Pitkään uusosuuskuntien kanssa työskennelleenä olen tullut huomanneeksi, ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla, uusosuuskuntien hallitusten roolien ja tehtävien sekavan kirjon. Asiasta myös paljon kysellään. Artikkelin tekoa varten olen kysynyt käytännön kokemuksia seitsemältä eri osuuskunnan hallituksen jäseneltä tai toiminnanohjaajalta.

Osuuskuntalain mukaan "hallitukseen kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä". Enemmänkin saa valita, mutta tällöin siitä on ilmoitettava säännöissä. Oululainen Restaurointiosuuskunta Ornamentti edustaa tässä asiassa keskimääräistä hallituksen kokoa: jäsenmäärä on viisi. 

Päätöksenteon toimivuuden ja joustavuuden kannalta toimivin ratkaisu onkin pitää hallituksen koko suhteellisen pienenä. "Mitä useampi lusikka, sitä suurempi soppa" pätee tässäkin asiassa. Itse pidän parhaimpana ratkaisuna toiminnan alkuvaiheessa 3 - 5 henkilön muodostamaa hallitusta. Toiminnan vakiintuessa ja laajetessa voidaan hallituksen kokoa lähteä hallitusti laajentamaan. Myös hallituspaikkojen kierrätys kannattaa aina muistaa. 

Seppo Pöyhösen kirjan ”Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki” mukaan "hallitukseen tulee valita sellaiset henkilöt, joilla on osuuskunnan koko ja toiminnan laajuus huomioon ottaen riittävät valmiudet hoitaa tai johtaa osuuskunnan hallintoa ja toiminnan asianmukaista järjestämistä". Ensisijaisesti heidät kannattaa valita osuuskunnan omasta jäsenistöstä. Myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on mahdollista ja suosittelen heidän käyttöä, jos tällaisia valmiuksia ei jäsenistöstä tarpeeksi löydy. 

Kyselyihini vastanneet henkilöt arvioivat oman osuuskuntansa hallituksen osaamista liiketoiminnan suunnittelussa, markkinoinnissa, taloushallinnossa ja sopimusoikeudessa. Yksikään ei arvioinut hallituksen osaamisen olevan erinomaista. Hyvä osaamisarvio oli vain kahdella vastaajalla parissa osaamisalueessa. Huomion arvoista on, ettei yhdelläkään osuuskunnalla ollut hallituksessa mukana ulkopuolisia asiantuntijoita. 

Hallitus seuraa ja
vie yritystä eteenpäin

Osuuskunnan hallituksen tehtävä on lain mukaan "edistää osuuskunnan etua huolellisesti ja hoitaa sen asioita lain ja sääntöjen mukaisesti". Käytännössä pelkkä lain ja sääntöjen asettama tehtäväkuvaus ei riitä. Ongelmallisinta on, jollei mitään tehtävän kuvausta ole tehty. Taivalkosken Osuuskunta Moneksin toiminnanohjaajan Pirke Härkösen mukaan hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat ohjata ja valvoa osuuskunnan jäsenten toimintaa, järjestää käytännön toiminta, palkata toimihenkilöt, laatia työohjeet sekä antaa toimivalta ja -toimiajat. Restaurointiosuuskunta Ornamentissa hallituksen puheenjohtajan Tarja Pahnilan mukaan tärkeimmät tehtävät ovat toiminnan suunnittelu lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, taloussuunnittelu ja -seuranta, markkinoinnin suunnittelu ja panostuksen tulosten seuranta ja tiedotus. Muidenkin vastaajien mielestä tärkeimmät tehtävät olivat juoksevien asioiden, seurannan ja valvonnan hoitamiseen liittyviä.

Hyvään hallitustyöhön pitäisi kuulua lisäksi vuosittaisten tavoitteiden asettaminen niin liikevaihdolle, kannattavuudelle kuin maksuvalmiudelle. Erinomaiseen toimintaan pitäisi kuulua liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Siitä selviää, miten asetettuihin tavoitteisiin aiotaan päästä. 

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen toimii tällöin koko osuuskunnan toimintaa ohjaavana työkaluna ja sen toteutumista on hallituksen helppo seurata ja valvoa. Jäsenistölle liiketoimintasuunnitelma tarjoaa helpon mahdollisuuden verrata hallitustyöskentelyn tulosta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. 

Palkitseminen 
on aina paikallaan

Osuuskunnan hallituksen jäsenet ovat luottamushenkilöitä, joten heille ei makseta palkkaa menetetystä ajasta. Kokouspalkkioiden maksaminen korvauksena menetetystä ajasta ja rivijäsentä suuremmista vastuista on kuitenkin vähintä, mitä osuuskunnan kannattaa hallituksen jäsenten sitouttamiseksi tehdä. Kyselyyn vastanneiden mukaan vain Osuuskunta Oulun Kotihoivalla ja Restaurointiosuuskunta Ornamentilla maksettiin kokouspalkkioita. Viidessä osuuskunnassa ei kokouspalkkioita ollut. 

Hallituksen jäsenille ei kannata asettaa tehtäviä, joita joudutaan tekemään kokousten ulkopuolella. Asioiden valmistelu ei varsinaisesti kuulu hallituksen tehtäviin. Jos tällaisia tehtäviä on, niin maksetaan niistä silloin palkkaa. Talkootyö ei pääsääntöisesti kuulu yritystoimintaan ja talkootyön tekijätkin loppuvat ennen pitkää. Hallituksen on järkevintä itse palkata tekijöitä tekemään tällaiset työt omasta puolestaan. Esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman teko voidaan antaa toimitusjohtajan tai muun vastaavan tehtäväksi.

Jokaisessa osuuskunnassa on syytä tehdä selkeä hallituksen vastuiden ja tehtävien kuvaus. Kannattaa muistaa myös, että "liiallisen demokratian" tavoittelussa piilee oma vaaransa. Osuuskunnissa, joissa tavoitellaan konsensusta, saattaa hallituksen vastuu unohtua. Jos haetaan täydellistä konsensusta, niin silloinhan on sama valita kaikki osuuskunnan jäsenet hallitukseen. Mutta onko tällöin kaikilla hallitustyöskentelyyn vaadittavia valmiuksia vai käykö niin, että päätöksiä ei enää pystytä tekemään, kun niitä valmiuksia ei löydy? 

Annetaan mieluummin osuuskunnan kokouksen arvioida hallitustyöskentelyn onnistuminen eikä käytäväkeskustelujen. 

Ari Loukasmäki
Pohjois-Suomen Koulutuskeskuksen
Yrittäjäinstituutti

Artikkelin teossa ovat auttaneet Pirke Härkönen (Taivalkosken Osuuskunta Moneks), Veera Kuha (Osuuskunta Kuivaniemen Monitaitajat), Jukka Kärkkäinen (Osuuskunta Hoxstudio), Paula Laurikkala (Lakeuden Työosuuskunta Lato, Tarja Pahnila (Restaurointiosuuskunta Ornamentti), Ritva Santaniemi (Osuuskunta Oulun Kotihoiva) ja Anja Tolkkinen (Osuuskunta Työpudas).