Vuosi 1943, nro 6

 Kirjoittanut kts. kirjoittajat tekstin ohessa

Keskusliikkeiden johtajat selostavat päättymässä olevan sotavuoden toimintaa

- Seuratessaan maamme sodanaikaista talouselämää on voinut mielihyvin panna merkille, että - päinvastoin kuin ehkä olisi voinut olettaa - sen yleisessä järjestelyssä on tapahtunut jatkuvaa selkenemistä ja kriisikausi voidaan katsoa monilla tärkeillä aloilla sivuutetuksi. Organisatooriset kyvyt eivät liene meidän suomalaisten vahvimpia puolia, mutta vähitellen, kun oikeat miehet ovat päässeet oikeille paikoilleen, on myös asiat saatu oikeaan järjestykseen. Pitkäaikainen poikkeustila on osoittanut Suomen kansan taloudelliset ja henkiset voimavarat otaksuttua suuremmiksi, mutta niiden ehtymisen on voinut ehkäistä vain järjestetty sotatalous, jollaisen sodan aikana olemmekin onnistuneet luomaan. Tämä saavutus on samalla ollut mitä tehokkain vastaveto vihollisemme propagandalle, joka talvisodan ensi päivistä lähtien on toitottanut Suomen pikaista sortumista taloudellisiin vaikeuksiin.

SOK:n johtaja, maist.  V. L ä h d e o j a.

Mitä erityisesti tulee SOK:laisen osuuskauppaliikkeen merkitykseen taloudellisena tekijänä sodan aikana, voidaan todeta. ettei se suinkaan ole vähentynyt, vaan pikemminkin päinvastoin. Vaikka yleinen tavarain puute, työvoiman niukkuus, kuljetusvaikeudet ym. kauppatoimintaa haittaavat tekijät ovat vaikuttaneet tässäkin liikkeessä, kuten talouselämässä yleensä, ovat osuuskauppojen ja niiden keskusliikkeiden markkamääräiset myynnit vuodesta toiseen lisääntyneet ja taloudelliset tulokset ovat ainakin tähän saakka olleet olosuhteisiin katsoen tyydyttävät. Niinpä SOK:n jäsenosuuskauppojen tämän vuoden 10 ensimmäisen kuukauden myynti oli pyörein luvuin 4.3 miljardia mk, viime vuoden vastaavan ajan myynnin oltua 3.5 miljardia mk. Myynnin lisäys Oli 23.7 % jota on pidettävä hyvänä saavutuksena, vaikka otetaan huomioon samanaikaisesti tapahtunut hintojen nousukin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että KK:n jäsenosuuskauppojen myyntiluvut olivat vastaavasti 3.1 ja 2.6 miljardia mk ja myynnin lisäys 20.2 %. SOK:n myynti lisääntyi samanaikaisesti 21.1 % OTK:n 23.1 % ja Keskon 13.2 % mutta Hankkijan, joka on SOK:laisten osuuskauppojen toinen keskusliike, jopa 34.1 %. Mainittakoon vielä, että SOK saavutti viime syys- ja lokakuussa myyntiennätyksensä. Lokakuussa myynti Oli 231 milj. mk ja myynnin lisäys viime vuoden lokakuuhun verrattuna 32.4 % syyskuun myynti taas 201.3 milj. mk ja sen lisäys 25.3 %. Marraskuun myyntitilasto ei tällä hetkellä vielä ole valmis.

