Juhlapuhe 8.3.2017

Toimitusjohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry
Osuuskunta Maitosuomen Maitojuhla,
Seinäjoki 8. maaliskuuta 2017

 

Arvoisat kuulijat

On kunnia olla puhumassa teille ansioituneille tuottajille. Osaamisen pohjaava tuottava työnne on yhteiskunnan vankkaa perustaa. Se tekee mahdolliseksi pitkän työtä ja toimeentuloa antavan arvoketjun toiminnan, jonka päässä on erinomaista ravintoa koko Suomen kansalle ja muillekin kansoille.

Edustan osuustoimintajärjestö Pellervoa. Katson maailmaa taloudellisen yhteistoiminnan silmälasien läpi. Yritysmallimme on enemmän kuin tekninen ratkaisu organisoida työtä ja toimeliaisuutta. Se on kannanotto yhteiskunnan taloudellisiin suhteisiin, meidän osallisuuteemme ja paikkaamme omassa yhteiskunnassamme. Suomalaisen tuottajaosuuskunnan tehtävä on tehdä mahdolliseksi ja kannattavaksi maataloustuotanto ja maatilojen tulevaisuudenusko Suomessa. Menestyvällä perhemaataloudella ja osuustoiminnalla on tiukka yhteys.

Saatamme ottaa vahvat osuuskuntamme liiaksi itsestäänselvyytenä. Arkisena asiana, jota ei aina tule ajatelleeksi. Mitkä ovatkaan maatalousosuustoiminnan edut? Niitä on eri puolilla maailmaa selvitetty ja tiettyihin suurin linjoihin tulokset osoittavat.

Ensimmäinen on mittakaavaetu. Yhteistoiminnalla voidaan rakentaa paljon suurempaa kuin yksin toimien. Osuuskunta on kuin iso kone, josta löytyy paljon hevosvoimia. Olennaista tietysti on, että kuskin paikalla on viljelijä itse. Kun niin on, ison koneen voima saadaan palvelemaan viljelijöiden tarkoitusperiä. Toinen vertaus on, että osuuskunta on kuin tutka. Se voi palkata käyttöönsä ammattilaisia, jotka tuntevat maailmanmarkkinat. Saadaan paras tieto kannattavista markkinoista ja sinne sopivista tuotteista.

Osuuskunta on myös vakuutusjärjestelmä. On todellakin tarpeen tietää – kun investoidaan seuraaviksi vuosikymmeneksi tilan kehittämiseen – että tuotannolle on vastaanottaja, jalostaja ja markkinoija. Seuraava porras on siis paras olla omissa käsissä. Hienosti puhutaan tarkoituksiinsa sidottujen investointien suojaamisesta. Aika hyvin muuten sanottu. Vakuusjärjestelmää on sekin, että luottotappiot minimoituvat ja paljon vaivaa jatkuvasta kilpailutuksesta jää pois.

Vakuutusjärjestelmää on myös se, että kun tulee paha päivä, kysyntä notkahtaa ja hinnat laskevat, pulmat eivät osu täydellä voimalla yksittäiseen maatilaan. Osuuskunta voi ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin uuden kysynnän löytämiseksi, hintanotkahduksen tasoittamiseksi ja näin sillan rakentamiseen parempiin päiviin. Tämä vaatii vahvoja taloudellisia voimavaroja, kaikkien sitoutumista sekä hyvinä että huonoina aikoina ja malttia kerätä taloudellisia puskureita, kun siihen on mahdollisuus. Osuustoiminta on pitkäjänteistä tolkun ihmisten hommaa, ei hetken huumaa.

Myös kilpailijat joutuvat ryhdistäytymään, kun osuuskunnat luovat hyvät toimintastandardit. Siinä mielessä osuuskunnat kehittävät markkinoita koko toimialan parhaaksi.

Osuustoiminta tuo jäsenet yhteen. Ihminen kohtaa ihmisen. Osuuskunnat luovat yhteisöllisyyttä, joka kehittää, motivoi ja auttaa jaksamaan. Osuustoimintaa on siis myös tämä juhla.

Toivomme, että tuottajaosuuskunnan edut, juurevan omistamisen tahto ja johtamistaito välittyvät aina nuorille sukupolville. Toivon, että tähän kiinnitetään perheissä ja suvun kesken huomiota. Mielestäni on olemassa riski, että asioita otetaan liikaa itsestäänselvyytenä eikä ehkä nähdä, että kehityskulkujen takana on paljon monessa sukupolvessa työtä yhteisen hyvän ja toimivien käytäntöjen eteen.

