lisäarvoa valikoimille.
Jorma Savolainen:
Pankkien totuttava jatkuvaan muutokseen
Pankkikriisi voidaan tänä vuonna saattaa haudan lepoon. Paluuta entiseen "pysähtyneisyyden aikaan" ei kuitenkaan ole, bisnesmaailman jatkuva muutos pitää siitä huolen.
Valtaosa pankinjohtajista ei kuitenkaan vieläkään tunnusta mm. sitä, että rahan vuolain virta virtaa pank kien taseitten ulkopuolelle, sijoitusrahastoihin ja vastaaviin instrumentteihin.