Osuuskauppojen ja niiden keskusliikkeiden myynnin rakennetta tarkastellessaan voi helposti todeta maassamme tapahtuneen omavaraistumisen sekä suhteellisessa mielessä kun verrataan tuonti- ja oman maan tavaroita keskenään, että myös absoluuttisesti. Siten osuuskauppojen välittämien tärkeiden maataloustuotteiden määrät ovat viime ja tämän vuoden aikana jälleen lisääntyneet, kuten tuotannon kokonaismäärä yleensäkin on kasvanut lähinnä sen johdosta, että takaisin vallattu ja valtakuntaan liitetty Karjala on nopeasti alkanut nousta bolshevikkien "kulttuurikauden" aiheuttamasta tilapäisestä alennus- ja rappiotilasta. Maataloustuotekaupasta ei tältä vuodelta ole vielä käytettävissä tarkkoja lukuja, mutta saatavilla olevat tiedot kertovat esim. viljakaupan lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna, joka osuuskaupoissamme oli tällä alalla suorastaan ennätysvuosi. Erilaista viljaa nimittäin ostettiin viime vuoden aikana suoraan tuottajilta yht. 105.5 milj. kiloa. Tämän perusteella voidaan todeta, että kauppaan tulevasta viljasadosta kulkee osuuskauppojen kautta yli puolet, leipäviljasta huomattavasti enemmän.

Erityisesti merkillepantavaa on luonnontuotteiden ja eräiden jätetavaroiden keräilykaupan voimakas laajeneminen osuuskaupoissa, mikä tietysti myös on osoituksena omavaraisuuden lisääntymisestä. Esim. puolukoita osuuskaupat ovat vastaanottaneet kuluneena syksynä yli 6 milj. kiloa, koko maassa kauppaan tulleen määrän ollessa noin 16 milj. kg. Osuuskauppojen osuus on siten lähes 40 %. Pihkaa on osuuskauppoihin tullut yli 60 % kauppaliikkeitten kautta kulkeneesta määrästä. Luun, parkin, villan ja muidenkin keräilytuotteiden kaupassa osuuskaupoilla niinikään on riidaton johtoasema. Osuuskaupat ovat siis tälläkin alalla toimineet tehokkaasti ja luonteensa mukaisesti.

Tarpeetonta on sanoakin, että sota on asettanut esteen monen sellaisen suunnitelman toteuttamiselle, joka rauhan vallitessa olisi jo aikoja sitten viety läpi. Eniten on valitettava sitä, että ajanmukaisten viljavarastojen rakentamiskysymyksen kehittäminen jäi talvisodan puhjetessa alkuvaiheeseensa. Eräitä varastoja on kuitenkin voitu rakentaa ja viimeistellä viime vuosinakin, niin että noin 40 osuuskaupalla on nykyisin tarkoitustaan vastaava tai ainakin välttävä viljavarasto. Niiden yhteinen varastoimiskapasiteetti on noin 10 milj. kiloa, ja kaikkien SOK:n jäsenosuuskauppojen huomattavasti enemmän. Myöskin peruna- ja juurikasvivarastoja on rakennettu mahdollisuuksien mukaan; mm. SOK:n toimesta on perustettu suuri varastorakennus Helsingin laitaan, Herttoniemeen. SOK:sta puhuttaessa voidaan todeta, että liike on sodan aikana voinut tehostaa myös maataloutta palvelevaa tuotantotoimintaansa. Erityisesti on tältä alalta syytä mainita, että Nokialle ovat tänä vuonna valmistuneet suurmyllyrakennukset leipomoineen ja siiloineen. Tämän jälkeen SOK:n omien viljavarastojen kapasiteetti on noin 35 milj. kg. Normaaliaikojen palattua eräs tärkeimmistä tehtävistämme on jo ennen sotaa valmistuneen viljavarasto-ohjelman läpivieminen osuuskaupoissa, mutta sodan aikanakin pyritään tekemään kaikki mitä tehtävissä on varastoimiskysymyksen järjestämiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Ajankohta yleiskatsauksen antamiseen kuluneesta vuodesta SOK:laisessa osuuskauppaliikkeessä on vielä liian aikainen, sehän on mahdollista vasta tilinpäätösten valmistuttua. Senkin jälkeen johtopäätösten tekeminen esim. järjestön taloudellisesta asemasta on vaikeampaa kuin maatalousosuustoiminnassa yleensä, sillä kulutustavaroiden puolella on nykyisin laskematon tekijä, nimittäin korviketavarat. Voi on aina voita ja liha on lihaa, mutta 200 markan paperikengät saattavat - jos tilanne muuttuu - viikon tai kuukauden päästä olla arvottomat. Tämä laskematonkin tekijä kuitenkin koetetaan ottaa huomioon sillä tavoin, ettei mitään yllätyksiä pääse syntymään.

