Uusosuuskunnista varttuneimmat ovat jo teini-iässä. Kaupparekisterin merkintäpäivästä laskettuna tänä vuonna kymmenen vuotta täyttäviä tarttui jo pieneen otokseen 14 kappaletta. Tällä aukeamalla kerrotaan tuoreita kuulumisia kymmenvuotistaipaleelta Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomesta.

Muutama osuuskunnista on saavuttanut alueellaan kymmenessä vuodessa vahvan aseman. Tästä aktiivisten uusosuuskuntien joukosta hyviä esimerkkejä ovat kemijärveläinen Osuuskunta Lapin Wekko (ks. OT 6-7/05) ja nurmijärveläinen Osuuskunta Netrinki, joka pyörittää mm. pesulaa.
Mainitun kaksikon lisäksi alueellaan tunnettujen yritysten joukkoon kuuluu myös Osuuskunta Kainuun Kuutamokeikat. Oheisessa jutussa päivitetään myös sen tietoja. Kuutamokeikat ja valtaosa tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävistä uusosuuskunnista jäivät esimerkkitaulukon ulkopuolelle.

Maltillista
rakentamista

Palveluosuustoimisto Exa syntyi, kun Rakennushallitus lopetti toimintansa. Työttömiksi jääneistä asiantuntijoista kymmenen perusti osuuskunnan jatkamaan arkkitehtitöitä.
- Kymmenkunta vuotta sitten oli virinnyt uusosuuskuntia, joten mekin päätimme yrittää, kun pienellä pääomalla pääsi alkuun, Exan hallituksen jäsen Juhani Niemelä kertaa.
Nyt jäseniä on 14. Heistä yksi on perustanut osakeyhtiön, seitsemän on työllistynyt muualle, joten aktiivisia jäseniä on kuusi. Pääosa töistä on julkishallinnon rakennusten korjausten suunnittelua ja rakennuttamista, taloyhtiöiden osuus on alle puolet.
Niemelä kertoo vuosikymmenen sujuneen ilman suuria yllätyksiä. Tavoite oli työllistää työttömiä, ja tavoitteessa on pysytty. Niemelä ei odota nykyisen 200 000 euron liikevaihdon juuri kasvavan.
- Alkuvuodet opettivat malttia. Vei voimia, kun sisäinen riitely tulehdutti ilmapiirin. Yksi jäsen oli aina kaikesta eri mieltä, kunnes muutaman vuoden päästä osuuskunta päätti erottaa hänet, Niemelä muistelee ikävintä kokemusta.

Kymmenen vuotta,
silti aina tuoretta

Viitasaaren Suoramyyntiosuuskunta Nestori on myynyt tuoreita elintarvikkeita ja käsitöitä jo reilut kymmenen vuotta. Nykyisissä parinsadan neliön tiloissa osuuskunta on toiminut vuodesta 1998.
Ahkerimmat leipojat aloittivat suoramyynnin huoltoasemalla jo 1993. Perustajajäseniä oli viisi. Nestori-myyjä Kati Tervo toivoo osuuskunnan vahvistuvan nuorilla leipojilla, ettei toiminta hiipuisi. Tervo on osuuskunnan ainoa täysipäiväiseksi palkattu työntekijä. Työllisyysvaroin on palkattu yksi henkilö.
- Pääasiassa myymme viitasaarelaisia leivonnaisia ja leipiä arkipäivisin. Lisäksi paikallinen kalastaja myy meillä kalaa, varsinkin muikkua, pari kertaa viikossa. Lihatuotteita kauppaa perjantaisin kannonkoskelaisen palvaamon myyjä, Tervo luettelee.
Nestorissa on noin 80 jäsentä. Tavarantoimittajia on toistasataa. Tervon mukaan Rovaniemeltä asti tulee käsitöitä. Valtaosa käsitöistä on neuleita, mutta joukossa on myös puisia ja keraamisia koriste-esineitä.
Elintarvikkeet tuovat noin 55.000 euron liikevaihdosta 80 prosenttia. Tervon mukaan mökkiläisiä käy paljon, ja kesäisin asiakasmäärä tuplaantuu. Käsitöitä menee runsaasti myös joulun alla. Muuten talvikuukaudet ovat hiljaisia.

Lapin talvea
turisteille

Sallan osuuskunta Jotos hoitaa ohjelmistopalveluyritystä Sallan kunnalta vuokraamillaan 200 hehtaarilla. Hallituksen puheenjohtaja Tarja Mattila kertoo, että ensimmäiset seitsemän vuotta osuuskunnan ahkerimmat jäsenet tekivät kovaa yrittäjän työtä huonolla palkalla.
- Kymmenen vuotta sitten ulkomaalaiset turistit kävivät Lapissa vain lumettomana aikana. Silloin ei vielä ollut kehitetty joulu-, pakkas- tai kaamosmatkailua. Nyt osuuskunta saa tulonsa 90-prosenttisesti Keski-Euroopasta. Vilkkainta on joulukuusta maaliskuuhun, Mattila kertoo.
Hän arvioi onnistumisen selitykseksi kunnan, ympäristökeskuksen ja matkailuyrittäjien hyvän yhteistyön. Jotoksen liikevaihto oli viime vuonna 600.000 euroa.
Mattila kiittelee vastuun osuuskunnassa jakautuneen monille hartioille. Nyt jäseniä on 13, joista kymmenen työllistyy aktiivisesti osuuskunnassa. Hiljaisenakin aikana töissä on 2,5 henkilöä. Sitoutumiseen on pyritty osuuspääomaa nostamalla. Aluksi jäsenosuusmaksu oli 500 markkaa, sittemmin sitä kohotettiin 200 eurolla.
- Mainittavaa takapakkia ei ole sattunut. Olemme tehneet työtä pitkään porukalla, ja nyt olemme saaneet myös tukihanoja auki. Muutkin uskovat, että pieni voi pärjätä. Vieressä Ruka on kymmenkertainen, joten meidän pitää erottua, että saamme osamme, Mattila sanailee.

Otos vuonna 1996
perustetuista

Pellervon internetsivuilta löytyvä, kaupparekisteritietoihin perustuva Wuokko-sivusto kertoo, että vuonna 1996 perustettiin 174 uusosuuskuntaa. Tilastointi kattaa vuodet 1987-2004. Sen mukaan vuosi oli tuon 18-vuotisen ajanjakson seitsemänneksi paras pienosuuskuntien perustamisvuosi. Pellervon päivitetty tilasto antoi enää 108 uusosuuskunnan tiedot, kun joukosta poistettiin vesiosuuskunnat.
Tämän jutun epätieteellinen mutta sattumanvarainen otos perustuu osuuskuntien nimien aakkosjärjestykseen. Valitsin jokaisesta mahdollisesta alkukirjaimesta aakkosjärjestyksessä ensimmäisen ja viimeisen osuuskunnan. Tarkistin kyseisen osuuskunnan toimivuuden niistä puhelinnumeroista, jotka oli rekisteriin ilmoitettu. Perustelu oli se, että toimiva osuuskunta hoitaa myös tiedotusvelvoitteensa kaupparekisteriin.
Ensiksi karsiutuivat ne, jotka eivät olleet ilmoittaneet mitään puhelinnumeroa. Seuraavaksi lista lyheni tällä vastauksella: "Valitsemanne numero ei ole käytössä." Nekin karsiutuivat, joiden puhelinnumeroista ei kahtena päivänä kukaan vastannut tai automaattiin jätetty soittopyyntö ei tepsinyt.
Tällä menetelmällä jäljelle jäi taulukossa mainitut 14 osuuskuntaa. Näistä voi erikseen kehua seuraavia osuuskuntia: Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta, Idekoop osuuskunta, Novaco osuuskunta ja Nuorjyvän Osuuskunta. Niiden internetsivut näet vakuuttivat heti, että osuuskunta toimii.

Hannu Kaskinen
hannu.kaskinen@surfeu.fi