Tervehdyspuhe

Ylä-Savon Osuuspankin 110-vuotisjuhla
Kiuruvesi 20. marraskuuta 2016

Toimitusjohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry

Arvoisa juhlaväki,

Kiuruvesi nousi osuustoiminnan mannekiiniksi Pellervon 10-vuotiskirjassa vuonna 1909. Kuopiolainen Pellervon konsulentti Aapeli Roos kertoi osuustoiminnan etenemisestä – niin kuin hän ilmaisi – ”salojen sydämessä sijaitsevassa, hankalain kulkuneuvojen takana olevassa Kiuruveden pitäjässä”.

Roos selvitti, että osuusmeijeristä aloitettiin 1901 ja osuuskassa oli vuorossa 1906. Muutamassa vuodessa kassoja oli 10 ja voitiin raportoida konkreettisesta kehityksestä maan pääelinkeinon maatalouden parissa. Roos oli vakuuttunut, että Pellervon 20-vuotisjuhliin mennessä osuuskassojen vaikutuksesta ojia on kaivettu niin pitkälti, että ne ”päittäin asetettuina” ylettyisivät aina Helsinkiin asti. Roos visioi, että ”sitä pitkin silloin kiuruveteläiset voisivat sinne juhlavieraiksi saapua.” Roos summasi, että Kiuruvedestä osuustoiminta-aate on tavannut kiitollisen maaperän.

Viivähdin näin hetken Kiuruveden todellisuudessa, vaikka hyvin ymmärrän, että Ylä-Savon Osuuspankki saa voimaa yhtä lailla myös Lapinlahden ja Vieremän osuuspankkitoiminnan juurista. Symboloikoon tässä Kiuruvesi edistystä ja yhteistä uskoa huomiseen.

Osuustoiminta oli ja on demokratian tien auraaja. Osuustoimintalaki 1901 oli ensimmäinen demokraattinen laki, jossa pienviljelijät, suuremmatkin, vuokraviljelijät, rengit, piiat, miehet ja naiset saivat – jos jäseneksi osuuskuntaan liittyivät – kukin yhden äänen. Tämä tuli valtiolliseen demokratiaan viisi vuotta myöhemmin ja kuntademokratiaan 1917 jälkeen. Hätäinen voi ajatella, että se menisi toisin päin. Ei mennyt.

Vietämme ensi vuonna osuustoimintapioneeri Hedvig Gebhardin syntymän 150-teemavuotta. Hän vei miehensä Hanneksen ja kumppanien kanssa läpin yrittäjyysohjelman, jolla ei ole vertoja. Siinä rytäkässä saivat alkunsa myös osuuspankit Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Vieremällä ja muualla. Osuustoiminnan alkuräjähdyksen ymmärtäminen paikallisena ja valtakunnallisena ketjureaktiona innostaa näkemään osuustoiminnan meidän yhteisenä taloudellisena, sosiaalisena, moraalisena ja sivistyksellisenä liikkeenä. Hedvig Gebhard sanoi unohtumattomasti vuonna 1949, kun Pellervo ja osuustoiminta täyttivät 50 vuotta.

”Emme koskaan käsittäneet osuustoiminta-aatetta tienä yksinomaan taloudellisten etujen ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Me olemme nähneet sen myöskin tienä kansan henkisen ja siveellisen tason kohottamiseksi.”

 

Hyvät kuulijat,

Osuustoiminta on ihmisen kasvua täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Se on suomalaista omistusta ja investointeja kotimaahan. Osuustoiminta maksaa veronsa Suomeen. Se on ihmisten osallisuutta omaan elämänpiiriinsä.

Meillä on monta liittolaista. Osuustoiminta kuuluu YK:n kehitysohjelmiin. Maailman suurin ei-valtiollinen järjestö Kansainvälinen osuustoimintaliitto yhdistää lähes miljardia osuuskunnan jäsentä. Onpa maan hallituskin pääministerin johdolla nimittänyt osuustoiminnan maailman megatrendiksi.

 

Osuustoiminta voi hyvin kilpailutaloudessa. Osuustoiminta on kuitenkin samojen haasteiden edessä kuin kaikki muutkin yritykset. Tulevaisuus on lunastettava kovalla työllä. Maailman osuustoiminnallisimmassa maassa meillä on vahvat kuluttaja- ja tuottajaosuustoiminta, finanssialan toimijat, infrastruktuuria rakentavat teknologiavetoiset osuuskunnat alkaen laajakaistaosuuskunnista ja vesihuolto-osuuskunnista. Meillä on työ- ja yrittäjyysosuuskuntia mitä moninaisimpia: on henkilöstöomisteisia osuuskuntia, kauppias- ja yrittäjäosuuskuntia, yrittäjäverkostoja, oppilaitosten tiimiyrityksiä. Osuuskunta on myös monella tapaa yrittäjyyden kehto kokeilla ensi kertaa ideoiden ja omien siipien kantavuutta. Haluamme edistää uutta osuustoimintaa, sillä se vastaa moneen kehitystarpeeseen, joita toivomme kansantalouden, työllisyyden ja kaupunkien rinnalla myös maaseudun elinvoiman parantamiseksi.

Hyvät kuulijat,

Maailma on paikka, joka on alinomaisessa muutoksessa. Ihmisten tarpeet muuttuvat milloin hitaammin, milloin nopeammin. Osuustoiminnan pitää olla jäsenilleen ensimmäinen valinta. Siksi pitää olla yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti lukutaitoinen parhaasta päästä ja oppivainen maailman muutoksessa.

