Tervehdyspuhe
Toimitusjohtaja Sami Karhu
Pellervo-Seura ry

Lounais-Suomen Osuuspankki 95 vuotta
Sokos Hotel Hamburger Börs, Turku 21.4.2017

 

Arvoisat Lounais-Suomen Osuuspankin edustajat, hyvä juhlaväki

 

On varsin mieluista olla juhlimassa kanssanne Suomea ja osuuspankkitoimintaa. Kiitos myös mahdollisuudesta pitää tervehdyspuhe. Tulen Pellervo-Seurasta, vuonna 1899 perustetusta osuustoiminnan pioneeriaikojen emojärjestöstä. Tuon tilaisuuteenne Pellervon lämpimän tervehdyksen ja parhaat onnittelut.

Yhteinen matkamme osuustoiminnan merkeissä on kestänyt jo jäsenenäkin  91 vuotta. Sikäli kun Paimion Osuuspankista lasketaan, jäsenyys Pellervossa alkoi jo vuonna 1926.

Tämä vuosi 2017 on paitsi yhteisen Suomemme juhlavuosi myös osuustoiminnan pioneerin ja suomalaisen osuustoiminnan äidiksi kutsutun talousneuvos Hedvig Gebhardin syntymän 150-vuotisteemavuosi.

Kohottavaa on, että kokoonnumme nyt täällä Turussa. Vuonna 1867 syntynyt sankarittaremme Hedvig Gebhard nimittäin oli alkujaan turkulainen. Isä oli kauppias ja perheen koti ja kauppa sijaitsivat samassa talossa tästä kahden kivenhiton päässä Eerikinkadun ja Aninkaistenkadun kulmassa. Kaupassa muuten myytiin kangastavaraa, siirtomaatavaroita, alkoholia ja taloustavaroita, kertoo Riitta Mäkisen kirjoittama elämäkerta.

Hyvät kuulijat,

Suomen itsenäistyminen ensimmäisen maailmansodan tulimyrskyissä sekä monarkististen imperiumien sortuessa vuonna 1917 oli tapahtumaketju, jolla ei oikein ollut ohjaajaa. Suomalaiset osasivat kuitenkin oikeassa kohdassa tarttua aukeavaan tilaisuuteen.

Se oli paljon myös sattumastakin kiinni, mutta itsenäiseksi kasvaminen oli pitkä kansallinen projekti, ei sattuma. Juuri tähän sankarittaremme liittyy. Kehitys tapahtui erityisesti 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella kansan taloudellisen, sosiaalisen, poliittisen, sivistyksellisen ja kulttuurisen heräämisen sekä joukkoliikkeiden aikakautena.

 

Viestimme on, että joukkoliikkeet, suurimpana osuustoimintaliike, kasvattivat suomalaisista isäntiä ja emäntiä omassa yhteiskunnassamme. Itsenäisen Suomen lainopilliset raamit saivat todellisen sisällön, kun alamaisista kasvoi täysivaltalaisia kansalaisia, ihmiset oppivat hoitamaan omat asiansa eivätkä olleet enää kenenkään yhteiskunnallisen holhouksen alaisia. Naiset ja miehet yhdessä säätyyn katsomatta. Kaikkien tarmoa ja kykyjä hyödyntäen yhteiseksi ja yksityiseksi hyväksi.

Näemme Gebhardin tarinan kautta, että osuustoiminta laajana kansanliikkeenä on ollut kansalaiskoulu vailla vertaa. Kehittäessään yhteiskunnan taloudellista perustaa liike otti kantaa ja vaikutti yhteiskunnan valtarakenteisiin. Kari Hongiston kirjoittamassa historiateoksessanne esiintyvän August Pyölniitty on mainio esimerkki mahdollisuuksista lahjakkuuksien esiin nousemiseen ja yhteisön voimaantumiseen.

Uuden taloudellisen järjestyksen tuoma kansanvalta tarvitsi myös sivistyksellisen ja moraalisen perustan. Hedvig lausui ikimuistoisesti 1949: ” Mitään suurta aatetta ei voi ajaa ilman innostusta. Mitään suurta tehtävää ei voi ajaa ilman sitkeää työtä ja antautumista, ei myöskään ilman uhrautumista. Me vanhat veteraanit emme ole koskaan nähneet (osuustoiminta)aatetta yksinomaan taloudellisten etujen ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Me olemme nähneet sen myöskin tienä kansan henkisen ja siveellisen tason kohottamiseksi.”

Kun tuosta pioneeriajan hengestä osaamme imeä edes vähän itsellemme, emme koskaan elä arvotyhjiössä.

Hyvät kuulijat,

Pellervon tehtävänä on kehittää osuustoimintaa. Toimimme yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka haluavat viedä osuustoimintaa eteenpäin kanssamme. Palvelumme ovat moninaiset yritysneuvonnasta koulutukseen ja opintomateriaaleihin, hanketoiminnasta taloustutkimukseen ja yliopistoyhteistyöhön, kustannustoiminnasta markkinatutkimukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Jäsenenämme on lähes koko suomalainen osuustoiminta. Osuustoiminnan yhteinen innostus, oppiminen ja osaaminen on tähtäimessämme.

Toiminta-ajatus on pysynyt samana Gebhardien ajoista. Ruotsinkielisen osuustoimintajärjestön aiempi johtaja kysyi minulta joku vuosi sitten, että miksi sinä Sami – veikkonen taas teet Pellervon strategiaa, eikö Hannes Gebhard tehnyt sen jo 1899? Niinhän se tietysti onkin. Aikaan sopivia toimintamalleja kuitenkin tarvitaan. Osuustoiminnan alkuräjähdyksen ymmärtäminen auttaa suunnistamisessa tässä ajassa: pitää kiinni siitä, mikä on vankkaa perustaa ja muuttaa se, jonka ohi aika kulkee.

Myös me osuustoiminnan ja osuuspankkitoiminnan aktivistit voimme ottaa yhden kotitehtävä Hedvigin hengessä. Osuustoiminta kuuluu kotien kasvatustehtävään. Emme saa jättää sitä vain koulun vastuulle. Kertokaamme vanhemmat, isovanhemmat, sukulaiset ja kummit osuustoimintamallista myös nuorille. Omin sanoin. Sikäli kun olette opettajia, ottakaa osuustoimintamalli esiin myös yrittäjyyskasvatuksessa. Kuntapäättäjät, huolehtikaa asiasta oppilaitosten suuntaan. Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Osuustoiminta on laajimmin omistettu yritysmalli maassamme. Lähes kaikki kotitaloudet ovat mukana, sillä jäsenyyksiä on osuustoimintaan vakuutusalalla rinnastuvat keskinäiset mukaan luettuna noin seitsemän miljoonaa. On kaikki syy tuntea yritysmallin perusteet ja olla aktiivinen jäsen niin palveluiden käyttäjänä kuin omistajaroolissa.

Toivotan parhaimmat onnittelut 95-vuotiaalle Lounais-Suomen Osuuspankille. Kaikkea menestystä myös jatkolle. Samaa toivomme yhteiselle isänmaallemme kuin myös Hedvig Gebhardin aateperinnölle sen kaikessa nykyaikaisessa ja uudistushenkisessä muodossa. Tulemme ulos globalisaation, digitalisaation ja toimialadistruption murroksesta jälleen uudistuneena ja voimistuneena.

Kiitos.

Jaa artikkeli