Pienten yritysten yksin menestyminen ja varsinkin kasvaminen on vaikeaa, mutta kumppaneiden kanssa se onnistuu paremmin. Usein sanotaankin, että tulevaisuuden kasvuyritys on kasvuverkosto.

Verkostoituminen on perinteisesti kuulunut osuustoiminnan suuriin vahvuuksiin. Mutta perinteen jatkuminen ja siirtyminen tämän päivän uuteen pienosuustoimintaan ei ole mikään itsestäänselvyys. Työtä toki tehdään mm. Pellervo-Seuran hallinnoimassa verkottuvien pienosuuskuntien Netco-projektissa, joka jatkuu ensi vuoden loppuun asti.

Pysyviä yhteenliittymiä, jotka pääsevät kasvu-uralle ja saavuttavat jalansijaa markkinoilla on aika harvassa. Tutkimukset kertovat - vähän lähteestä riippuen - että 50-70 % verkostohankkeista epäonnistuu.

Työssäni organisaatioiden verkostoitumisen edistäjänä olen huomannut, ettei yhteistyö ole helppoa. Siihen on syynsä. Omanapaisuus ja kateus eivät ole niitä vähimpiä. Toimivan verkoston motoksi sopii hyvin ”ole yhtä kiinnostunut kumppanisi menestyksestä kuin omastasi”. Tämä asenne kasvattaa luottamusta ja avoimuutta, joita ilman yhteistyö on tuhoon tuomittu.

Tuloksellisiin
kasvuverkostoihin

Verkoston rakentamisessa pätevät ryhmäytymisen lainalaisuudet, jossa porras portaalta edetään kohti parempaa yhteistyötä.

Aikaa myöten toisiinsa epäillen suhtautuvasta ”joukkiosta” tulee yhteen hitsautunut, yhteistoimintaan sitoutunut ja toisiinsa luottava ”mestarijoukkue”. Tämä vaatii riittävän ajankäytön lisäksi toistensa syvällistä tuntemista sekä runsaasti yhteistä tekemistä, tuloksia ja onnistumisen kokemuksia. Suurimmat syyt epäonnistumiseen löytyvät henkiseltä puolelta, ei niinkään järjestelmistä ja toimintamalleista.

Verkosto tarvitsee veturin. Usein se löytyy luonnostaan, kun joku tai jotkut yrittäjät ottavat aloitteen ja laittavat itsensä likoon yhteisen asian puolesta.
Toimivan verkoston rakentamisessa on työtä tehtävä neljällä saralla, jotka ovat (a) yhteinen hyöty ja liikeidea, (b) osaaminen ja henkinen pääoma, (c) yhteisyys ja luottamus, (d) pelisäännöt, järjestelmät ja sopimukset.

A. Yhteinen hyöty ja
verkoston liikeidea

Miksi rupeaisin yhteistyöhön? Mitä saan ja mitä pitää antaa? Mitä hyötyä on, että kokoamme voimat? Tämän tapaisia kysymyksiä herää aina, kun verkostoja aletaan rakentaa. Niihin pitää löytyä tyydyttävät vastaukset.

Yhteinen hyöty voi tarkoittaa mm. monipuolisempia tarjoomia ja suurempia kauppoja, lisää asiakkaita, alueellista kasvua, voimien yhdistämistä markkinoinnissa, tuotekehityksessä tai koulutuksessa, yhteishankintoja ja kustannusten jakamista.

Kun yhteisestä hyödystä on päästy yksimielisyyteen ja selkeään näkemykseen, on vuorossa verkoston liikeidean rakentaminen. Hyvin tehtynä se roolittaa kunkin kumppanin osaksi kokonaisuutta siten, että kukin voi erikoistua parhaan osaamisensa käyttöön verkostossa.

B. Osaamisen
hyödyntäminen

Yhteisen liikeidean perustalta voidaan tarkentaa kunkin yrittäjän rooli sekä erityisosaamisen sisältö - mikä on juuri hänen tuoma lisäarvo verkostoon.
Osaaminen ei ole pelkästään ns. ammattiosaamista, vaan myös sosiaalista ja sidosryhmäosaamista. Joku on hyvä myynnissä, joku talouden hallinnassa, joku neuvottelee mielellään kunnan johdon kanssa jne.

Erilaisuus on oikein ymmärrettynä rikkaus, ei riesa. Tässä toisessa työkentässä onnistuminen vaatii ennen kaikkea toisen tuntemista, ymmärtämistä ja hyväksymistä.

C. Yhteisyyden
rakentaminen

Luottamus on yhteistyön peruskivi. Sen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Avoin, suora ja jatkuva vuorovaikutus kumppaneiden kesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Yhdessä tekeminen ja kokeminen riittävän kauan antaa perustan, joka pitää myös vaikeina aikoina.

Henkilökemioilla on yllättävän suuri merkitys. Yksi perusopetus onkin, ettei kumppaneiden rekrytointivaiheessa yritäkään yhdistää ”tulta ja vettä”.
Kumppanuutta paljon tutkinut tri Pirjo Ståhle korostaa, että luottamus syntyy ensisijassa siitä, että saa tietoa kumppanin osaamisesta ja kyvyistä (ammattitaito), arvoista (mikä oikeasti on hänelle merkitsevää) sekä aikomuksista (tietää mitä häneltä odottaa ja johdonmukaisuus).

D. Miten yhteinen
toiminta hallitaan

Neljäs työsarka on saada kokonaisuus ja osat toimimaan tavoitteellisesti kohti yhteistä päämäärä.

Hallinnan välineistä ei ole pulaa - tyypillisiä ovat mm. erilaiset suunnittelu- ja johtamiskäytännöt, laatu- ja tietojärjestelmät, ryhmätyö- ja viestintäkäytännöt, markkinointisuunnitelmat, sopimuskäytännöt sekä erilaiset yhdistymisen organisointitavat.

Kukin verkosto tekee omanäköisensä järjestelmän - mitä yksinkertaisemman sen parempi. Yksi asia on ilmiselvä: mikäli yritykset ovat hajallaan ympäri Suomea, on käytössä oltava yhteinen virtuaalinen työalusta sekä sisäiseen käyttöön että asiakashallintaan ja markkinointiin. Ilman sellaista on tuloksena kaaos.

Kestäviin
verkostoihin!

Toimivan verkoston luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen on ennen kaikkea henkinen ihmismielien yhteensovittamisen kautta tapahtuva prosessi - ei niinkään tekninen management -prosessi. Verkostoitumista eteenpäin viemään tarvitaankin ensisijassa leadereita, ihmisten johtajia.

Tuloksia ei saavuteta hetkessä, vaan yleensä kyseessä on 1 - 3 vuoden mittainen kehittämishanke. Tämä prosessi hitsaa mukana olijat tiiviiseen ja syvälliseen yhteistyöhön, jolloin vaikutukset ovat pysyviä - eikä verkosto hajoa ensimmäisten vastoinkäymisten edessä.

Upi Heinonen