Osuustoiminnan vuosikirja 2014: POP Pankilla vakaata kasvua

Pellervo-Media Oy
Osuustoiminnan vuosikirja 2014

Julkaisuvapaa perjantaina 29.8. klo 12.00
Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimi laati yritysanalyysit keskeisistä osuustoimintayrityksistä.

POP Pankilla vakaata kasvua

POP Pankki –ryhmään kuului viime vuonna 34 osuuspankkia, niillä 109 konttoria, verkkopalvelut ja 111 000 omistajajäsentä. Asiakkaita oli noin kolme kertaa enemmän. Kun pitkäaikainen yhteistyö Aktian kanssa on päättymässä vuoden 2015 alussa, POP Pankit ostivat kokonaan ACH Finland Oy:n, josta tuli Bonum Pankki ja uusi keskusrahalaitos.

POP Pankki –ryhmän toiminta kehittyi vakaasti vuonna 2013. Liikevoitto kasvoi hieman. Jo ennestään vahva vakavaraisuus parani sekin. Talletuspankkina profiloituneen ryhmän markkinaosuudet talletuksissa ja luotoissa säilyivät edellisvuoden tasolla.

Tapiola Pankin kymmenvuotinen taival päättyi, kun LähiTapiola Pankki teki viimeisen tilinpäätöksensä vuodelta 2013. Toiminta jatkuu S-Pankkia rakentaen, josta LähiTapiola-ryhmällä on 25 prosentin omistusosuus. S-Pankissa volyymit ja etenkin asiakasmäärät kasvavat olennaisesti.

Kauppapankki S-Pankilla oli vuodenvaihteessa asiakkaita 2,6 miljoonaa ja 1,3 miljoonaa sähköisten palveluiden käyttäjää. Viime vuoden merkittäviin tapahtumiin kuuluu pankkiiriliike FIM:n osto ja sen myötä rahastotuotteiden lanseeraus, S-Mobiilin käynnistys sekä edellä mainittu LähiTapiolan pankkitoiminnan fuusiointi, joka toteutui toukokuussa tänä vuonna.

”S-Pankin liikevoitto yli kolminkertaistui viime vuonna, vakavaraisuussuhde pysyi vahvana, talletuskanta kasvoi maltillisesti, mutta tähän asti vaatimaton luottokanta lisääntyi yli 60 prosenttia. Kaikkea ei tarvitse tehdä alusta lähtien, voi myös ostaa valmista kuten S-Pankki on tehnyt”, kirjoittaa Yrjö Kotisalo.

 

OP-Pohjola vahvistui merkittävästi

Pankkitoimintaa, vakuutustoimintaa, varallisuudenhoitoa sekä niiden palvelu- ja tukitoimintoja harjoittavan OP-Pohjola-ryhmän tulos, vakavaraisuus ja markkina-asema vahvistuivat merkittävästi yleisen miinuskasvun vuonna 2013.

Tulos ennen veroja kasvoi viidenneksen nousten 705 miljoonaan euroon, korkokatteen lasku hidastui, vahinkovakuutus teki tulosrynnistyksen ja vakavaraisuus vahvistui selvästi ollen vuoden lopussa 17,3 prosenttia (ennen siirtymäsääntöjä).

Sekä talletusten että lainojen markkinaosuus vahvistuivat. Palautukset omistajajäsenille ja bonusasiakkaille, 193 miljoonaa euroa, olivat edellisvuoden tasolla. Ryhmän 200 jäsenosuuspankkia, Pohjola-konserni ja OP-Pohjola-osk:n tytäryhtiöt ovat löytäneet toimivat konseptit.

Ryhmän henkilöstömäärä oli vielä vuoden lopussa 12 000. On karusti todettava, että kaikkiaan 1700 sai lähteä vuoden aikana, siitä puolet Pohjolasta. Kustannustehoja haettiin ja ICT-palvelut ulkoistettiin.

Myös Pohjola-konsernin tulos ennen veroja, 473 miljoonaa euroa, koheni merkittävästi, peräti 27 prosenttia. Jakokelpoisesta tuloksesta puolet jaettiin osinkoina. Oman pääoman tuotto oli muhkeat 14,6 prosenttia. Pankkitoiminnan luottokanta kasvoi 5 prosenttia, ja luottokannan keskimarginaali oli 1,57 prosenttia.

 

OP-Pohjola –ryhmä ykkösvakuuttaja

OP-Pohjola –ryhmä lisäsi maksutuloaan neljänneksellä, toimi kannattavasti ja piti markkinaosuutensa, joka oli 26 prosenttia. Etuasiakastalouksien määrä kasvoi ja oli vuoden lopussa 616 000.

OP-Pohjola –ryhmä arvioi, että lähitulevaisuudessa vakuutusmaksutuottojen kasvu on markkinoita nopeampaa. Siitä huolimatta Pohjola Pankki Oyj:n vuosikertomuksen eräs otsikko oli ”Henkilöstö ja palkitseminen”, josta ilmeni karu todellisuus ja tuntuvat henkilöstövähennykset. Lisääntyvä säätely ja säästöjen haku rajoittavat vapausasteita. Kuitenkin hyvän tuloksen, osaajien johtamisen, kannustamisen ja irtisanomisten välillä on monia osuustoiminnallisia kysymyksiä.