Nämä edut ovat siinä määrin mittavat, että osuustoimintamallia käytetään erittäin laajasti maatalouden edistämisessä. On arvioitu, että noin 60 prosenttia maailman markkinoille tulevasta maataloustuotannosta kulkee osuuskuntien kautta. Euroopan Unionin politiikassa osuustoimintaa pidetään parhaana tapana edistää maataloustuotannon kannattavuutta ja kehittymistä. Se on paras keino parantaa tuottajan asemaa elintarvikeketjussa. Se on yksityisoikeudellinen organisoitumistapa, jota poliittiset tuulet eivät helposti pääse heiluttamaan. Se on omissa käsissä oleva tukipilari, joka rakentaa tulevaisuutta yli sukupolvien. Se tilanne, joka meillä Suomessa on osuustoiminnan suhteen, on se tavoite ja maali, jota monessa muussa vasta maassa tavoitellaan.

Tuottajaosuuskuntien Eurooppa-järjestö Cogeca, jonka pääsihteeri on Pekka Pesonen ja jonka johtokuntaan kuuluu mm. Tiina Linnainmaa naapuriosuuskunnasta Länsi-Maidosta, on juuri laatinut tuottajaosuuskuntaa koskevan asiakirjan. Sen avulla tehdään tunnetuksi osuustoiminnan ideaa niin komission, parlamentin ja myös tuottajien suunnassa. Tuottajaviestinnän painopisteenä on Etelä- ja Itä-Eurooppa. Pohjois-Euroopassa on tyypillistä, että osuuskunnat ovat suuria ja vahvoja. Viljelijätkin ovat sitä myöden tietoisempia mallin toimintaperiaatteista ja eduista. Hyvä, että asiakirjan sisältö ei ole meille Suomessa täysi uutuus. Täällä on asiakirjaa kuitenkin jaossa. Ryhdittäessään ajatuksiamme se on tärkeä kannanotto.

Hyvät kuulijat,

Osuuskunnat ovat syntyneet tukemaan tuottajien menestymistä. Osuustoiminnan tehtävä on tuottaa tulevaisuudenuskoa. Menestys talouselämässä täytyy kuitenkin ansaita joka päivä uudestaan. Menneet menestykset voivat antaa eväitä, mutta eivät takaa menestystä tulevaisuudessa. On osattava ja ahkeroitava kaikissa ketjun osissa. Sanotaan aivan oikein, että vallan ja vastuun on oltava johtamisessa tasapainossa. Pellervossa mielellämme näemme, että vallan ja vastuun välissä häämöttää – kun silmän tarkkaa – vielä yksi sana. Se on osaaminen. Siis vallan, osaamisen ja vastuun tulee olla tasapainossa. Näin tulee olla osuustoimintayrityksen toimivassa johdossa, hallituksessa, hallintoneuvostossa, edustajistossa ja maatilallakin. Osaamiseen kuuluu vieläpä kaikkien näiden yhteispelin taitaminen.

Juuri tähän osaamis-kysymykseen iskee Pellervon toiminta. Toimimme kylmässä markkinataloudessa, jonka idea on kannustaa hyvää toimintaa ja karsia yrityksiä huonommasta päästä. Me olemme osuuskunnissa siellä paremmassa päässä ja pysymmekin, kun osaamme hoitaa homman. Pellervon koulutustoiminta, julkaisutoiminta ja keskusteluareenat valmentavat yritysten toimivaa johtoa ja luottamushenkilöitä hyödyntämään osuustoimintayrityksen menestystekijät jäsenistön eduksi. Meidän Pellervo- ja Osuustoiminta-lehtemme tuovat aina uutta tietoa maatilatalouden ja yritysjohdon tarpeisiin.

Pellervon palveluihin kuuluvat edelleen vaikkapa Pellervo-Instituutin liikkeenjohtokurssit, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n markkinatutkimus ja Pellervon taloustutkimuksen tuottama elintarvikeketjun toimintaympäristön tilannekuva. Pellervon työ Euroopan tuottajaosuuskuntien Cogecassa pyrkii varmistamaan poliittiset olosuhteet osuuskuntien toiminnalle. Brysselin toimistomme, jota ylläpidämme yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa, on pysyvä tukikohta Euroopan pääkaupungissa.

Pidän palvelukokonaisuuttaa jykevänä, joka yhdistettynä elintarvikeketjun muiden osien kanssa luo kokonaispaketin, jolla rakennamme menestyksen edellytyksiä.

Emme voi olla suurimpia maailmassa täällä pohjoisilla havumetsävyöhykkeellä, mutta osaavimpia voimme olla.  Osaamisella, työteliäisyydellä ja tulevaisuudenuskolla kompensoimme luonnon karuutta ja lumihankien paksuutta.

Hyvä osuuskuntaväki,

Osuuskunta Maitosuomi on Pellervon jäsen. Se on nyt liittynyt nyt myös Pellervo-Seuran yhteydessä toimivan ruotsinkielisen Finlands Svenska Andelsförbundin jäseneksi. Jäsenyys alleviivaa osuuskuntanne kaksikielisyyttä.

Andelsförbundet on itsenäinen ruotsinkielinen yhdistys, jossa Maitosuomen liittymisen jälkeen on 31 jäsentä. Andelsförbundetilla on yhteistyösopimus Pellervo-Seuran kanssa. Sopimuksen mukaan Pellervo tarjoaa toiminnalliset ja taloudelliset puitteet ruotsinkielisen toiminnan järjestämiselle. Andelsförbundet toimii jäsenistönsä yhteistyöfoorumina sekä ruotsinkielisen toiminnan asiantuntijana Pellervo-Seuran suuntaan. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Lars Björklöf on myös Pellervon hallituksen jäsen. Yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Huhtala toimii osuustoimintajohtajana Pellervo-Seurassa.

Viittasin Pellervon taloustutkimukseen. Ei ole syytä pitää Pellervon puhetta, jossa ei kerrottaisi ydinajatuksia talouden näkymistä. Otetaan ensin elintarviketalous ja sitten kansantalous.

Elintarvikemarkkinan näkymä on enemmän parempaan kuin huonompaan. On positiivisuutta hintojen ja markkinoiden tasapainottumisen suhteen. Kuluttajien ostovoima on Euroopassa ja myös Suomessa elpymään päin. Kulutus alkaa tällöin kokemuksen mukaan suuntautumaan lisäarvotuotteisiin. Se merkitsee lisää rahaa elintarvikeketjuun. Maitosektori on tässä kehityskulussa suuri hyötyjä. Miksi? Siksi, että maidosta osataan tehdä tutkimus- ja kehitystoiminnan ja alan pitkien perinteiden vuoksi aitoja kuluttajien arvostamia lisäarvotuotteita. Lisäksi vientiin menevät tuotteet, kun nyt ovat olleen paljon maitojauhetta, ovatkin jatkossa enemmän kuluttajatuotteita. Siinä on iso ero.

Ajattelun lähtökohta on, että Venäjän vastapakotteet ovat toistaiseksi voimasssa. Kaupan aukeamisen varaan ei voi laskea. Jos aukeaa, se on lisäbonus. Ja vaikka aukeaisikin, Venäjä ei ole enää sama markkina. Kuluttajien ostovoima on laskenut. On tullut korvaaviakin tuotteita. Jatkossa Venäjän markkinoille ei ehkä saada yhtä arvokasta tavaraa kaupaksi kuin aiemmin. Menekki tullee kohdistumaan aikaisempaa alemman hintatason tuoteisiin. Ja juuri tätä tuotepalettia on korvattu myös muualta tulleilla tuotteilla. Kilpailu on kovaa.

Jotain hyvääkin on Venäjän markkinoiden pulmissa. Nyt on haettu maidolle arvoa myös muilta markkinoilta. Useilla markkinoilla toimimalla tulee etua tulevaisuuteen.

Uskomus kuitenkin on, että markkinaa saataisiin osin ja ajan kanssa takaisin suomalaisille tuotteille, jos Venäjän markkinoille ylipäänsä päästäisiin. Tuotteet kun ovat Venäjällä varsin haluttuja.

On hyvä tässä todeta, että toki Valio on Venäjällä, mutta sikäläisillä raaka-aineilla. Ei pidä olla poissa.

Sitten kansantalous. Kansantalouden näkymä on positiivinen, mutta kehitys on hidasta. Jotta positiivinen odotus realisoituisi, vielä tarvittaisiin uusia käänteitä. Jotain uutta pitäisi siis vielä tehdä kansantalouden tuuppaamiseksi. Suomi ei ole päässyt sittenkään kansainväliseen nousuun mukaan, vaikka aineksia on ollut. Näitä ovat mm. USA:n hyvä työllisyyskehitys ja Euroopan kasvukehitys.

Taantuma on toki ohi. Se on selvä. Kuluttajien odotusindikaattorit ovat nyt tosiaan positiiviset. Edessä on kuitenkin – vanhaa virttä toistaen – enimmäkseen hitaan kasvun aikaa. Pilviä on, mm. Kreikan epävarmuustekijät ja mm. Ranskan ja Hollannin vaalit ja siellä nimenomaan oikean laidan yhteiskuntapoliittiset linjaukset. Kieltämättä on iso asia, jos Ranskassa asetetaan EU:n jäsenyyskin kyseenalaiseksi.

Yleisnäkemys on arkikielellä, että Suomi ottaa pataan ensimmäisenä, jos muualla tapahtuu jotain sekavaa. Tämä johtuu juuri pienen vientiriippuvaisen maan talouden haavoittuvuudesta. Toivomme siis rauhaa ja harmoniaa tähän levottomaan maailmaan.

Varmimmaksi vakuudeksi minun on nyt palattava osuustoiminnan alkuräjähdykseen 1900-luun alkuun. Tämä vuosi 2017 on paitsi yhteisen Suomemme juhlavuosi myös osuustoiminnan pioneerin, suomalaisen osuustoiminnan äidiksi kutsutun Hedvig Gebhardin syntymän 150-vuotisteemavuosi. Viestimme on, että joukkoliikkeet, suurimpana osuustoimintaliike, kasvattivat suomalaisista isäntiä ja emäntiä omassa yhteiskunnassamme. Itsenäisen Suomen lainopilliset raamit saivat todellisen sisällön, kun alamaisista kasvoi täysivaltalaisia kansalaisia, ihmiset oppivat hoitamaan omat asiansa eivätkä olleet enää kenenkään yhteiskunnallisen holhouksen alaisia. Näemme, että osuustoiminta laajana kansanliikkeenä on ollut kansalaiskoulu vailla vertaa. Kehittäessään yhteiskunnan taloudellista perustaa, liike otti kantaa ja vaikutti yhteiskunnan valtarakenteisiin. Osuustoiminta loi pohjaa myös paitsi ammatilliselle ja myös poliittiselle järjestäytymiselle. Niillä voitiin vaikuttaa kansan valtaenemmistön elinolosuhteisiin perustavaa laatua olevalla tavalla. Nyt tätä samaa vasta kokeillaan monessa maassa maailmassa.

Haluan lainata tähän sankarimme Hedvig Gebhardin lausumaa vuonna 1949, kun osuustoiminta ja Pellervo täyttivät 50 vuotta.

Uuden taloudellisen järjestyksen tuoma kansanvalta tarvitsi sivistyksellisen ja moraalin perustan.  Hedvig Gebhard julisti, että osuustoimintaliikkeen rakentaminen ei ollut vain taloudellisena liike, vaan laajempi yhteiskunnallis-eettinen muutosvoima.

Hedvig lausui kansakunnan kerman edessä Helsingin messukeskuksessa ikimuistoisesti:

” Mitään suurta aatetta ei voi ajaa ilman innostusta. Mitään suurta tehtävää ei voi ajaa ilman sitkeää työtä ja antautumista, ei myöskään ilman uhrautumista. Me vanhat veteraanit emme ole koskaan nähneet (osuustoiminta)aatetta yksinomaan taloudellisten etujen ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Me olemme nähneet sen myöskin tienä kansan henkisen ja siveellisen tason kohottamiseksi.”

Kun tuosta pioneeriajan hengestä osaamme imeä edes vähän itsellemme, emme koskaan elä arvotyhjiössä.

Taloudellinen yhteistyö luo voiman, jota ilman tätä voimaa ei ole. Hyvin toimivaa osuuskuntaa on vaikea löydä markkinoilla. Jos jäsenet eivät pidä yhtä, osuuskunta on heikko. Jos yritystä ei johdeta hyvin, menestyksen eväitä syödään. Yhteistoiminnan jykevä ajatus kantaa, kun tahdomme, osamme, toimimme. Pärjäämme kyllä.

Siitäkin huolimatta, että kauppapolitiikassamme ja ulkopolitiikassamme on tapahtunut muutoksia Kekkosen ajoista. Olemme kansainvälisessä politiikassa pari piirua enemmän tuomareita ja saman verran vähemmän lääkäreitä. Olemme suoremmin osa kansainvälisen politiikan käänteitä. Sillä on ollut nyt hintansa, jota valitettavasti erityisesti maitoketju on joutunut maksamaan. Suomi on EU:n jäsen. Tämä on kolikon maksupuolta. Viime vuodet ovat olleet erityinen osoitus, miksi osuustoimintaa tarvitaan. Eniten, kun on paha paikka, pilvinen sää. Tätä ei tule päivänpaisteessakaan unohtaa.

Hyvät kuulijat, vaikka osuustoimintayritykset parhaallakaan tavalla johdettuna eivät voi meille paratiisia rakentaa, hankalalla hetkellä kannattaa muistaa, että vielä hankalampaa olisi ilman osuuskuntia.

On ilo ja kunnia olla teidän osaavien, ahkerien ja menestyneiden tuottajien parissa. Mikään ei ole itsestään selvää, kaiken takana on kova työ. Kiitos! Toivon kaikille oikein hyvää tulevaisuutta.

Jaa artikkeli