Viisi KTK-osuuskuntaa keskittyvällä alalla

Osuuskuntakentässä löytyy yhä raskaan liikenteen kuljetuksia välittäviä KTK-osuuskuntia. Aiemmin osuuskuntia oli kuitenkin enemmän ja niiden osuus kaikista KTK-yrityksistä suurempi kuin nykyään. Moni on ehtinyt muuttaa yritysmuotoa, lopettaa tai sitten toiminnot on myyty osakeyhtiölle. Tällä hetkellä jäljellä on viisi KTK-osuuskuntaa, joista valtaosa Itä-Suomessa.

– Osuuskunta turvaa osakeyhtiötä paremmin toiminta-ajatuksen pienyrittäjien yhteistyöfoorumista. Kun yrittäjät aikaisemmin vielä toimivat yleisesti yhdellä autolla, oli yhteisyrittäjyys monesti itsestään selvä valinta. Nykyisin on keskimäärin kaksi tai useampia, toteaa Kuljetuskeskusten liiton puheenjohtaja Pauli Hautala.

Osa yrityksistä toimii puhtaasti ajojen välittäjänä, toisilla on myös maa-ainesliiketoimintaa. Kuorma-autokalusto on niissäkin autoilijoiden omaa, mutta sora- ja murskekoneet yleensä KTK:n. Sora-alueet ovat joko vuokrattuja tai ostettuja. KTK:n tehtävät sekä vastuunjako autoilijoiden ja yrityksen välillä voidaan sopia monella tapaa.

Hautalan mukaan 1980-90-luvuilla koettiin, että ot-muoto asettaa liikaa rajoituksia liiketoiminnan kehittämiselle.

– Sora-alueista oli kilpailua, ja ostotilanteessa oli toimittava nopeasti. Osuuskunnassa päätöksenteko oli liian hidasta ja jäykkää.

Suurin osa ajan saatossa poistuneista osuuskunnista on muuttanut yritysmuotoa. Ikävä poikkeuskin on, 40-jäseninen Jalasjärvi-Peräseinäjoki KTK-Osuuskunta ajautui hiljattain konkurssiin.

Kuljetuskeskusten liittoon kuuluvien KTK-yritysten määrä on lähes puolittunut takavuosista alan keskittymisessä. Hautala uskoo nykyisen yli 40:n jäsenyrityksen määrän vielä puolittuvan lähivuosina.

Ot-malli tyrehtyi kauppoihin

Viimeisimpiä lopettaneita osuuskuntia ovat Lohjan, Lahden ja Lieksan KTK:t. Lohjan toiminta loppui keväällä, kun sen toiminnot myytiin Vantaan Rahtikeskus Oy:lle. Lahden toiminnot myytiin pari vuotta sitten turkulaiselle Läänin Kuljetukselle ja Lieksan Pohjois-Karjalan KTK:lle. Lisäksi muutamaan pieneen osuuskuntaan ei puhelinyhteys toimi, mistä voi päätellä ne hiipuneiksi.

Osuuskunnan toimintojen siirtyessä oy-muotoiselle yritykselle jäsenet saavat sen osakkeita.

Kymenlaaksossa voimat yhteen

Kymenlaaksossa kehityspaineisiin vastattiin yhdistämällä alueen kaksi isoa KTK-osuuskuntaa. Fuusioituneet Pohjois-Kymen KTK ja Kotkan Kuljetus ovat huhtikuusta 2012 toimineet nimellä Kymen KTK Osk.

Osuuskunta välittää ainoastaan ajoja, maa-ainesjalostusta sillä ei ole. Jäseniltä on mukana n. 130 ajoneuvoa ja jonkin verran työkoneita. Liittyjien yhteisliikevaihto 2011 oli n. 10 milj. €, joka on budjetoitu myös vuodelle 2012. Viime vuonna tulos oli verojen jälkeen lievästi positiivinen.

– Osuuskunnan tarkoitushan ei ole tehdä voittoa, vaan pitää huolta jäsenistönsä katteellisesta liiketoiminnasta, toteaa Kymen KTK:n toimitusjohtaja Timo Uimonen
Hän sanoo fuusion johtuvan useista syistä. Molempien osuuskuntien jäsenistöä eläköityi, mikä oli johtamassa jatkajien maksurasitteen kasvuun. Nyt maksut jopa alenivat. Haluttiin myös koko maakunnan kattavuutta. Myös hiljattain lopettaneen pienen Vehkalahden Autokunnan autoilijoita on tullut Kymen KTK:n jäseniksi.

– Yhdistämällä voimat tarjoamme isompia palvelukokonaisuuksia. Hallinnon keskittämisellä saadaan säästöjä. Hankimme myös uuden toiminnanohjausjärjestelmän.
Jäsenistö pitää Uimosen mukaan ot-mallia toimivana ja joustavana, mm. hallinnon järjestelyihin ollaan tyytyväisiä. Kerran vuodessa pidettävä osuuskuntakokous kokoaa jäsenistöä yhteen.

Äänekoski Metsä Groupin kumppanina

Osk. Äänekosken Kuorma-autokeskuksella on omat soramontut, ja maanrakennuskuljetukset muodostavat liiketoiminnasta valtaosan. Alle puolet volyymista muodostuu muista kuljetuksista, joissa selvästi suurin osuus on Metsä Groupilla (Metsä Board, Metsä Fibre). Mukana on tehdasalue- ja maantiekuljetuksia. Multakuljetukset Vapon Kekkilä Oy:n kumppanina ovat myös merkittäviä. Kuorma-autokeskuksella on mukana noin 35 autoa. Liikevaihto kasvoi viime vuonna 22,7 % nettotuloksen ollessa 89000 €.

Seututoimijalle sopii osuuskunta

KTK-Pieksämäen Autokunta on vahva seudullinen toimija, jolla myös on maa-ainesjalostusta. Sen vahvinta alaa ovat maanrakennuskuljetukset. Liikevoittoa 2011 kertyi 93 800 €.

Pohjois-Karjalassa maakunnan etelä- ja pohjoispäästä löytyvät seudulliset osuuskunnat, Kiteen ja Nurmeksen KTK:t. Jälkimmäisen toimistoa hoitava Mauno Parviainen toteaa yrityksen toimivan vakiintuneesti.

– Osuuskunnan mies ja ääni –periaate on koettu ratkaisevaksi eduksi alkumetreiltä lähtien. Valtaosalla yrittäjistä on vain yksi auto mukana. Kun heitä on vain seitsemän, kokoukset saadaan sujuvasti pidettyä. Volyymeissa on viime vuodet menty tasaisesti eteenpäin. Osalla jäsenistä on kalustoa myös toimintamme ulkopuolella, puutavaran kuljetuksessa.

Nurmeksen KTK:n merkittävin tulonlähde on murskeen valmistus ja myynti. Se omistaa neljä pyöräkonetta, joilla toimitaan vuokrasoramontuilla. Lisäksi tehdään teiden talvihuoltoa isomman kuljetusyrityksen partnerina.

Kiteen KTK:n toiminta on hyvin samantapaista, mutta sillä on vuokrasoramonttujen lisäksi yksi oma monttu. Osuuskunnan viimeisimmän tilikauden voitto oli n. 36 000 €.

Teksti: Antti Mustonen

KTK-osuuskunnat (KTK=kuorma-autojen tilauskeskus) 2011:

* Pohjois-Kymen KTK ja Kotkan Kuljetus yhteensä. Fuusio 2012.
**Tilikausi 5/2011 – 4/2012

| Sivun alkuun |