 

SOK:n kasvu hidastui

S-ryhmän vähittäismyynti, 11,3 miljardia euroa, kasvoi vuonna 2013 arvoltaan prosentin verran; reaalikasvua ei ollut. Kasvu perustui pt-kaupan ketjuihin. Markkinajohtajan asema vahvistui vain aavistuksen verran. K-ryhmän osuus supistui, samoin Suomen Lähikaupan, ja markkinaosuuskilvan voittajaksi vuonna 2013 kiri Lidl. Kiinnostavaa on, että pienet leipä- ja lähiruokakaupat kasvattivat markkinaosuuttaan.

S-ryhmän tulos vuonna 2013 ennen satunnaiseriä oli 226 miljoonaa euroa ja kasvoi hieman, mutta operatiivinen tulos ei aivan yltänyt edellisvuoden tasolle. Myös ryhmän investoinnit, toimipaikkojen määrä ja henkilöstömäärä supistuivat. Investointien määrä oli kuitenkin huikeat 566 miljoonaa euroa. SOK:n tulos koheni Hankkijan osakkeiden myynnin seurauksena, mutta jäi vielä niukasti tappiolle.

”SOK:n toimintoja organisoidaan nyt uudelleen: puretaan päällekkäisyyksiä ja selkeytetään vastuualueita. Kenttäjohtajakin katsottiin jälleen tarpeelliseksi. Arttu Laineella riittää haasteita. Käyttötavarakaupan raskas ja epäselvä matriisiorganisaatio muuttuu siten, että rautakauppa, tavaratalokauppa ja erikoisliikkeet saavat omat vastuuorganisaationsa kuten on ollut joskus ennenkin”, ekonomisti Yrjö Kotisalo kirjoittaa.

”Kauppa on kohtaamassa ison murroksen, vastaavanlaisen kun oli aikoinaan itsepalvelun esiinmarssi, EAN-koodiin perustuvat järjestelmät, myymälärakenteen muutos kauppakeskuksineen, ostojen ja logistiikan kehitysharppaukset ja asiakkaiden ostotottumusten muutokset. Nyt on tulossa vuosien tunnustelujen jälkeen kaupan digitalisoituminen, verkkokauppa ja vähittäiskaupan entistä voimakkaampi kansainvälistyminen; näin myös Suomessa”, Kotisalo toteaa.

Puhelinosuuskunnat muutoksessa – sähköosuuskunnat satsaavat uusiutuvaan energiaan

PPO ja KPY ovat luopuneet teleliiketoiminnasta, mutta jatkavat omistaja- ja sijoittajaosuuskuntina. Sijoitustoiminnan luonne lienee kummallakin vielä hahmottumassa, mutta sitä avittaa vahvat rahavarat ja vähävelkaisuus. Jos PPO jatkaa KPY:n jalanjäljillä, se etsii ostettavia yrityksiä uusilta toimialoilta, joista osa voi olla hyvin lähellä teleliiketoimintaa tai ainakin hyödyntää ict-osaamista.

”Savonlinnan Puhelinosuuskunta SPY teki sen taas – kasvua liikevaihdossa 5,9 prosenttia ja liikevoitto lähes tuplaantui. Valintoja on tehty sekä asiakkaissa että bisneksissä – yritykset, valtakunnallisuus, erikoistuminen ja yritysostot sen mukaisesti”, kirjoittaa Jukka Suvitie.

Vuosi 2013 oli sähkömarkkinoilla varsin rauhallinen. Syksyn myrskyt aiheuttivat monille siirtoyhtiöille lisäkustannuksia, mutta useimpien sähköosuuskuntien kannalta ne jäivät vaatimattomiksi.

Oulun Seudun Sähkön jäsenmäärä kasvoi, mutta liikevaihto supistui. Jylhän Sähköosuuskunta taas menetti hieman jäseniä liikevaihdon kasvaessa yli 20 prosenttia.

”Jylhän Sähköosuuskunta painottaa strategiassaan satsaamista uudistuvaan energiaan, kuten ruotsalaiseen vesivoimaan ja kotimaiseen lähituotettuun tuulienergiaan”, kirjoittaa Antti Äijö.

Lisätietoja:
Riku-Matti Akkanen, toimituspäällikkö (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen@pellervo.fi

Lue lisää Osuustoiminta-lehdestä!

Lataa linkistä taulukot:

1)    Osuuskunnat ja keskinäiset henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt

http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/osuustoimintayritykset2013/

2)    Parhaat Osuuspankit ja –kaupat

http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/pankit-ja-kaupat2013/

3)    Alle 10 milj. € liikevaihdon osuuskunnat toimialoittain

http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/pienosuuskunnat2013/

4)    Vastuullisuuden kehitysportaat

http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/vastuullisuuden-kehitysportaat2013/

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

Pellervo hakee korkeakouluharjoittelijaa

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo etsii korkeakouluharjoittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen sopimuksen mukaan alkaen maalis-toukokuussa 2024. Harjoittelun kokoaikainen kesto on 2-3 kuukautta, mutta työtunnit voi jakaa haluamallaan tavalla 20-37,5 viikkotunniksi. Harjoittelijan tehtävänä on selvittää lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita.