Taistelua oikeasta ja
väärästä tiedosta
Erityisesti verkossa leviävien tarkoituksella väärien väitteiden erottaminen oikeista on useimmille tavallisille kansalaisille hyvin vaikeaa. Joukko brittitoimittajia perustikin toissa vuonna Lobbywatch-verkkosivun helpottamaan peitenimillä toimivien PR-toimistojen ja lobbausverkostojen parempaa tunnistamista.
Esimerkiksi ylikansallisten yhtiöiden värväämien peitejärjestöjen vaikutus rajat ylittävässä tiedottamisessa on kasvava ilmiö, joka usein johtaa harhaan toimittajia, tutkijoita, viranomaisia ja talousvaikuttajia. Eräiden yhdysvaltalaisten media-asiantuntijoiden arvion mukaan jopa 40 % sikäläisistä “uutisista” on erilaisten peiteorganisaatioiden lähettämiä ja suodattamatta julkaistuja. Peiteorganisaatioiden suurin ylpeydenaihe onkin huomaamatta jäävä PR.
Toissa vuonna Britannian tiedotusvälineet haksahtivat maankattavasti kertomaan “riippumattomasta hormonikorvaushoitoa koskevasta tutkimuksesta”. Sittemmin British Medical Journal -lehti paljasti kuitenkin kysymyksessä olleen osa lääketeollisuuden kampanjaa. Tutkimus tilattiin peiteryhmältä, joka onnistumisestaan sai Pharmaceutical Marketing -lehden erikoispalkinnon.
Tieteellisiä faktoja ja väittämiä on nykyisin opittu osittamaan huipputaitavasti irti oikeista yhteyksistään palvelemaan toimeksiantajiensa ohjeita. Nämä “tieteellisten ja taloudellisten koosteiden” lähettäjät esiintyvät monesti “riippumattomina” toimialansa vaikuttajina.
Peiteorganisaatiot
päivänvaloon
Brittitoimittajien perustama verkkosivu www.lobbywatch.org tuo päivänvaloon muunneltua tietoa välittäviä järjestöjä. Talouselämää koskettavista tällaisia ovat esim. Center For food and Agricultural Research (CFFAR), American Farm Bureau Federation jne.
Verkkosivu paljastaa myös poliittisten järjestöjen, äärijärjestöjen ja rikollisten ryhmien käyttämiä peitenimiä. Guardianin toimittaja ja kirjailija
George Monbiot on mainostanut, että jos haluaa tietää, miten maailma toimii, heidän perustamastaan Lobbywatchista on hyvä aloittaa. Linkkien kautta on suora yhteys 34 aihekirjoitukseen.
Verkkosivun hyödyllisin osuus on aiheittain jaoteltu luettelo lukuisista paljastuneista lobbaus- ja peiteorganisaatioista. Toimijanimiä klikkaamalla saa esiin järjestöjen “ansiolistat”, toimeksiantajat, rahoittajat ym. keskeiset yhteydet. Monet kansainvälisesti merkittävät viestimet käyttävät verkkosivua tarkistaakseen eri tiedonlähettäjien taustoja.
Lobbywatchin vahvuutena pidetään sen omien analyysien ohella myös linkkejä esille tuomiensa organisaatioiden sivuille. Se tarjoaa sivulla kävijälle helpon väylän tutustua myös vastapuolen argumentteihin, vertailla molempien esittämiä tietoja ja rohkaista jokaista tekemään itse omat johtopäätöksensä asioiden oikeellisuudesta.
Kansainvälisen teollisuuden käyttämien peitejärjestöjen tavoitteita ovat monessa tapauksessa mm. seuraavat:
* leimata humpuukiksi fossiilisten polttoaineiden vaikutukset ilmastomuutoksiin
* vakuutella kemikaalien ja geenimuunneltujen tuotteiden riskittömyyttä ihmiselle ja ympäristölle sekä
* vähätellä esimerkiksi tupakan terveysvaikutuksia.
Suomalaisiakin tutkijoita ja virkamiehiä nämä ovat välillä onnistuneet harhauttamaan käyttämään niiden laatimia selostuksia asiantuntijalähteinään (esim. ISAA, CFFAR).
Hudson-instituutin ´Center for Global Food Issues´ kuuluu maailman aktiivisimpiin maatalouskemikaalien, geenimuuntelun ja petrokemiallisen teollisuuden tuotteiden lobbaajiin. Yhtä tarkoitushakuisesti se käy aggressiivista informaatiosotaa luomutuotantoa sekä fossiilisten polttoaineiden ilmaston lämpenemisestä puhuvia tutkijoita ja ympäristöjärjestöjä vastaan. Instituutin perustajia ovat mm. AgrEvo, Dow Agro Sciences, Monsanto, Novartis Crop Production Du Pont, Con Agra, Cargill ja Zeneca.
Myös Suomessa Hudsonin globaalisen ruoka-asiainkeskuksen johtajan Dennis Averyn kaavan mukaisia kirjoituksia tuotetaan. Väittämiä ovat lyhykäisesti, että gm-ruualla voitaisiin maailma pelastaa nälältä, ja että luomutuotannolla lisätään nälkäkuolemia sekä tuhotaan alkuperäisluontoa. Myös ilmastonmuutosta halutaan vähätellä tai kiistää koko ilmiö.
Salailua ja
tutkimusvilppiä
Todellisen tutkimustiedon salailu terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä jopa tutkimusvilppi on ollut ainakin kriitikkojen mukaan yleistä kemian- ja bioteollisuudessa kymmeniä vuosia. USA:n ympäristövirasto EPA suoritti yllätystarkastuksen 82:een torjunta-aineita testaavaan laboratorioon 1979. Yllätystarkastuksen salainen raportti vuodatettiin julkisuuteen Suomessa tutkija
Björn Gillbergin ja Asutus- ja maatilatalousliiton toimesta (Health-effects data quality state report 19.10.79). Laboratorioista yhteensä 25:n todettiin syyllistyneen testiväärennyksiin.
Suomen silloinen lääkintöhallitus reagoi asiaan valppaasti. Se teki omat toksikologiset tutkimuksensa vilppilaboratorioiden tutkimusten perusteella maassamme hyväksytyistä torjunta-aineista. Niistä yhdeksän poistettiin markkinoilta (Lääkintöhallituksen tiedonanto 25.10.83).
Britanniassa v. 2000 julkaistussa kyselytutkimuksessa, johon vastasi 500 valtiollisen tai juuri yksityistetyn tutkimuslaitoksen tutkijaa, vastaajista lähes kolmasosaa oli kehotettu muuttamaan tutkimusten johtopäätöksiä vastaamaan rahoittajien toiveita tai varmistamaan, ettei tutkimuksia julkaistaisi.
Geenimanipuloitu
skandaali
Yhdysvaltain ruoka- ja lääkevirasto FDA joutui oikeudenkäynnin yhteydessä vastaajana 1998 luovuttamaan kantajalle 44 000 salaisina pitämäänsä asiakirjaa. Paljastui, että FDA:n johto oli ollut täysin piittaamaton osastojensa johtavien tutkijoiden varoituksista gm-elintarvikkeiden ja -rehujen aivan erimittaisista riskeistä verrattuna tavanomaisesti jalostettuihin vastineisiin.
FDA:n poliittisin perustein valitun johdon tehtäväksi oli annettu amerikkalaisen bioteollisuuden etujen varjeleminen sekä vastaaminen julkisuuteen annettavasta tiedosta “etteivät gm-tuotteet eroa oleellisesti luontaisista vastineistaan”. FDA:n tiedemiesten lausuntoja löytyy kantajan verkkosivulta www.biointegrity.org ja viralliset linjaukset sivulta www.fda.gov.
Markku Rämö
Kirjoittaja on lehtemme avustaja, joka työskentelee nykyisin Sotaveteraaniliiton tiedottajana ja toimittajana. Hän on seurannut toimittajana pitkään kuluttaja-, luomu- ja ympäristökysymyksiä ja toiminut aiemmin mm. Asutus- ja maatilatalousliiton lehden (Oma maa) päätoimittajana ja lehden lakkauttamisen jälkeen mm. Kuluttajat-Konsumenterna ry:n projektitehtävissä.
|