Kaiken kaikkiaan voidaan menneeseen olla tyytyväisiä, tietysti olosuhteet huomioiden, ja osuuskauppaväki katsoo luottamuksellisesti tulevaisuuteen.

- Keskusosuusliike Hankkijan markkamääräinen liikevaihto nousee tänä vuonna noin 25 %:Ra. Siinä on eräisiin tavaroihin nähden paljon "ilmaa", mutta joissakin tapauksissa on tavaramääränkin suurenemista. Kotimaisen tavaran saanti, kuten siementen ja koneiden, on ollut kohtalaisen hyvä. Tuonti sen sijaan on alkanut kangertaa kiihtyvästi vuoden lopun lähestyessä. Oma pieni teollisuutemme ei ole ottanut menestyäkseen. Useat työpaikat ammottavat tyhjinä. Kulunkeja on vaikea pitää entisissä rajoissa. Sivuutan verot, kaikille tutun ilmiön. Paikat muodostavat surullisen paragraafin säännöstelytoimenpiteistä huolimatta.

Hankkijan toimitusjohtaja, kauppaneuvos  T. A r o 1 a .

Työnsä tunteva henkilö saa suuremman palkan uudessa paikassa. Meidän on otettava tilalle usein tottumaton henkilö, ehkäpä kaksikin, ja palkkainenet nousevat. Henkilökunnan vaihtuminen on tällaisissa olosuhteissa varsin runsas. Palkkamenot nousevat muistakin syistä. Tavaraerät, säännöstelyn vaikutuksesta, pienenevät yhä ja kaikkinainen kirjanpitotyö vastaavasti suurenee. Asia ei ole näillä esimerkeillä mitenkään tyhjentävästi käsitelty.

Mainitsemattomilla muillakin kuluilla on taipumus nousta. Esimerkkinä korot. Veroina ja valtion alhaiskorkoisina lainoina - tässä ei ole suinkaan tarkoitus moittia näitä - siirtyy runsas pääoma pois liikkeen käytöstä. Uutta kalliskorkoisempaa on hankittava tilalle.

Uutta luovaa työtäkin on tehty. Kasvinjalostusta kehitetään yhä aikaisempien suunnitelmien pohjalla. Konealallakin on suunnitelmia valmistunut ainakin tulevan rauhan aikana toteutettaviksi. Neuvontatyö on tapahtumien johdosta ja tekijäin puutteessa ollut lamassa. Tänä vuonna on siinäkin päästy jonkinmoiseen uuteen alkuun.

Työtä ei kuluneena vuonna ole puuttunut. Kysyntää ei tietenkään ole voitu tyydyttää. Toivotaan, ettei meitä valmistumattomina kohtaisi aika, jolloin on työttömyyttä ja jolloin pieni tavarain kysyntä liiankin helposti on tyydytettävissä.

- Vuonna 1942 saatiin pääosassa maata parempi sato kuin v. 1941, vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tuli rehukato. Ruokintaolojen parantuessa maidontuotanto kohosi jonkin verran. Kuluneen kesän hyvät laidunolot kohottivat niinikään tuotantoa. Toisaalta on otettava huomioon,< että karjakantamme on alentunut ja nykyisellä karjamäärällä ei voida tuottaa riittävällä maitoa, ellei ruokintaa voida tehdä voimaperäisemmäksi. Jo sangen kohtalainenkin kauran syöttö kohottaisi tuntuvasti maidontuotantoa. Viime kesänä odelma kasvoi hyvin ja AIV-rehua on tehty paljon ja sen ansiosta maidontuotanto tulee kohoamaan kevättalvella. On todennäköistä, että alhaisin maidon tuotantojakso nyt on sivuutettu ja että voidaan odottaa kohoavaa tuotantoa, edellyttäen että saadaan kunnollisia rehusatoja. Erikoisesti

Valion teknillinen johtaja, prof. A. E.  S a n d e 1 i n.

on mainittava, että nuorta karjaa on paljon, joten on todennäköistä, että lypsylehmien lukumäärä tulee kohoamaan.

Meijerien toiminta on jatkunut häiriöittä, vaikka alhaiset maitomäärät aiheuttavat joukon teknillisiä ja taloudellisia pulmia. Meijeritarvikkeita tai niiden korvikkeita on saatu niin, että jotenkuten on selviydytty, mutta varsinaiset koneistot alkavat kulua loppuun. Tuontilupia meijerikoneille on jonkin verran saatu, mutta ilmeisesti viranomaisemme eivät täysin käsitä, että maidon jalostustoiminta pysähtyy, ellei saada hankituksi niitä koneita, joita kotimaassa ei valmisteta. Nykyoloissa meijerit eivät osta koneita muuta kuin tosi tarpeeseen, sinä nyt saatavat koneet eivät ole rauhanajan koneiden veroisia.

Taloudellisia pulmia on meijereillä lähinnä niillä seuduilla, joissa tuotanto on tuntuvasti laskenut, mutta vain harvojen meijerien on ollut pakko lopettaa toimintansa. Kolme meijeriä on tämän takia otettu valtion hoitoon.

Karjanomistajille tilitetyt hinnat olivat elokuuhun asti suhteettoman alhaiset ja tämä vaikutti epäedullisesti tuotantoon ja yleensä karjanpitoon. Elokuun alusta otettiin käytäntöön ns. vakauttamispalkkio. Sen mukaan kuluttajien maksama hinta pysyy ennallaan, mutta valtion varoista maksetaan meijereille palkkiota, joka maidosta on i: ii mk/1, voista 20 mk/kg ja juustosta 10 mk/kg. Tämän palkkion ansiosta kohosivat hinnat siedettävälle tasolle ja karjanhoito alkoi elpyä.

Vakauttamispalkkion yhteydessä kansanhuoltoministeriö pyrki siihen, että maito saataisiin kerätyksi meijereihin, ja varmaa on, että jos viranomaiset jatkuvasti voivat pitää tästä periaatteesta kiinni, saadaan järjestys aikaan ja se koituu kuluttajille eduksi, mutta eräät seikat panevat kuitenkin epäilemään, että ei jakseta olla kyllin johdonmukaisia tässä kysymyksessä. Salakaupan vastustamiseksi on kansanhuoltoviranomaisten toimesta kyllä ryhdytty erinäisiin toimenpiteisiin, mutta tulokset eivät vielä ole tyydyttäviä. Salakauppatavaraa ei tosin ole kovin paljon, mutta kuitenkin sitä on ja sitä tulee lähinnä määrätyiltä seuduilta. Tehoavia keinoja salakaupan lopettamiseksi olisi suunniteltava ja sitten tiukasti sovellettava.

Vakauttamispalkkion yhteydessä määrättiin, että maidosta oli tilitettävä rasvapitoisuuden ja laadun mukaan. Tämä oli epäilemättä oikeaan osunut toimenpide. Myös määrättiin, että kaikissa meijereissä on noudatettava ns. bruttotilitystapaa, siis takaisin otetusta kuoritusta maidosta on veloitettava tuottajia.

Maidon kuljetuskustannukset olivat kohonneet niin korkeiksi, että ne uhkasivat tulla meijereille ylivoimaisiksi. Elokuusta alkaen valtio maksaa kuljetusavustusta 75 % siitä summasta, millä kuljetuskustannus ylittää io penniä/l. Tämä järjestelmä tekee mahdolliseksi maidon keräämisen pitempien matkojen päästä ja harvemmin asutuilta seuduilta. Kuljetusolojen uudestaan järjestäminen tulee vaatimaan aikaa, mutta nyt jo näkyy, että sen ansiosta saadaan enemmän maitoa kerätyksi meijereihin.

Kulunut vuosi on meijeritalouden ja karjanhoidon alalla monessa suhteessa ollut uudelleenjärjestelyjen vuosi, ja tuntuu todennäköiseltä, että uudet toimenpiteet tulevat lisäämään kauppaan tulevan maidon ja maitotuotteiden määrää nyt säännöstelyaikana. Miten ne tulevat vaikuttamaan säännöstelyn lakattua, se on vielä epävarmaa.

- Teuraskarjakaupan alalla on päättymässä oleva vuosi monella tavalla erikoinen. Vuodesta 1939 lähtien tapahtunut karja] annan supistuminen on pysähtynyt ja osoittaa karjakanta ilmeistä lisääntymistä. Kuluvan vuoden sato on ollut tyydyttävä ja lihantuotantoa elvyttäviä toimenpiteitä on valtiovallan toimesta pantu käytäntöön useampia. Monet merkit viittaavatkin siihen, että lihantuotannon pohja on toistaiseksi sivuutettu. Sillä seikalla on laajakantoinen merkitys sekä maataloudellemme että erikoisesti kansanhuollollemme. Viimeksimainittu seikka on selvästi ollutkin jo hawittavissa vuoden loppupuolen liha-annosten kohoamisessa henkilöä kohden. Sianlihantuotannon nousu on ollut erittäin ilahduttava ja ensi vuoden puolella näyttää lisääntymistä jatkuvan sekä varsinaisissa kauppaa varten sikoja kasvattavissa

Tuottajain Lihakeskuskunnan toimitusjohtaja,  agr. P. S u o n i o.

maatalouksissa että talousporsaiden pidossa. Edellä esitetty kuva perustuu osuusteurastamojen hankkimassa lihamäärässä todettuun kasvuun edellisiin vuosiin verrattuna.

Osuusteurastamojärjestön sisäisissä asioissa on edelleen ollut havaittavissa terve ja entistä voimakkaampi pyrkimys työskennellä karjakaupan eheyttämiseksi ja voimien kokoamiseksi tuottajamielessä. Tätä työtä on suoritettu joka päivä käytännöllisen kaupan alalla ja järjestön miesten keskustellessa maanviljelijäin kanssa sekä maatalous- ja sanomalehtien, mutta ennen kaikkea järjestön oman äänenkannattajan "Osuusteurastamon" palstoilla. Osuusteurastamojärjestö pyrkii osuustoimintamme eheyttämiseen ja voimien keskitykseen, sillä se on todennut hajanaisuuden ja eripuraisuuden maataloudelle aikaansaamat vahingot ja näkee niiden kasvavan vielä suuremmiksi, ellei nopeasti käydä tilannetta korjaamaan. järjestö taistelee nyt ikäänkuin yksin tämän asian puolesta julkisuudessa, mutta päättyvän vuoden kokemuksien nojalla se on vakuuttunut, että sen rinnalle tulee lähiaikoina muitakin järjestöjä.

Mitä liiketoimintaan tulee, on se luonnollisesti säännöstelyn takia ollut rajoitettua. Osuusteurastamojärjestö on kuitenkin rajoituksista huolimatta koettanut parhaansa mukaan hoitaa tehtävänsä ja selviytyä niistä. Se että sen on onnistunut niinkin hyvin pysyttää liikevaihtonsa kuin on tapahtunut, on sen liiketoiminnan monipuolisuuden ansiota teuraskarjakaupan alalla. Tämä on omiaan kannustamaan jatkuvaan työhön lihakaupan kehittämiseksi.

- Maamme kananmunien tuotanto näyttää kuluneena vuonna edelleen laskeneen. Liian vanhoja kanoja on pitänyt kannattamattomina paljon teurastaa, ja vaikka keväällä haudotettiinkin uusia runsaanlaisesti edellisiin vuosiin verrattuna, ei niiden tuotanto ehtinyt vielä vaikuttaa tämän vuoden munamääriin, varsinkaan kun haudonta jouduttiin toimittamaan nyt tavallista myöhempään. Viime vuoden heinäkuussa voimaantulleen uuden luovutusjärjestelmän ansiosta on munia kuluneena vuonna kuitenkin saatu säännösteltyyn kauppaan jonkin verran enemmän kuin v. 1942, jolloin uudet määräykset ehtivät vaikuttaa vasta vuoden loppupuoliskolla. Näyttää myöskin siltä, että aallonpohja munantuotannossa on nyt saavutettu ja että kanatalousväki uudestaan rohkaistuneena alkaa lisätä

Vientikunta Munan toimitusjohtaja  E i n o K e l o.

kanakantaansa. Pääasiallisimpina syinä tähän ovat olleet parantunut rehunsaanti sekä munien hinnankoroitukset. Tukkumyyntihinta, joka koko säännöstelyajan oli itsepintaisesti pysytellyt 31 markassa, nousi viime maalis- ja huhtikuun ajaksi 40 markkaan, sitten syyskuun alusta 35 ja taas marraskuun alusta 45 markkaan (ns. talvihinta), alentuakseen ensi toukokuun 1 p:nä jälleen 35 markkaan kilolta.

Luovutettava munamäärä kanaa kohden on, kuten edellisenäkin vuonna, 3.5 kiloa, mistä määrästä 1.5 kiloa on luovutettava 1/10 1943-31/5 1944 ja 2 kiloa 1/6- 30/9 1944. Kun jokaista ruokakunnan jäsentä kohden saadaan ilman luovutusvelvollisuutta pitää 1 kana (Lapin läänin ja Karjalan kansanhuoltopiirien alueilla 2 kanaa), on tällaisia "kotitarvekanoja", joiden tuotanto ei siis tule säännösteltyyn kauppaan, hankittu vuoden kuluessa tavallista runsaammin.

- Osuuskassajärjestön toiminta sotatilan aiheuttamista vaikeuksista huolimatta ja vaikka melkoinen osa järjestön vakinaisista toimihenkilöistä on edelleen ollut puolustustaistelumme vaatimissa tehtävissä, on vuoden kuluessa jatkunut suhteellisen suotuisana. O s u u s k a s s a t o i m i n n a n r a t i o n a l i s o i m i n e n yhdistämällä riittäviä kehittymismahdollisuuksia vailla olevia, liian suppean toimintapiirin omaavia osuuskassoja toisiin kassoihin on pian päättyvänä vuonna jatkunut vilkkaampana kuin edellisinä vuosina. Toisaalta toiminnan järjestely edellyttää myös, että osuuskassa tai sen asioimisto saadaan toimimaan kaikkialla, missä sen toiminnalle ovat

OKO.n toimitusjohtaja, maist. Valde Hyvänen:

riittävät edellytykset olemassa. Kuluvana vuonna on myös tätä uusien toimistojen perustamista tehokkaasti jatkettu.

Osuuskassojen k ä y t t ö p ä ä o m a t ovat vuoden kuluessa lisääntyneet erittäin runsaasti, runsaammin kuin koskaan aikaisemmin. Osuuskassajärjestön pääomien lisäys kohoaa kuluvana vuonna yli miljardin markan ja osuuskassojen kaikki käyttöpääomat yhteensä tulevat vuoden päättyessä olemaan arviolta n. 4 600 milj. markkaa.

Erittäin suotuisa on päättyvän vuoden aikana ollut osuuskassojen, samoinkuin muidenkin rahalaitosten, t a 11 e t u s 1 i i k k e e n k e h i t y s. Talletukset osuuskassoihin lisääntyivät lokakuun loppuun mennessä yhteensä 846.2 milj. markalla eli n. 35 %:lla. Keskimäärin oli lisäys näin ollen n. 85 miljoonaa kuukaudessa. Osuuskassojen yhteinen talleusmäärä eli lokakuun lopussa 3 274 Milj. markkaa. Kuluvan vuoden päättyessä kohonnee osuuskassojen yhteinen t a 11 e t u s m ä ä r ä a r v i o l t a n. 3 4 0 0 milj. m a r k k a a n ja talletusten kokonaislisäys vuoden aikana noin miljardiin markkaan.

Hämmästyttävän voimakkaasti talletukset ovat kasvaneet Karjalan osuuskassoissa. Kannaksen tarkastuspiirissä lisääntyivät talletukset 98 miljoonasta vuoden alussa 247.1 miljoonaan markkaan lokakuun päättyessä. Lisäys oli näin ollen 149.1 miljoonaa eli n. 150 %. Laatokan Karjalan tarkastuspiirissä oli vastaavan ajan lisäys 73.9 miljoonasta 130.9 miljoonaan, siis 57 miljoonaa eli 77 %. Karjalan talonpojat ovat näin ollen rahana saamiaan korvauksia tallettaneet runsaasti myös vastaisten tarpeiden varalle, mikä seikka on tyydytyksellä todettava.

O s u u s k a s s o j e n 1 a i n a n a n t o on vallinneesta sotatilasta johtuen ollut suhteellisen vähäistä, valtakunnan yhteyteen palautettujen alueiden osuuskassoja lukuun ottamatta. Viimeksimainituissa sen sijaan on lainananto jälleenrakennustyön rahoittamisen vuoksi ollut erittäin vilkasta. Siitä johtuen tulevat osuuskassojen lainasaatavat kuluvanakin vuonna lisääntymään.

Maatalouden jälleenrakennustyön rahoittaminen valtakunnan yhteyteen palautetuilla alueilla valtion myöntämien huokeakorkoisten lainojen avulla tapahtuu valtaosalta osuuskassojen välityksellä. Arviolta n. 97 % tästä lainausliikkeestä hoitavat osuuskassat. Tämä rahoitustoiminta aloitettiin syyskuussa v. 1942. Osuuskassoista haettujen jälleenrakennuslainojen yhteisen määrän voidaan kuluvan vuoden päättyessä arvioida kohoavan melkoisesti yli miljardin markan sekä myönnettyjen lainojen määrän ainakin miljardiin markkaan. Yksityiskohtaiset tiedot osuuskassojen jälleenrakennuslainoista saadaan vuodenvaihteessa.

Viime marraskuun loppuun mennessä oli o s u u s k a s s o i s t a n o s t e t t u j en j ä l l e e n r a k e n n u s l a i - n o j en r a h a m ä ä r ä yhteensä Yli 550 milj. markkaa. Mainittuun ajankohtaan mennessä olivat osuuskassat nimittäin OKO:lta nostaneet jälleenrakennuslainoja 546.8 milj. markkaa, ja lainanottajain osuuskassoista nostama lainamäärä on aina jonkin verran suurempi kuin osuuskassojen OKO:lta nostama jälleenrakennuslainamäärä.

Marraskuun loppuun mennessä olivat lainanottajat saamillaan korvauksilla maksaneet jälleenrakennuslainojaan osuuskassoille takaisin jo yli 145 milj. markkaa. Marraskuun päättyessä oli osuuskassojen velka OKO:lle jälleenrakennuslainatileillä yhteensä 402.7 milj. markkaa, josta lyhytaikaisia lainoja 202.7 milj. Sekä pitkäaikaisia 200 Milj. markkaa.

Edellä mainitusta OKO:lta nostetusta 546.8 milj. markan suuruisesta jälleenrakennuslainamäärästä oli OKO valtion puolesta rahoittanut maan muilta osuuskassoilta kertyneillä varoilla 396.8 milj. markkaa sekä nostanut sitä varten valtiolta lainoja 150 milj. markkaa.

Pääosan talletuksina kertyneistä varoistaan osuuskassat ovat sijoittaneet tileilleen OKO.ssa. Jälleenrakennuslainoja lukuun ottamatta on osuuskassojen velka OKO:lle muilla tileillä vähentynyt 887.5 miljoonasta vuoden alussa 756 mili. markkaan marraskuun päättyessä eli siis 131.5 mili. markalla. Samanaikaisesti osuuskassojen talletukset OKO:ssa ovat lisääntyneet 627.8 miljoonasta 1 090.4 Milj. markkaan eli 462.6 Milj. markalla. Marraskuun päättyessä osuuskassojen talletukset OKO:ssa kohosivat ensi kerran yli puoleen OKO:n kaikista käyttöpääomista. Lisäksi osuuskassat olivat vuoden kuluessa marraskuun loppuun mennessä ostaneet OKO:lta valtion obligatioita yhteensä 182.8 Milj. markalla.

Valtaosan osuuskassoilta kertyneistä varoista OKO puolestaan on sijoittanut joko valtion obligatioihin tai käyttänyt jälleenrakennuslainojen rahoittamiseen valtion puolesta. OKO oli kuluvana vuonna marraskuun loppuun mennessä ostanut valtion obligatioita yhteensä 457.2 milj. markalla. Lisäksi OKO oli saman ajan kuluessa valtion puolesta rahoittanut jälleenrakennuslainoja yhteensä 396.8 milj. markalla. OKO oli näin ollen sijoittanut vuoden alusta marraskuun loppuun mennessä varoja valtion obligatioihin ja jälleenrakennuslainojen rahoittamiseen yhteensä 854 milj. markkaa. Näin huomattavalla määrällä on osuuskassajärjestö kuluvan vuoden aikana voinut tukea valtiovaltaa sodan johdosta aiheutuneiden runsaiden rahantarpeiden tyydyttämisessä.

Muista osuuskassajärjestön toimintaa kuluvana vuonna koskevista asioista on syytä mainita OKO:n o s a k e p ä ä - o m a n k o r o i t t a m i n e n 30 miljoonalla markalla. Keväällä pidetty OKO:n yhtiökokous päätti tällaisen koroituksen ja osuuskassat merkitsivät sen kokonaan. OKO:n osakepääoma on nyt 90 milj. markkaa, josta osuuskassat omistavat osakkeita 65 miljoonan ja Suomen valtio 25 miljoonan matkan arvosta.

Mainittu yhtiökokous ja sen yhteydessä OKL:n edustajakokous pidettiin, joskin vallitsevasta sotatilasta johtuen vaatimattomassa muodossa, osuuskassajärjestön toiminnan 40-vuotismerkeissä. Valtiovallan sekä toisten osuustoiminnallisten keskusjärjestöjen taholta esitettiin tällöin osuuskassajärjestölle onnittelut sekä tunnustus järjestön työn merkityksestä.

Osuuskassajärjestön toimintaa on päättyvänä vuonna voitu jatkaa sotatilan aiheuttamista vaikeuksista huolimatta tyydyttävin, jopa eräissä suhteissa kiitettävinkin tuloksin, kuten edellä esitetyt lyhyet viittaukset järjestön toimintaan osoittavat. Osuuskassojen johtohenkilöt ansaitsevatkin osuuskassojensa ja niiden asiakkaiden sekä samalla koko osuuskassajärjestön hyväksi suorittamastaan uhrautuvasta ja suurella antaumuksella suoritetusta työstä vilpittömän tunnustuksen.

| Sivun alkuun |