Yritysmallimme kehittäminen on meidän sydämenasia. Haluamme luoda kehittymisen ilmapiiriä. Hedvig Gebhardin sanoin haluamme eteenpäin ja ylöspäin.  Pidämme kiinni, mikä on tärkeää ja muutamme, mikä ei enää sovi aikaan. Näiden kahden tunnistaminen ja erottaminen tosin on vaativaa. Joukossa ymmärrys tiivistyy. Koitamme liittoutua kaikkien niiden tahojen kanssa, joiden kanssa voimme vielä osuustoimintaa eteenpäin. Hyvin tärkeä taho ja kumppani on opetusjärjestelmä kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.

Yliopistoyhteistyö on olennaista. Sielläpä kouluttautuvat kansalaiset eri tehtäviin yhteiskunnassa ja tuotetaan uutta tietoa. Yliopistoissa on välttämätöntä opettaa myös osuustoimintamallia. Sitä opetetaan, jos sitä tutkitaan.

Tarvitsemme nuoria teoreetikkoja, jotka jatkavat maisterinopintojaan tohtoriputkessa. Tarvitsemme myös työurallaan jo kokeneita, ihmiset ja yhteiskunnan reaalimaailmaa tuntevia, jotka tiivistävät osaamisensa kirjalliseen muotoon. Toimitusjohtaja Timo Niskanen kuuluu jälkimmäisiin. Väitös on merkittävä etappi kehittämisen ja kehittymisen tiellä. Pellervolla on ollut kunnia kustantaa kirja.

On suuriarvoista, että saamme uusia oppineita. Meillä on nyt älyllistä pöhinää ennätysmäisesti, niin kuin nuoriso sanoisi.

Timo on uusin osuustoimintatohtori. Tiedättekö kuka Suomessa väitteli ensimmäisenä osuustoiminnasta? Paljastan. Hän oli V. J. Sukselainen vuonna 1938, siis 78 vuotta sitten. Aiheena oli hankintaosuuskunta yritysmuotona. Myöhempi pääministeri oli tuolloin SOK:n miehiä.

Hyvät kuulijat,

Osuuskunnan jäsenyys on iso asia. Sitä määrittävät jäsenen tarpeet ja arvot, yrityksen kulttuuri, säännöt, yhteisölaki sekä osuustoiminnan periaatteet. Laki toteaa tajuntaa ryhdittävästi, että osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa. Jäsenet käyttävät oman yrityksensä palveluita suoraan tai sen omistaman tytäryhteisön kautta. Jäsenyys syntyy ottamalla osuus. Kaikilla jäsenillä on osuuskunnassa yhtäläiset oikeudet. Tämä kaikki ilmenee jokaiselle täysinä palveluetuina ja raskaan sarjan omistajaoikeuksina.

Demokratia on vaativa hallintomalli. Se on sitä osuuskunnassa, itsehallinnollisessa kunnassa ja valtakunnassa. Se vaatii kiinnostuneita ja paneutuvia ihmisiä.

Lopulta kaikki palaa siihen, mitä jäsenen ja osuuskunnan välisessä kosketuspinnassa tiedetään, osataan, tunnetaan ja tapahtuu. Usein sanotaan, että jäsenet eivät ymmärrä missä ovat mukana. Kun jäsenyyksiä ja osakkuuksia on jo Suomessa seitsemän miljoonaa ja maailmassa vajaa miljardi, toki kaikki tapaukset löytyvät. Osa on vain asiakkaita jos sitäkään, osa on palveluja käytäviä jäseniä ilman erityisiä tuntemuksia, osa on ”atlasmaisia” kantavia aktiiveja, joilla on osuustoimintayrityksen perusasiat hallussa ilman erityistä numeron tekoa. Sitten on tietysti hallinto ja johto, joiden tulee hallita yrityksen toimialan dynamiikka, osuustoimintayrityksen kilpailuedut ja niiden johtaminen sekä osuustoimintaidea. Osuustoimintaan kasvetaan, aivan kuten kaikkeen muuhunkin. Jos joku nimenomaisesti perehdyttää, sisäistyminen nopeutuu. Tähän pitää jakossa kiinnittää enemmän monella tasolla huomiota.

Ehdotan, että alamme omasta jälkikasvusta, lapsista ja lapsenlapsista. Kertokaamme jälkikasvulle mitä osuustoiminta tarkoittaa. Antakaa jäsenyys vaikka syntymäpäivälahjaksi. Tiedän toki omaa kotoa: nuoren kanssa se ei ole yksinkertaista kilpailla tietsikan kanssa suosiosta. Uskon kuitenkin optimistisesti, että jotain nuorten päähän jää aina itämään.

Toin mukanani monenlaista materiaalia. Ottakaa mukaan, olkaa hyvä!

Arvoisat kuulijat

Minulla on suuri kunnia olla täällä. Suuri kiitos kutsusta tulla mukaan. Suhteemme on pitkä. Lapinlahden osuuspankki liittyi Pellervoon 1909, Kiuruveden osuuspankki liittyi 1912 eli varhaisimpia yritysjäseniä.

Itseni ja edustamani osuustoimintajärjestön puolesta sydämelliset onnittelut 110-vuotiaalle Ylä-Savon Osuuspankille. Hyvää menestystä myös jatkossa kaikille osuuspankkilaisille niin henkilökunnalle, hallinnolle jäsenille ja asiakkaille.

Hyvä juhlayleisö. Se osuustoiminta, se olemme me!

Kiitos!

Jaa artikkeli