Jokaisella vesiosuuskunnalla on oma tarinansa. Ne eivät synny ylhäältä ohjattuina, vaan lähtevät asukkaiden tarpeista ja paikallistuntemuksesta.

Seuraavassa kolme kertomusta: Pinsiön onnellisten tähtien alla syntynyt perinteinen vesiosuuskunta, Pornaisten suurhanke sekä luontoa suojelevien kesäasukkaiden osuuskunta Leivonmäellä.

Ripeää 
jäsenistön kasvua

Kuntarajat ylittävä Pinsiön alueen vesiosuuskunta syntyi valoisissa merkeissä Pirkanmaalle. Haaveena vuonna 1997 oli, että jäseniä saataisiin 25. Nyt heitä on noin 90 ja lisää tulossa. Laajentaminen onnistui, koska urakoitsija teki kaivuutyön ja asensi vesiputken edullisesti. Jätevesiputkea ei osuuskunnalla ole.
Nokian kaupunki ja Hämeenkyrön kunta tukivat hanketta, ja avustusta saatiin myös ympäristökeskukselta. - Ilman osuuskuntaa meillä ei nyt olisi yhteistä vesijohtoa, summaa hankkeen puuhamies Veli-Matti Alanen.

Tärkein syy osuuskunnan perustamiseen oli veden huono laatu. Porakaivoissa oli arseenia, rikkiä ja rautaa. Lähdekaivoissa puolestaan vaani kuivumisvaara.
Lähes kaikki jäsenet ovat Pinsiön vakituisia asukkaita. Liittymismaksu oli aluksi 13.000 mk ja nyt markoissa noin 14.000.

Osuuskunta hankki vesiputken Pinsiöön halvemmalla kuin mitä kunta olisi tehnyt. Vaikka jäsenillä oli ehkä puutteita teknisissä tiedoissa, sen korvasi paikallistuntemus ja tuttavuus maanomistajien kanssa. - Tarkkaa maastosuunnittelua paalutuksineen ei tarvinnut tehdä, vaan lyötiin lähinnä keppilinjaa. Ja neuvottelut sujuivat hyvin.

Koska Pinsiö on lähellä Tamperetta, Nokiaa ja Ylöjärveä, tontit tekevät kauppansa. Se hyödyttää myös osuuskuntaa, joka saa lisää jäseniä. Liittymismaksujen ylijäämällä voidaan maksaa menoja, joten vesimaksua ei ole tarvinnut nostaa.

Myös viemärin vetämistä on pohdittu, mutta se ei ehkä toteudu. Koska keskitetty jätevesihuolto koskisi tässä vaiheessa vain kyläkeskusta, voidaan päätyä erilliseen viemäriosuuskuntaan.

- Jätevesiasia pitäisi hoitaa jo sen takia, että varjeltaisiin jokeamme, jossa elää harvinaisia jokihelmisimpukoita. Ne elävät paljon yli satavuotiaiksi, eikä tuollaisia tervaskantoja saa jätevesillä liikaa kiusata.

Myllerrystä 
Pornaisissa

Pornaisissa ja Mäntsälässä käy kova myllerrys, kun maahan vedetään vesijohto- ja viemäriverkkoa lähes 200 kilometriä. Asialla on kaksi vesihuolto-osuuskuntaa, joiden yhteinen jäsenmäärä nousee yli tuhannen ja kustannusarvio 13 milj. euroon.

Eteläisten kylien vesihuollosta vastaa Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta, jossa on ensiliittyjiä jo 320 ja tavoitemäärä 400. Pohjoisessa toimii Mustijoen vesiosuuskunta, joka rakentaa verkkoa myös Nummisiin Mäntsälän puolelle. Siellä on jo 550 jäsentä.

Osuuskunnat ovat keskenään tiiviissä yhteistyössä. Verkostoja liitetään yhteen ihan konkreettisesti, jotta turvattaisiin vesihuolto kaikissa tilanteissa. Kolmas osapuoli on jo aikaisemmin perustettu osuuskunta Suoni.

Varsinaisia fuusiosuunnitelmia ei ole. - Jos osuuskunta on liian iso, sitä ei koeta omaksi, pohtii Etelä-Pornaisten vesiosuuskunnan sihteeri Kirsi Vilonen.

Hankkeiden mittakaavaa kuvaa se, että kun Nummisten kylässä alkoi lokakuussa kaivaminen, sitä kuvattiin Suomen sen hetken suurimmaksi vesihuoltotyöksi.
Myös Etelä-Pornaisissa aloitettiin kaivuu tänä syksynä. Ensimmäiset taloliittymät valmistuvat helmikuussa.

Osuuskunta perustettiin, koska kaivoissa oli vähän vettä, sen laatu oli kehno ja lisäksi uudet jätevesimääräykset pakottivat uudistuksiin. Fosforia ei saa pois perinteisillä konsteilla, ja sitä paitsi jätevesillä on taipumus tihkua naapuritontille tai vesistöihin.

Osuuskunta saa puhdasta vettä Pornaisten kunnan putkista sekä Tuusulan seudun Vesilaitoksesta. Jätevedet saadaan uuteen meriviemäriin.

Kansallispuiston 
parhaaksi

Jyväskylän eteläpuolelle vuosi sitten perustettu Kivisuon vesihuolto-osuuskunta on paitsi jäsentensä, myös luonnon asialla. Osuuskunta sijaitsee Leivonmäen kansallispuistossa, jota ei haluta liata jätevesillä.

Paperisota on käyty ja työt maastossa alkoivat viime kuussa. Runkoputken kustantavat valtio ja kunta, ja kiinteistöliittymät puolestaan osuuskunta.
Mahdollisia tulijoita on satakunta, joista puolet on jo liittynyt osuuskuntaan. - Suurin osa on vapaa-ajan asukkaita. Monet meistä viettävät Leivonmäellä puoletkin vuodesta, kuvailee osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Juhani Mäkinen. Hän asuu itse Vantaalla.

Keskitettyyn vesihuoltoon päädyttiin osaksi kaivojen kuivumisen ja veden likaantumisen, osaksi tiukentuneen jätevesiasetuksen vuoksi.

Hankkeeseen saadaan EU-rahaa ja kunnan tukea. Osuuskunta on lisäksi ottanut 15 vuoden lainan. Jäsen- ja liittymismaksu on vajaat tuhat euroa, minkä lisäksi asukkaat maksavat kuukausimaksua.

Tarja Repo