31.3.2000

Pääjohtaja Matti Vanhala puhumassa Osuuspankki-kokouksessa
Suomen Pankki kiristäisi rahapolitiikkaa
Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala vaati kireää rahapolitiikkaa puhuessaan Osuuspankkien kokouksessa Helsingissä.
   Vanhala huomautti, että toisin kuin EU:n jäsenyyskeskustelussa esitettiin, talouskehitys jäsenmaissa on osoittautunut hyvin erilaiseksi ja, että Suomessa talouskeshitys on nyt vahvempaa kuin keskimäärin EU:ssa, mutta myös vahvempaa kuin valtion budjettia laadittaessa.
   "Finanssipolitiikka on tulossa aiottua kevyemmäksi, vaikka talouskehitys on tulossa kuviteltua vahvemmaksi. Jos finanssipolitiikka viritettäisiin vastaamaan nyt nähtävissä olevaa suhdannekehitystä, kehyksiä olisi supistettava enemmän kuin korko- ja työllisyysmenot vähenevät", Vanhala sanoi.
   Vanhala sanoi, ettei Suomen Pankin viesti valtiontalouden ajankohtaisesta virityksestä poikkea juurikaan hallituksen ja valtiovarainministeriö ajatuksista, mutta on mitoitukseltaan tiukempaa ja siten talouden tasapainoriskejä vahvemmin painottavaa linjaa.
   Vanhala muistutti, että talouspolitiikan linjoja on edullista säädellä hyvän suhdanteen aikana.
Hallintoneuvostot valittiin
Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunta piti osuuskunnan kokouksensa ja Osuuspankkien Keskuspankki Oyj varsinaisen yhtiökokouksensa Helsingissä 29.3.2000. Kokouksissa valittiin osuuskunnan ja pankin hallintoneuvostot, jotka valitsivat puheenjohtajansa järjestäytymiskokouksessa.
   Puheenjohtajaksi Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan uudelleen Seppo Penttisen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Pertti Ruotsalainen, joka on puheenjohtajan ensimmäinen varamies, ja Simo Kauppi.
   Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n hallintoneuvosto valitsi puheenjohtajakseen uudelleen Seppo Penttisen ja varapuheenjohtajakseen niin ikään uudelleen Paavo Haapakosken.
   Hallintoneuvostoon Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnassa valittiin uusina jäseninä vuonna 2003 päättyväksi kaudeksi valittiin Mauri Hietala, Seppo Junttila, Simo Kauppi, Lauri Knuutila, Jaakko Ojanperä ja Erkki Tuovinen. Hallintoneuvostosta eroa pyytäneen Johan Signellin tilalle valittiin Ola Eklund kaudeksi, joka päättyy vuonna 2001.
   Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n hallintoneuvostoon valittiin uusiksi jäseniksi vuonna 2003 päättyväksi kaudeksi Ola Eklund, Kari Puro ja Olavi Kuusela. Hallintoneuvostosta eroa pyytäneen Antero Luomajärven tilalle valittiin vuonna 2001 päättyväksi kaudeksi Mauri Hietala. Niin ikään eroa pyytäneen Matti Pulkkisen tilalle vuonna 2002 päättyväksi kaudeksi valittiin Jaakko Ojanperä.
   OPK:n ja OKOn hallintoneuvostojen yhteiseen työvaliokuntaan valittiin Maria Kaisa Aula, Paavo Haapakoski, Esa Härmälä, Risto Kiljunen, Jorma Lehikoinen ja Vesa Lehikoinen.
   Gebhard-mitalit, Osuuspankkiryhmän korkeimmat kunniamerkit, jaettiin Osuuspankkikeskuksen osuuskunnankokouksessa kolmelle OP-ryhmäläiselle.
   Gebhard-mitalin saivat Haapaveden Osuuspankin toimitusjohtaja Kalervo Karvonen, Etelä-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Raimo Rekikoski ja Osuuspankkiryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen.

