Pellervo-Seura ry

TIEDOTE 24.2.2015
Julkaistavissa 24.2.2015 klo 9.30

Nykyajan kvartaalitaloudessa lyhyen aikavälin edun tavoittelu sivuuttaa monesti pitkän aikavälin ekologisen tasapainon edellyttämät rajoitteet.

Osuuskunnissa on mahdollista yhdistää ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Osuuskunnat ja kestävä kehitys –julkaisu käsittelee osuustoiminnan ja kestävän kehityksen ulottuvuuksia monista eri näkökulmista. Julkaisun artikkeleissa ovat esillä osuuskuntien kehitys ja kilpailuedut yritysmuotona.

Valtaosa maailman elintarvikkeiden jalostuksesta tapahtuu tuottajaosuuskuntien kautta. Euroopassa yli 60 prosenttia maataloustuotteista jalostetaan osuuskunnissa. Useissa kehitysmaissa osuuskunnat ovat merkittävässä asemassa köyhyyden vähentämisessä ja kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa.

”EU:n sisämarkkinaperiaatteita on sovellettava tavalla, joka ei johda osuustoiminnan aseman tietoiseen tai tahattomaan heikentämiseen. Tämä tulee ottaa huomioon sekä Suomessa että Euroopan unionissa elinkeinoelämää ohjaavassa lainsäädännössä ja kilpailupolitiikan soveltamisessa”, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) toteaa artikkelissaan.

Tuomiojan mukaan yltiöliberalistisen markkinalogiikan vierastamien osuustoimintaperiaatteiden soveltamiselle on oltava tunnustettu asema.

”Aito vapaaehtoinen yhteistyö ja siihen perustuva keskinäisyys ei voi olla kiellettyä”, muistuttaa Tuomioja.

Osuuskuntien merkitys yhtiömuotona EU:n taloudessa on huomattava. Ne työllistävät yli 5 miljoonaa ihmistä ja noin yksi kolmesta EU-kansalaisesta on osuuskunnan jäsen.

Osuuskunnan jäsenistö voi asettaa etusijalle tärkeiksi katsomansa asiat, vaikka ne eivät olisi markkinatalouden näkökulmasta kaikkein kannattavimpia lyhyellä aikavälillä.

Osuuskunnat edistävät
ruokaturvaa kehitysmaissa

”Osuustoimintaa ei pidä eristää muusta taloudesta ja yhteiskunnasta irralliseksi teemaksi, joka ei saavuttaisi laajaa kiinnostusta. Selvää on esimerkiksi se, että liiketaloustieteen oppikirjoissa tulisi käsitellä myös osuustoimintaa”, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola kirjoittaa.

Liiketaloustieteen oppikirjoissa tulisi hänen mielestään käsitellä myös osuustoimintaa ja pohtia, miten osuustoiminnalliset yritykset toimivat ja mitä ne voisivat tarjota nykyisessä taloustilanteessa.

”Maatalousosuuskunnat tarjoavat hyvän organisatorisen pohjan ruokaturvan edistämiselle ja kehittämiselle maissa, joissa yhteistoiminta vielä hakee muotoaan”, arvioi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Suomessa osuustoiminnalla on pitkä ja kunniakas historia. Se on ollut osa paitsi maaseudun myös kaupunkien elämää yli sata vuotta.

Se on Husu-Kallion mukaan osaltaan edistänyt Suomen vastuunkantoa omasta ruokahuollosta. Samalla olemme olleet osallisina maailman ruokaturvan varmistamisessa.

”Tässä suomalaisten osaamista ja kokemusta tarvitaan edelleenkin.”

Osuuskunnat ja kestävä kehitys –kirjan kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola, ulkoministeri Erkki Tuomioja, MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, professorit Visa Heinonen, Tapani Köppä, Petri Ollila ja John Sumelius, Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu sekä tutkijat Sara Lindberg, Shimelles Tenaw, Pekka Hytinkoski ja Eliisa Troberg. Kirjan julkaisijoina toimivat Pellervo-Seura ja Helsingin yliopiston taloustieteen laitos. Kirja sopii yliopisto- ja korkeakoulukurssien materiaaliksi.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Sami Karhu sami.karhu@pellervo.fi, puh. 0400 545 989.

Jaa artikkeli