Vuoden 2004 alusta voimaan tullut laki sosiaalisista yrityksistä muine lakimuutoksineen ei ole johtanut toivottuun tulokseen. Yritysrekisteröinnin on saanut vasta 12 yritystä, joista kaksi on osuuskuntia. Niistä isompaa ollaan nyt lakkauttamassa.
Kun sosiaalisille yrityksille luotiin oma tukijärjestelmä, pienosuustoiminnan edustajien huomautuksia ei juurikaan otettu huomioon. Käytännön toimivuus olisi pitänyt selvittää perusteellisemmin.

Sosiaalisten yritysten nihkeän syntymisen keskeiseksi syyksi on paljastumassa TE-keskusten projektituki. Sitä varattiin viime vuodelle 3,9 miljoonaa euroa, josta vain noin neljännesmiljoona käytettiin. Loput käytettiin sitten muihin työllistämistoimiin.

Tuen ehdot ovat olleet liki mahdottomat täyttää, sillä liiketoimintaan sitä ei saisikaan käyttää. Kuitenkin toisaalta mm. Stakesin joulukuisten kehittämissuositusten mukaan sosiaalisten yritysten ”tulee pyrkiä osaksi normaalia yritystoimintaa”. Tuntuu olevan pattitilanne, joka on murrettavissa vain lakia ja sen soveltamissäännöksiä muuttamalla.

Tälle vuodelle TE-keskusten tukea sosiaalisille yrityksille ei olekaan ”korvamerkitty”. Sitä annetaan niille TE-keskusten n. 19 miljoonan euron kokonaisprojektipotista ”tarvittava määrä”, todetaan työministeriöstä.

Laki heti remonttiin?

Yhtenä selityksenä torsoksi osoittautuneelle hankkeelle on esitetty se, että yrittäjäjärjestöjen lobbarit painostivat lainvalmistelijoita sillä, että ei pidä luoda kilpailua vääristävää yrityskategoriaa. Painostus osaltaan vesitti lain.

Uuden lain suhteen on myös tehty nippu jo klassisia virheitä: lain piiriin pääsemiseksi yrityksille asetettiin tiukat kriteerit, tukitasot jätettiin alhaisiksi ja tiedottaminen oli ongelmallista. Tuttua on työvoimatoimistojen harkintavalta lain soveltamisessa; käytännöt vaihtelevat, jos niitä onkaan.

Lain toteutumista aiotaankin heti tarkastella eduskunnassa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Jukka Gustafsson (sd) on ottamassa asian esille pikaisesti.

Hallituksen lakiesityksen mukaan monet työosuuskunnat täyttävät lain vaatimukset, mutta niiden määristäkään ei viranomaisilla ole ollut tietoa. Info ei keräänny itsestään, joten passiivisuutta on myös pienosuustoiminnan puolella.

Osuuskunnat ovat monessa Euroopan maassa sosiaalisissa yrityksissä kehityksen kärjessä. Italiassa ne työllistävät noin 100.000 henkeä ja Ruotsissakin liki 1.500. Suomalaisten osuuskuntien osalta puhutaan toistaiseksi vain paristakymmenestä ihmisestä yhteensä.

Ainutlaatuinen osuuskunta kaatui

Osuuskunta Vanhakalliossa Helsingissä uskottiin Uudenmaan TE-keskuksen lupauksiin tukea yhteisesti ideoitua projektia käytössä olevin keinoin, ja palkattiin 10 ravintola-alan pitkäaikaistyötöntä osuuskunnan päätarkoitusta, lastensuojelunuorten työelämään ohjaamista ja totuttamista varten, toteaa Nuorten työkodin johtaja ja Vanhakallion perustajajäsen Matti Lehesniemi.

Symbolinen tuki ei riittänyt projektimenoihin ja palkkaukseen. Uusi kaupunginhallitus päätti vastata osuuskunnan tappioista ja ohjeisti toiminnan lakkauttamisen.

Lopettaminen oli kaupungille muodollisesti helppo päätös, koska Vanhakallio on ollut tiettävästi ainoa osuuskunta Suomessa, jonka säännöissä on sovellettu uuden osuuskuntalain mahdollistamaa porrastettua äänivaltaa. Kaupungilla on osuuskuntakokouksessa 81 ääntä, kun muilla jäsenillä on yhteensä vain 5. Lehesniemi kertoo, että malli oli hänen ehdottamansa; ajatuksena että kaupungin vahva asema turvaa toimintaa. Nyt se toimikin päinvastoin. Hankkeelle ei annettu onnistumisen edellytyksiä, eikä sinänsä toiminutta mallia voitu lähteä monistamaan.

Lahdessa yritetään
pienimuotoisesti

Lahdessa on kaksi osuuskuntaa tosissaan uuden asian kanssa. Rekisteriin on pyrkimässä Osuuskunta Koti ja Kuusi, ja Osuuskunta Kankurin Ilo sinnittelee siellä jo mukana.

Kankurin Ilossa haettiin ja päästiinkin rekisteriin, koska haluttiin varmistaa nyt ensialkuun yhden hyvän mutta vajaakuntoisen työntekijän jatkotyöllistymistä, kertoo toimitusjohtaja Merja Salonen-Kovasiipi. Työvoimatoimistolle asia on ollut outo ja vaikea, mutta työministeriöstä apua on löytynyt. Toistaiseksi työllistäminen on onnistunut.

Loppuvuodesta 2004 perustettu Koti ja Kuusi on ponnistanut Lähiön sosiaaliset yrittäjät -EQUAL-hankkeesta. Sitä on yhtenä toimijana ollut pystyttämässä Liipolan Asumispalvelut Osuuskunta, ja sen toimialaksi on määritelty hyvinvointi-, ympäristö-, rakennus- ja kiinteistöpalvelut. Hankkeen aikana toiminta eteni ripeästi, joten toimiva pohja sosiaaliseksi yritykseksi olisi.

”Eipä olisi hyötyä”

Eräät vanhemmat osuuskunnat ovat tutkineet hakeutumista rekisteriin, mm. Järvenpään Omaoksa. Hallituksen puheenjohtaja Esa Lindell kertoo, että tämän kaltaiselle vakiintuneelle osuuskunnalle siitä ei järjestelmän nykymuodossa näytä olevan hyötyä. Toistaiseksi asia onkin jätetty sikseen. Omaoksa pyörittää pesulatoimintaa, jossa kaupunki on suurin asiakas.

Lakia ja siihen liittyviä ongelmakohtia esiteltiin jo Osuustoiminta-lehdessä 2/04. Etenkin lain luomia monia rajoitteita pidettiin aivan liian tiukkoina esimerkiksi työttömien muodostamille työosuuskunnille.

Antti Mustonen