Ministeri Heikki Haavisto Pellervon valtuuskunnassa:
EKP toimii suurten maiden edun mukaan
Ministeri Heikki Haavisto arvostelee Euroopan Keskuspankin linjaa. Haavisto sanoo, ettei EKP näytä piittaavan pienten maiden taloudesta, vaan sen politiikka muotoutuu suurten maiden tahdon mukaan.
   Haavisto puhui Pellervo-Seuran valtuuskunnan kokouksessa Helsingissä. Hän puuttui myös Suomen taloustilanteeseen ja katsoo, että joillakin yrityksillä ja pääkaupunkiseudulla Suomessa menee hyvin, mutta kehityksen kahtiajako estää valtakunnan tasapainoisen kehityksen. Hallitus ei ole Haaviston mukaan tehnyt riittävästi aluepolitiikan hyväksi, eteläsuomalaiset poliittiset päätöksentekijät ilmeisesti katsovat, että eteläinen Suomi on jo riittävästi uhrautunut syrjäalueiden hyväksi. Aluepolitiikan teoksi ei Haaviston mielestä riitä se, että työmatkavähennyksen ylärajaa verotuksessa nostetaan.
   Osuustoimintayritysten Haavisto sanoi menestyneen, mutta niitä odottavat edelleen suuret kansainvälistymisen haasteet. Haavisto toivoo edelleen yksituumaisuuden lisääntymistä osuustoimintakentässä.
   Pellervon johtokunnan varapuheenjohtaja Marcus H. Borgström kertoi maatalous- ja elintarvikealan näkymistä Euroopassa. Borgström työskentelee Cogecan, Euroopan maatalousosuuskuntien järjestön luottamustehtävässä.
   Borgström esimerkiksi varoitti saamasta aikaan EU:n itälaajentumisen seurauksena eräänlaista omana blokkinaan toimivaa itä-Cogecaa, jossa itäisestä Euroopasta tulleet maat tuntisivat tarpeelliseksi työskennellä keskenään. Hän sanoi, että itäisessä Euroopassa on halua tulla mukaan Cogecan toimintaan. Borgström korosti, että KIE-maita pitää kaikin tavoin tukea niiden valmistautumisessa jäsenyyteen. Jäsenehdokkaiden kanssa onkin pidetty yhteisiä seminaareja Brysselissä. Varsinaisiksi Cogecan jäseniksi ne pääsevät vasta tultuaan unionin jäseniksi.
   Borgström sanoi Cogecan toimintaa hieman hajoittavan sen, että monesta sen 40:stä jäsenmaasta on järjestössä useita jäseniä. Suomesta toimintaa kanavoituu jäsentyneesti Pellervon kautta, ja lisäksi tehdään yhteistyötä MTK:n kanssa. Borgström vertasi myös suomalaisen elintarvikeketjun eheyttä eurooppalaiseen esiintymistapaan: monessakaan maassa yhteistyö ei ole niin hyvää kuin Suomessa, missä ketjun osapuolet pystyvät keskustelemaan ja tekemään yhteistyötä keskenään.
   Pellervo-Seuran valtuuskunta kokoontui torstaina 30.3.2000. Valtuuskunta muun muassa sai tilinpäätöskertomuksen vuodelta 1999 ja johtokunnan ehdotuksen ylijäämän käytöstä ja valmisteli asioita vuosikokoukseen 26. huhtikuuta Marina Congress Centerissä Helsingissä.
     Pellervo-Seuran luottamusjohdossa tapahtuu näillä näkymin merkittäviä muutoksia, sillä ikäpykälän vuoksi valtuuskunnasta on jäämässä pois puheenjohtaja Heikki Haavisto. 65 vuoden ikärajan vuoksi jää pois valtuuskunnasta niin ikään kunnallisneuvos Pertti Vuola. Myös johtokunnan puheenjohtaja Matti Kavetvuo on valittu puheenjohtajaksi toistaiseksi vuoden 2000 loppuun.
   Pellervo-Seuran johtokunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Matti Kavetvuo halusi valtuuskunnassa keskusteltavan myös omasta roolistaan puheenjohtajana, koska hänestä valinnan jälkeen tuli Pohjolan toimitusjohtaja. Pohjolassa on pidetty etuna sitä, että yrityksellä on toimivat yhteydet eri tahoihin kuten pellervolaisiin yrityksiin. Pellervon valtuuskunta antoi yksimielisen tukensa Kavetvuon puheenjohtajuudelle, ja hän jatkaa seuran johtokunnan puheenjohtajana toimikautensa loppuun asti.

Osuuskunnan jäseniltä kalkkunoita Järvi-Suomessa
Järvi-Suomen Kalkkuna Oy:n tuotantolaitoksen harjannostajaisia vietettiin Juvalla torstaina 30.3.2000. Kesäkuussa laitos alkaa teurastaa kalkkunoita ja jalostaa kalkkunanlihasta tuoretuotteita suoraan kauppaan ja raaka-ainetta teollisuudelle edelleen jalostettavaksi.
   Laitokselle on koulutettu suomalaista henkilökuntaa Hollannissa ja Belgiassa. Alkuvaiheessa yritys työllistää 20-25 ihmistä.
   Raaka-ainetta kalkkunatehtaalle kasvattaa osuuskunnaksi järjestäytynyt tuottajajoukko. Osuuskunta Etelä-Savon kalkkunankasvattajat on osakkaana yhtiössä. Osuuskunta on hankkinut yhteisostoina hallilaitteita ja elementtejä ja tehnyt rehunhankintasopimuksia.
   Kalkkkunantuotanto on alkanut toistaiseksi viidellätoista tilalla Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Yhtiö tekee tuotantosopimuksen suoraan maatilan kanssa. Kalkkunanpoikaset haudotaan emokanalassa Savonlinnasta, ensimmäiset tulivat sieltä tiloille jo helmikuussa. Kalkkunat teurastetaan 12-16 viikon ikäisinä.
   Järvi-Suomen Kalkkuna Oy:n omistajia ovat Osuusteurastamo Karjaportti, Saarioinen Oy, Etelä-Savon pääomarahasto, Tapiola, MTK, MTK-Etelä-Savo, Juvan kunta ja Osuuskunta Etelä-Savon kalkkukantuottajat.
   Kalkkunanlihan kulutus Suomessa on noin kilo henkeä kohti. Kulutus on nousussa, sillä pari vuotta sitten kulutuksen keskiarvo henkeä kohden oli vain 0,2 kiloa.

Karjaportti kasvatti markkinaosuuttaan
Osuusteurastamo Karjaportin tulos viime vuonna jäi 6,5 miljoonaa markkaa tappiolliseksi, sitä vastoin yrityksen onnistui kasvattaa valmistemyyntiään ja markkinaosuuttaan edellisvuodesta. Portin markkinaosuus nousi yli kymmenen prosentin, ja Järvi-Suomen -tuotemerkki kattaa myymälät jo lähes sataprosenttisesti.
   Ennakkotietojen mukaan edellisvuonna tulos oli kuitenkin 9,9 miljoonaa markkaa miinuksella, nyt tappio pieneni 6,5 miljoonaan markkaan. Toimitusjohtaja Pekka Kaikkosen lausuntojen mukaan yritys odottaa plussatulosta tänä vuonna.
   Karjaportin liikevaihto viime vuonna oli 843 miljoonaa markkaa, vähennystä edellisvuotisesta oli 41 miljoonaa markkaa. Investointien ja kertaluontoisten kulujen vuoksi myös omavaraisuusaste jäi hieman edellisvuotisesta ja oli 24,4 prosenttia. Henkilöstöään Karjaportti vähensi viime vuonna 110 työntekijällä. Palkkalistoilla oli vuoden 1999 lopussa 839 ihmistä.
   Investointeja Karjaportilla oli viime vuonna 28 miljoonan markan edestä. Ne kohdistuivat Lappeenrannan teurastamoon ja tietojärjestelmiin.
   JärviSuomen-tuotemerkkiin Karjaportti panee vain kotimaista lihaa, Portti- ja OK-tuotemerkeissä voidaan käyttää myös tuontilihaa.

Viikon verkkovihje

Vuoden suurin karjatapahtuma Karjatila 2000 on 7.-9. huhtikuuta Pirkkahallissa Tampereella. Tapahtuman järjestävät Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus FABA ja Tampereen Messut Oy. Lisätietoa kuten lippujen hintoja ja ohjelmaa Tampereen Messujen ja FABAn kotisivuilla.

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |