Osuustoiminta vahvinta
Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla

Keski- ja Etelä-Pohjanmaa ovat nyt selkeästi Suomen vahvimmat osuustoimintamaakunnat. Keski-Pohjanmaa oli vahvin jo viisi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä, mutta Etelä-Pohjanmaa on nyt noussut neljänneltä sijalta kakkoseksi.
Kolmostilan maakunnista otti Kanta-Häme. Pohjois-Karjala punnersi tällä kertaa neljänneksi ja Etelä-Savo tippui viidenneksi. Katso taulukko »

	EDELLEEN YKKÖNEN! Keski-Pohjanmaa on edelleen osuustoiminnassa maakuntien ykkönen, vaikka ero Etelä-Pohjanmaahan kaventuikin viidessä vuodessa. Kuvassa lehtemme kansi syksyltä 2002.

Osuustoiminta-lehti selvitti ensimmäisen kerran syksyllä 2002 yli satavuotisen kiistan Suomen osuustoiminnallisimmasta maakunnasta. Tuolloin ylivoimainen ykkönen oli pitkän ja vahvan osuustoimintaperinteen Keski-Pohjanmaa.

”Täällä halutaan, että muutkin pärjäävät, eikä vain itse”, maakunnan tunnetuimpiin vaikuttajiin silloin kuuluneet Viljo S. Määttälä, Esko Aho, Margita Lukkarinen, Altti Seikkula, Aatto Ainali ja Veikko Kalliokoski selittivät pärjäämisen syyksi (OT 5/02). He määrittelivät Keski-Pohjanmaan tasavertaisten ihmisten alueeksi. ”Se on pieni ja köyhä, mutta yhteistyössä voimakas maakunta, joka vuosikymmenet on joutunut taistelemaan olemassaolostaan.”

Kaksi vahvaa kiilaa

Osuustoiminnan kaikkein otollisin maaperä on toisaalta Itä- ja toisaalta Länsi-Suomessa. Ne voittavat niin pohjoisen, eteläisen kuin myös keskisen Suomen. Historiallisestikin suomalainen osuustoiminta eteni ja vahvistui 1900-luvun alussa kahtena kiilana. Toinen niistä oli Savo-Karjalan ja toinen Pohjanmaan-Varsinais-Suomen kiila. Kansanliikkeen kulttuuriperinteet tulevat edelleen näkyviin näissä maakunnissa, mitä käsitystä myös tämä selvitys vahvistaa.

Vuoden 2006 tietojen perusteella Keski-Pohjanmaa jatkaa osuustoiminnan kärjessä, mutta tällä kertaa enää vain kolmen pisteen johdossa Etelä-Pohjanmaasta. Kolmanneksi sijoittuu vuoden 2002 kakkonen, Kanta-Häme. Näin myös hämäläisten pitkäjänteinen pärjääminen osuustoiminnassa tulee näkyviin.

Länsi-Suomen menestystä tukee vahvasti myös Varsinais-Suomi. Siellä on eniten perinteisiä osuustoimintayrityksiä, peräti 64 kappaletta. Yritysten määrä suhteessa väkilukuun on silti suurimmillaan Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.

Itä-Suomessa osuustoiminta on perinteisestikin ollut vahvoilla. Sijat 4. - 5. ja 7. - 8. menevät kaikki itälaidalle. Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu ja Pohjois-Savo pitävät siitä hyvin huolen.

Uusimaa yllätti

Vuoden positiivisin yllättäjä oli väestörikkain ja nopeasti kasvava Uusimaa. Se kipusi nyt vuoden 2002 toiseksi viimeiseltä sijalta yhdeksänneksi, lähinnä SOK-yhtymän ja OKO:n vanavedessä. Uudenmaan vahvuus on monipuolisuus osuustoiminnassa, joka myös kasvaa viidenneksi nopeimmin Suomessa.

Heikoimpia maakuntia osuustoiminnassa ovat nyt Päijät-Häme, Lappi ja Pirkanmaa. Päijät-Hämeen pistemäärä oli vain 11 ja Lapin 12. Pirkanmaa oli selvästi tämän kolmikon vahvin 22 pisteellä. Vuoden 2002 selvityksessä ei kaikille maakunnille laskettu sijoitusta, joten ne puuttuvat oheisesta taulukosta. Niin kärki kuin peränpitäjät kuitenkin selvitettiin jo silloin.

Viisi peruskriteeriä

Selvitys perustuu maakuntien vertailuun viidellä eri kriteerillä. Niitä ovat jokaisen maakunnan osuustoiminnallisten yritysten määrä, liikevaihto, henkilöstö, jäsenmäärä ja yritysten maksamat tuloverot viime vuonna. Kaikki nämä muuttujat suhteutettiin Tilastokeskuksen tuottamaan kunkin maakunnan väkilukuun 1.1.2007.

Tietolähteenä oli yli 400 Suomen suurimman osuustoimintayritysten toimintakertomustiedot vuodelta 2006, joita lisäksi täydennettiin puhelimitse, sähköpostitse ja netin kautta. Tänä vuonna saavutimme perinteisestä osuustoimintakentästä kattavat tiedot (ks. OT 4/07 s. 14). Uusosuustoiminnan tietojen keräämiseen voimamme eivät kuitenkaan riitä. Pienosuuskuntia on kaupparekisterissä nykyisin jo noin 2 500. Selvityksen ulkopuolelle rajattiin samasta syystä myös vesiosuuskunnat, joita Suomessa on jo yli 1 000.

Jokaisessa kriteerissä maakunnat luokiteltiin erikseen ja annettiin sijoituksen mukaan pisteitä. Luokassa parhaaksi sijoittunut maakunta sai 20 pistettä, toinen 19 jne. viimeisen saadessa yhden pisteen. Maksimipistemäärä oli täten 100 pistettä.

Tästä pistepotista Keski-Pohjanmaa voitti saldokseen peräti 97. Etelä-Pohjanmaa jäi niukasti kakkoseksi 94 pisteellä. Kolmanneksi tullut Kanta-Häme jäi selvästi kärkikaksikosta 78 pisteellä.

Maakuntien lippulaivat

Monessa maakunnassa selvänä lippulaivana toimii alueosuuskauppa. Keski-Pohjanmaalla Osuuskauppa KPO johti osuustoimintaa, mutta alueelta löytyy myös mm. kaksi vahvaa meijeripuolen toimijaa, Keski-Pohjan Juustokunta, joka sulautui kylläkin valiolaiseen Pohjolan-Maitoon tänä vuonna, sekä Valion kilpailijoihin kuuluva Osuuskunta Maitokolmio.

”Tervettä kiistaa on ollut, ja siinä on osuustoiminnan elinvoima”, keskipohjalaiset vaikuttajat totesivat syksyllä 2002. Suuret kilpailijat toimivat markkinoilla kuin isot kivet ja pienemmät pyrkivät täyttämään niiden väliin jäävät markkina-aukot.
Osuuskauppojen ja osuusmeijereiden lisäksi osuustoimintaa vetävät vahvasti myös liha-alan osuustoimintayritykset ja niiden omistajaosuuskunnat. Atria omalta osaltaan nosti Etelä-Pohjanmaata ylöspäin.

Varsinais-Suomen lippulaivoina toimivat alueosuuskaupat TOK ja Suur-Seudun SSO sekä HKScan ja sen pääomistaja LSO. Lisäksi Varsinais-Suomi on osuuspankkien ja Lähivakuutusyhdistysten vireä maakunta. Osuuspankkeja alueella toimii yhteensä 41 ja Lähivakuutusyhdistyksiä 15. Enimmäkseen tämä joukko on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Mutta mahtuu sinne OP-ryhmän suurin, Turun Seudun Op, ja Lähivakuutus-ryhmän toiseksi suurin, Varsinais-Suomen Lähivakuutusyhdistys.

Joissakin tapauksissa maakunnan osuuskaupan toiminta kuitenkin menee tässä vertailussa naapurin piikkiin, sillä osuuskunnan kotipaikka ratkaisi minne liiketoiminta sijoitetaan. Vertailun ulkopuolelle jouduttiin rajaamaan valtakunnallisesti toimivat Metsäliitto ja Tradeka, joiden tietojen alueellista jakautumista ei pystytty selvittämään. Selvitys ei siis ole kattava, mutta kuitenkin vähintäänkin suuntaa-antava.

Yritystietojen alueellinen kohdentaminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä pienempiin alueellisiin yksiköihin tutkimuksessa mennään. Maakuntavertailu vielä onnistuu, mutta kuntakohtainen vertailu ei. Pienimmilläkin osuuskunnilla on esimerkiksi jäseniä, jotka eivät asu yrityksen kotipaikalla.

Seinäjoki kuitenkin on edelleen vahvin ehdokas Suomen osuustoiminnallisimmaksi kunnaksi, jos joku jaksaisi muutamia vuosia tehdä väitöskirjatutkimusta asiasta (ks. OT 5/02 s. 20). Sieltä löytyy vireää tuottaja-, kuluttaja-, palvelu- ja uusosuustoimintaa eli kaikilta suomalaisen osuustoiminnan neljältä pääsektorilta.

Osuustoiminta kasvaa koko maassa

Moni maakunta, joka tässä vertailussa pärjäsi huonosti, on pärjännyt viime vuosina tehdyssä osuustoiminnan maakuntakohtaisessa kasvuvertailussa hyvin. Lähes jokaisessa maakunnassa osuustoiminta on ollut reippaassa kasvussa, mutta erityisen merkittävää kasvu on ollut Pirkanmaalla. Se on kolmena vuotena peräkkäin sijoittunut kasvuvertailumme ykköseksi. Osuustoiminnallisimpien maakuntien tutkimuksessa tänä vuonna Pirkanmaan sijoitus oli 18:s.

Siellä missä osuustoiminta on väestöön suhteutettuna heikompaa, on sillä kuitenkin parhaiten tilaa kasvaa. Kasvavissa maakunnissa osuustoiminta näyttää kehittyvän nykyisin enemmän yli 100-vuotiaasta perinteestä irrallaan entistä urbaanimpaan suuntaan. Osuustoimintaliikkeelle tulee tällöin entistä selvemmin tarve päästä omalla luonnollisella painollaan Suomen koulutusjärjestelmiin mukaan.

Kun Suomi on osoitettu nykyisin maailman suhteellisesti vahvimmaksi osuustoimintamaaksi (OT 6-7/06), niin jo meidän kansalaistaitoihimme tulisi kuulua perustietämys osuustoiminnasta. Erityisesti tiedon tarve korostuu silloin kun lähdetään puhumaan taloudesta ja yrittäjyydestä. Osuustoiminta on yhteisöllistä yhteisyrittäjyyttä, joka laajentaa yrittäjyyden piiriä suuriin kansanjoukkoihin. Suljetun talouden vuosikymmeninä tämä työ pääsi rappeutumaan, mutta nyt se on nousussa uudelleen esille.

Pasi Saarnivaara
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |