Moni laman lapsena syntynyt uusosuuskunta on kehittynyt varteenotettavaksi pienyritykseksi ja ottanut oman paikkansa yhteiskunnassa, vaikka selvästi useampi onkin uupunut matkalle. Tänä vuonna yhteensä yhdeksän vuonna 1994 perustettua osuuskuntaa täyttää 10 vuotta.

Viime vuosikymmenen alussa alkanut uusosuustoiminnan nousu - osuustoiminnan uusi aalto - oli reaktio talouden muutokseen. Esimerkiksi työosuuskuntien yleistymiseen vaikuttivat paineet kahdesta eri suunnasta. 1990-luvun alun lama vapautti suuren joukon ihmisiä etsimään uutta työtä. Samaan aikaan lama ja yritysten toimintaympäristön muutos muuttivat sekä talouden rakenteita että yrityksen ja työntekijöiden välistä suhdetta. 

Toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi myös työn tarjonnan oli muututtava entistä joustavammaksi. Osa- ja määräaikaiset työsuhteet yleistyivät. Entistä useammalle ihmiselle tuli tarve tehdä työkeikkoja silloin kun niitä löytyi ja saada työttömyysturvaa silloin kun työtä ei ollut.

Työosuuskunnat syntyivät pitkälti tarpeesta parantaa työttömien ja pätkätyöläisten asemaa. Koko kansantaloutta ajatellen työosuuskunnat toimivat tärkeässä roolissa vähentämällä työpaikkojen täyttämiseen liittyvää kitkaa. Monet työosuuskunnat ovat lisäksi erikoistuneet uusille, nousussa oleville toimialoille tai tehtäviin, joihin on muuten ollut perinteisesti vaikeaa palkata työntekijöitä.

Kun uusi 
aalto alkoi

Työosuustoiminnan nopea leviäminen alkoi nimenomaan kymmenen vuotta sitten, jolloin aloitettiin myös uusosuustoimintaan liittyvä neuvonta. Myös Pellervo-Seuran ja Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutin projekti käynnistyi käytännössä vuonna 1993 ja virallisesti helmikuussa 1994. 

Ensimmäisen Osuuskunnan perustamisoppaan Pellervo oli julkaissut jo keväällä 1990, mutta silloin asialle ei vielä löytynyt kysyntää. Palveluun kuulunutta, uuden yrityksen perustamislomakkeista koostunutta aloituspakettia tilasi vain muutama harva asiasta kiinnostunut. 

Monien työosuuskuntien perustamista helpotti 1990-luvun alussa työvoimaviranomaisten ottama joustavampi kanta aiemmasta tiukasta rajanvedosta yrittäjyyteen. Saimme uuden tulkinnan, jonka mukaisesti vähintään seitsemän jäsenen osuuskunnassa jäsen voi olla välillä töissä ja saada työttömyysturvaa puolestaan silloin kun työkeikkoja ei riitä. Tämä alle 15 %:n omistusosuusraja on edelleenkin voimassa, vaikka uuden osuuskuntalain mukaan osuuskunnan käynnistämiseen riittää jo kolmekin jäsentä.

Monet povasivat alun alkaen vaikeaa tulevaisuutta vaihtelevissa oloissa perustetuille työosuuskunnille. Vuonna 1994 perustettiin yhteensä 74 osuuskuntaa, joista vajaa kolmannes oli työosuuskuntia. 

Oheisessa taulukossa luetellaan ne kymmenvuotiaat osuuskunnat, jotka edelleen toimivat hyvin. Niitä löytyi kahdeksan. Luku nousee yhdeksään, jos myös edelleen toimiva Onnelan Päivähoito-Osuuskunta, joka kuitenkin muuttui osakeyhtiöksi viime kesänä, lasketaan mukaan. 

Erilaisia 
selviytymisstrategioita

Yksi menestyneistä on jyväskyläläinen Innotyöverkko Osuuskunta. Sillä on 17 jäsentä, ja se työllistää noin 20 henkeä ainakin joksikin aikaa vuodessa. Jäsenistö on koulutettua, ja tarjotut palvelut ovat keskittyneet lähinnä liiketoimintaan liittyvään koulutukseen ja kehitystyöhön. Kullakin jäsenellä on omat erikoisosaamisalueensa ja yrityksen strategia perustuu nimenomaan jäsenten asiantuntemukselle. Innotyöverkko on Keski-Suomen vanhin asiantuntijaosuuskunta.

Pesti-yritysketjuun kuuluvat osuuskunnat ovat esimerkki toisenlaisesta työllistämistavasta. Verkostoon kuuluu yhteensä 50 yritystä, joista osa on osuuskuntia. Pesti-palveluiden pääasiallinen toimiala on rakennus- ja korjauspalvelut. Asiakkaista suurin osa on yksityishenkilöitä, mutta myös pienteollisuus ja kunnat työllistävät pestiläisiä. Ketjun toimintaperiaatteena on, että jopa kaikkein pienimmätkin työt otetaan vastaan. Kuhunkin työhön pyritään välittämään sopivin työntekijä. Tarvittaessa työntekijä tai kone hankitaan naapuripalvelusta. Verkoston esikuva on Ruotsissa toimiva Farmartjänst-ketju. Kaksi toimivaa Pesti-osuuskuntaa täyttää tänä vuonna 10 vuotta.

Olli Kauppi
Mauno-Markus Karjalainen