Faba on nyt lyhyesti Faba osk
Faba Palvelu osk:n uusi nimi on rekisteröity kaupparekisterissä. Faban osuuskuntakokouksen huhtikuussa tekemän päätöksen mukaan yrityksen nimi on nyt virallisesti suomeksi Faba osk, ruotsiksi Faba anl ja englanniksi Faba co-op, muutoin yritysnimestä käytetään muotoa Faba.
   Faban toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku toteaa, että nimenmuutos vahvistaa omalta osaltaan Faban uutta selkeämpää ja yhtenäistä toimintakulttuuria tehtyjen organisaatiomuutosten jälkeen. Uusi nimi tukee myös uudistuneen osuuskunnan yhtenäisyyttä ja on tärkeä osa yritysilmettä.


Yrittäjille maksuton asiantuntijahaku netissä
Asiantuntijahaku.fi on uusi pk-yrityksille suunnattu hakupalvelu, jonka avulla yrittäjät voivat etsiä tarvitsemansa erikoisasiantuntijat eri aloilta.    Hakuja voi tehdä mm. toimialan, asiantuntijan osaamisalueen, erikoisosaamisen, aikaisemman kokemuksen tai maantieteellisen sijainnin perusteella.
   Rekisteröityneitä asiantuntijoita on tällä hetkellä yli 1200. Hakupalvelu on yrittäjille maksuton.


NuGO-osuuskunnalla oma näyttely ja lasimyymälä
Nuutajärvellä lasitapahtuma syyskuussa
Suomen vanhin lasikylä Nuutajärvi järjestää Suomen uusimman lasitapahtuman Lasivitriinin 18. syyskuuta. tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kaj Frankin teos Kremlin kellot on Lasivitriini-tapahtuman tunnuskuva.

   Tapahtumassa on uutta lasia on kylän lasintekijöiden pajoissa ja vanhaa lasia myyntipöydillä. Esillä on myös lasinpuhaltajiksi opiskelevien töitä.
   Suomen lasimuseon tutkijoita on mukana Lasivitriinissä ja he tunnistavat kävijöiden paikalle tuomia lasiaarteita.
   Lasivitriini-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO, huutokauppahuone Piijuska Ky ja Nuutajärven lasikylän toimijat.
   Lasivitriini-päivän aikana on maksuton sisäänpääsy Nuutajärven lasimuseoon. Lasihuutokaupassa myydään maamme huippumuotoilijoiden ja –puhaltajien teoksia.
   NuGO järjestää vuosittaisen lasiaiheisen näyttelyn, jonka nimi tänä vuonna on Jukebox - musiikillista ilottelua lasilla. Näyttelyn ja NuGOn Galleria-myymälän aukioloajat ovat osuuskunnan kotisivuilla www.nugo.fi.


Kuisma Niemelä johtamaan Kaupan liiton hallitusta
Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajaksi on valittu SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä, joka seuraa tehtävässä SOK:n entistä pääjohtajaa Arto Hiltusta. Niemelä on valittu myös Elinkeinoelämän Keskusliiton hallitukseen Hiltusen tilalle.


Salme Näsi Cooperatives Europen hallitukseen

Salme Näsi

Professori Salme Näsi Tampereelta on valittu eurooppalaisen osuustoimintajärjestön Cooperatives Europen hallitukseen.
   Brysselissä pidetyssä järjestön kokouksessa Näsi sai äänestyksessä kaikkiaan 17 ehdokkaasta toiseksi eniten ääniä.
   Professori Näsi kuuluu mm. Pirkanmaan Osuuskaupan hallintoneuvostoon ja on jäsenenä Osuustoiminnan neuvottelukunnassa ja Pellervo-seuran hallituksessa.


Hakuaika päättyy 31.5.2010
Ruralia-instituutti hakee tutkimusjohtajaa Mikkeliin ja Seinäjoelle
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti hakee vakituista tutkimusjohtaa sekä Seinäjoen että Mikkelin yksikköön.
   Seinäjoella tutkimusjohtajan tehtäväalana on yritystoiminnan uudistuminen ja Mikkelissä taloudellisen yhteistoiminnan teoria ja käytännöt.
   Hakemukset osoitetaan Ruralia-instituutin johtajalle ja toimitetaan liitteineen osoitteeseen Helsingin yliopiston kirjaamo, PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO, tai hy-kirjaamo@helsinki.fi. Hakuaika päättyy maanantaina 31.5.2010 klo 15.45.
   Lisätietoja Seinäjoen yksikön tehtävästä antaa johtaja Sami Kurki, 0500 811232, sami.p.kurki@helsinki.fi, ja Mikkelin yksikön tehtävästä johtaja Pirjo Siiskonen, 0440 752 755, pirjo.siiskonen@helsinki.fi, sekä tutkimusjohtaja Tapani Köppä, 044 516 0352, tapani.koppa@helsinki.fi.
   Ruralian hakuilmoitukset »


Maanviljelysneuvosten elämäkerrat netissä Maanviljelysneuvoksen arvonimen saaneiden elämäkerrat on julkaistu Suomen talouselämän vaikuttajat -hankkeen kolmannessa osajulkaisussa. Kokoelmassa on 279 pienoiselämäkertaa ja ne ovat vapaasti luettavissa internetissä www.finlit.fi/talousvaikuttajat.
   Elämäkerrat saa luettavaksi sivuilla täyttämällä lomakkeen, jossa kysytään muutamia perustietoja haettavasta henkilöstä.
   Maanviljelysneuvosten elämäkerrat antavat uutta tietoa suomalaisen maatalouden kehityksestä ja siihen vaikuttaneista ihmisistä. Itsenäisen Suomen vaikuttajat ovat olleet mukana kaikissa maatalouden toimintamuodoissa meijeritoiminnasta elintarviketeollisuuteen ja osuustoimintaan. Mukana ovat mm. Maataloushallituksen ylijohtaja Uuno Brander, pellervolaisen osuustoiminnan vaikuttaja Viljami Kalliokoski ja Varjolan tilan emäntä Marja Kallio. Maantieteellisesti julkaisu kuvaa maataloutta lähes Suomen joka kolkassa.
   Suomen talouselämän vaikuttajista kirjoitetaan kaikkiaan yli kahdentuhannen pienoiselämäkerran kokoelma.


Pieni korkokate painoi tammi-maaliskuun tulosta
Koivunlehtipankeille liikevoittoa 12 M€
Paikallisosuuspankkien liikevoitto tammi-maaliskuussa 2010 oli 12 miljoonaa euroa eli pieneni prosentin verran viime vuoden vertailujakson liikevoitosta. Tuotot ilman korkokatetta kasvoivat 21 prosenttia.
   Vuoden aikana ryhmän asuntoluotot kotitalouksille ovat lisääntyneet 11,3 prosenttia ja kotitalouksien talletukset 5,3 prosenttia.
   Ryhmän oma pääoma oli maaliskuussa noin 13 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja vakavaraisuusprosentti nousi 21,7:ään.
   Paikallisosuuspankki tuli maaliskuussa Hämeenlinnaan, kun Lammin Osuuspankki avasi siellä uuden konttorin. Koivunlehtipankeilla on hieman yli 100 000 jäsentä.


Lars Björklöf Raaseporista FSA:n puheenjohtajaksi

Lars Björklöf. Kuva Micke Godtfredsen / Landsbygdens Folk

Toimitusjohtaja Lars Björklöf (55) on valittu Finlands Svenska Andelsförbundin hallituksen puheenjohtajaksi. Björklöf toimii Osuuspankki Raaseporin toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan diplomiekonomi ja agronomi. Hän on ollut FSA:n hallituksessa vuodesta 2001.
   Björklöf seuraa puheenjohtajana maanviljelysneuvos Marcus H. Borgströmiä.
   Uutena hallitukseen valittiin raaseporilainen lihantuottaja Maria Pietola, joka on myös LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen. Hallituksen muut jäsenet ovat varapuheenjohtaja, maidontuottaja Mats Brandt, lihantuottaja Jan Anderssén sekä toimitusjohtaja Hans Åhman.
   Vuonna 1919 perustettu Finlands Svenska Andelsförbund on ruotsinkielisten osuuskuntien keskusjärjestö. Jäseniä järjestöllä on 34. Pellervo ja FSA tekivät 1993 yhteistyösopimuksen ja kaikki ruotsinkieliset palvelut siirrettiin osaksi Pellervoa. Pellervolla on myös ruotsinkielisiä jäseniä, sillä Lähivakuutus-ryhmän ruotsinkieliset vakuutusyhdistykset ovat Pellervon jäseniä. Nämä ruotsinkieliset Lähivakuutusyhdistykset ovat myös Pellervon juuri alkaneen jäsenkampanjan kohteena.


Lännen Tehtaat tienasi hyvin
vuoden alussa

Matti Karppinen

Lännen Tehtaat teki vilja- ja öljykasvi- sekä kalaliiketoiminnassa tammi-maaliskuun aikana selvästi paremman tuloksen kuin vuotta aiemmin. Toista vuosineljännestä toimitusjohtaja Matti Karppinen pitää ensimmäistä haasteellisempana: työmarkkinahäiriöiden kestoa ja kokonaisvaikutuksia ei toistaiseksi tiedetä ja kalaliiketoiminnassa raaka-aine on kallistunut voimakkaasti, mikä vaatii hinnankorotuksia myynnissä.
   Yritys on vahvassa kunnossa: nettovelaton, omavaraisuus 77 prosenttia, rahoitustarve turvattu. Näillä perustein Karppisen mukaan yritysostoihin onkin hyvä mahdollisuudet.
   Konsernin liikevaihto nousi 16 prosenttia 74,8 miljoonaan euroon ja tulos ennen veroja nousi miinukselta 1,2 miljoonaan euroon.
   Vilja ja öljykasvit on Lännen Tehtaiden selkeästi suurin liiketoiminta; sen liikevaihto kasvoi lähes kolmanneksen 43 miljoonaan euroon. Tulos ennen kertaeriä kaksinkertaistui 2 miljoonaan euroon. Myynti lisääntyi, kotimainen rypsisato oli laadukas.
   Kalabisneksessä Lännen tuotti lähes miljoona euroa viime vuoden vertailukautta paremmin. Lohikalojen raaka-ainehinta on kallistunut Karppisen mukaan jopa noin 40 prosenttia. Alkusyynä ovat lohikalojen taudit Chilessä, joka on yksi suurista lohikalojen raaka-ainelähteistä. Eläimet on pitänyt hävittää. Vähentyneen tarjonnan vuoksi hinnat ovat nousseet.
   Karppinen veikkaa, että parin vuoden kuluttua lohikalaa taas riittää ja hinnat painuvat. Hän vertaa ilmiötä liha-alalla tunnettuun sikasykliin; se toimii yhtä lailla kalaliiketoiminnassa.


Elintarvikealalla neuvotellaan yhä
Erillisratkaisuja haettu ruokatehtaissa
Elintarvikealan työehtoneuvotteluja on yritetty vauhdittaa vetoamalla ruokahuollon toimivuuteen, yritysten kilpailukykyyn jatkossa, ulkomaisen tarjonnan lisääntymiseen ja mm. eläinsuojeluongelmiin, joita aiheuttaa se, ettei sikoja saada tiloilta teurastamoihin.
   Suomen Elintarviketyöläisten Liitto hylkäsi jo kolmannen valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen, jonka hyväksymistä neuvottelijat olivat suositelleet.
   Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Karppinen esitteli johtamansa Lännen Tehtaiden vuoden alun tulosta 6:na toukokuuta ja sivusi elintarvikealan työselkkausten vaikutuksia sekä johtamalleen yritykselle että alalle.
   Lännen sekä pakaste- että kalaliiketoiminta olivat pysähdyksissä. Karppinen totesi, että liittokohtaisen sopimuksen vaihtoehtona on toimialakohtainen sopimus. Yritystasolla sovittuja ratkaisuja sovittelijan kolmannen sovintoehdotuksen pohjalta hän piti luonnollisena yritysten ratkaisuna.
   Valio Oy on turvannut tuotantolaitostensa toiminnan ja valmisteidensa toimitukset asiakkaille tekemällä yrityskohtaisen sopimuksen työntekijöidensä kanssa.
   Valion ja SEL:oa edustavien luottamusmiesten kesken tekemä sopimus pohjautuu valtakunnansovittelijan tekemään kolmanteen sovintesitykseen. SEL:n neuvottelijat hylkäsivät ehdotuksen.
   Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen pitää ratkaisua edullisena paitsi sopimuksen osapuolille niin suomalaisille maidontuottajille kuin kuluttajille.
   Valion lisäksi yrityskohtaisia sopimuksia on tehty mm. Hämeenlinnan Osuusmeijerissä ja Arla-Ingmanissa.
   HK Ruokatalo kutsui työntekijänsä töihin 6.5.2010 ja tarjosi töihin tuleville työntekijöille seuraavan palkanmaksukauden alusta 0,9 prosentin yleiskorotuksen. HK Ruokatalon toimitusjohtaja Jari Leija sanoo, että mikäli työehtosopimuksessa päädytään tätä suurempaan palkankorotukseen, korotus maksetaan takautuvasti.


Puukauppaan toivotaan lisää vauhtia
Metsäliitolla kunnon tulosparannus
Metsäliitto teki hienon tuloksen tammi-maaliskuussa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 96 miljoonaa euroa, kun se samaan aikaan vuotta aiemmin oli 67 miljoonan euroa tappiolla. Sijoitettu pääoma tuotti 9,1 prosenttia. Liikevaihto oli 1,2 miljardia euroa eli hieman vertailukautta vähemmän.
   Pääjohtaja Kari Jordan liittää ennakoitua paremman tuloksen markkinatilanteen elpymiseen ja sellun hintojen nousuun, mutta toteaa, että myös toteutetut kustannussäästöt ovat alkaneet tehota.
Jordan katsoo, että Metsäliiton rakennemuutos on onnistunut ja että toimintaa on kohdistettu oikeisiin asioihin.
   Ja toisella neljänneksellä paranee edelleen, konsernissa arvioidaan.
   Myös M-real paransi tulostaan. Sen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 39 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2009 tammi-maaliskuussa oli 7 miljoonaa. Toiselta vuosineljännekseltä M-real odottaa vastaavanlaista liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä.
   Puukauppa käy toivottua vaisummin. Tämä heijastuu Jordanin mukaan C-lisäosuuden merkintöihin. Veroedun vuoksi puukauppoja siirrettiin vuoden 2009 puolelle, mutta nyt taas puukaupassa on Metsäliiton mukaan piristymisen merkkejä.


Osuuspääoman korot ennallaan Metsäliitossa
Metsäliitto Osuuskunta maksaa jäsenilleen osuuskorkoja kaikkiaan 35,6 miljoonaa euroa vuoden 2009 tuloksen perusteella.
   Osuuskunnan edustajisto piti korkoprosentit samoina kuin edellisenä vuonna: sääntömääräiselle osuuspääomalle 5,5 prosenttia, A-lisäosuuspääomalle 5,0 prosenttia ja B-lisäosuuspääomalle 4,5 prosenttia.
   Hallintoneuvostoon tuli henkilövaihdoksia. Agronomi Erkki Jaakkolan tilalle hallintoneuvostoon valittiin maanviljelijä Jukka Vanhatalo Siikaisista, maanviljelijä Lauri Kanasen tilalle hankekoordinaattori, maanviljelijä Airi Kulmala Nousiaisista, metsätalousinsinööri Ilkka Lehtisen tilalle maanviljelijä Antti-Jussi Mikkola Pälkäneeltä, maanviljelysneuvos Runar Lillandtin tilalle metsänhoitaja Hans-Erik Lindqvist Närpiöstä, metsätalousneuvos Teuvo Mankin tilalle maanviljelijä Petri Kuutti Kouvolasta ja maanviljelijä Martti Niirasen tilalle pankinjohtaja Ahti Siponen Kiuruvedeltä.
   Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen agronomi Hannu Järvisen ja varapuheenjohtajakseen maanviljelijä Juha Paajasen.


Kotimaassa ennakoitua vaikeampaa
HKScan paransi tuloksiaan ulkomailla
HKScan paransi tammi-maaliskuun voittoaan ennen veroja verrattuna vuoden takaiseen. Liikevoitto parani muilla markkina-alueilla paitsi Suomessa, missä se jäi 0,6 miljoonaa euroa tappiolliseksi.
   Kotimaan liiketoiminnan ja sen kannattavuuden kehityksen arvointi sekä markkina-aseman säilyttäminen oli toimitusjohtaja Matti Perkonojan mukaan ennakoitua haastavampaa.
   Suurin kotimaan markkinahäiriö oli siipikarjanlihassa EU:n markkinastandardin tyhjennettyä pakkasvarastoja. Pitkällä aikavälillä standardi tukee paikallisen tuotannon asemaa.
   HKScan onkin ilmoittanut aikaistavansa liiketoimintaketjun muutoksia. Tavoitteena on 12 miljoonan euron tuloshyödyt, minkä on arvioitu vähentävän noin 200 henkilötyövuotta HK Ruokatalossa.
   Elintarvikealan lakoilla yritys arvioi olevan selvä vaikutus liiketoiminnan myyntiin ja tulokseen Suomessa. Koko vuoden liikevoitto 2010 jäänee jonkin verran vuoden 2009 tasosta.
   Nettorahoituskulut pienenivät edellisvuoteen verrattuna. Konsernin omavaraisuusaste oli 37,2 prosenttia maaliskuun lopussa.


Seminaari 20. toukokuuta 2010 SKS:n tiloissa
Maanviljelysneuvoksista elämäkerrat
Suomen talouselämän vaikuttajat -hankkeen kolmas osajulkaisu sisältää maanviljelysneuvoksien elämäkerrat. Elämäkertojen julkistamiseen 20. toukokuuta 2010 liittyy maatalousseminaari Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa Helsingissä, Hallituskatu 1.
   Samana päivänä avautuvat maanviljelysneuvosten pienoiselämäkerrat verkkosivuilla www.finlit.fi/talousvaikuttajat.
   Klo 14 alkavassa seminaarissa esiintyvät mm. Ilkka Nummela, Riitta Mäkinen, Touko Perko, Heli Valtonen, Teppo Vihola, Anna-Maria Vilkuna ja Annastiina Henttinen.


Sisäpiirintiedon väärinkäytöstä syyte kuudelle, ei HKScanin toimitusjohtajalle
Helsingin kihlakunnansyyttäjä ei nosta syytettä HKScanin toimitusjohtajaa Matti Perkonojaa ja niin ikään kuultavana ollutta yhtiön toimihenkilöä vastaan törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, sen sijaan kihlakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa syytteen kuutta LSO Osuuskunnan silloiseen johtoon kuulunutta henkilöä vastaan. Heistä kolme kuuluu tällä hetkellä HKScan Oyj:n hallitukseen.
   Yhtiön julkaiseman tiedotteen mukaan HKScan seuraa oikeusprosessin edistymistä ja tarkastelee asiaa viimeistään, kun oikeusprosessin lopputulos on tiedossa.
   Noin vuosi sitten HKScan ilmoitti, että eräitä LSO Osuuskunnan puolesta toimineita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä oli kuultu epäiltynä sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevassa asiassa, joka liittyi LSO Osuuskunnan yhtiön osakkeilla elokuussa 2006 tekemiin osakekauppoihin.


Lakot supistavat Q2:n myyntiä ja tulosta
Atria ennakoi kasvavaa liikevoittoa vuonna 2010
Atria-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa laski hieman viime vuoden vastaavan ajan liikevaihdosta, tulos ennen veroja parani, mutta jäi 1,8 miljoonaa euroa miinukselle.
   Atria Venäjän tulossuunta on vahvasti ylöspäin– joskin tappiollinen – muilla liiketoiminta-alueilla Atria jäi edellisvuoden luvuista.
Konsernin liikevoitto oli 1,0 miljoonaa euroa (-0,4 M€ tammi-maaliskuussa 2009) tulos ennen veroja oli -1,8 M€ (-5,5).
   Atria Suomen liikevaihdon ja tuloksen pienenemiseen on yrityksen mukaan useita syitä: Lihan ja lihavalmisteiden kuluttajahinnat ovat laskeneet noin 10 prosenttia, sian teurastusmäärä heikentyneen tuotannon kannattavuuden vuoksi pienentynyt noin 10 prosenttia. Energia on kallistunut, samoin palkat. Atria Suomen liikevoitto oli kuitenkin 4,9 miljoonaa euroa.
   Ruotsissa Atria keskittyy pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Pienentyvä myynti supisti tulosta, sen lisäksi Årstan tehtaan sulkemisesta tuli 2,0 miljoonaa euroa kertaluonteisia kustannuksia.
   Baltiassa Atrian tulos on toimitusjohtaja Matti Tikkakosken mukaan epätyydyttävä. Luvut eivät kovin paljon muuttuneet viimevuotisista. Kuluttajapakattu liha myy, valmisteet eivät.
   Matti Väisänen aloitti Atria Viron toimitusjohtajana helmikuussa 2010.
   Atria Venäjän liikevaihto nousi 28,9 miljoonaan euroon ja liikevoitto -2,3 miljoonaan euroon, mutta ruplissa laskettu liikevaihto oli edellisvuoden tasoa.
   Konsernin palveluksessa oli 5853 henkilöä eli 679 vähemmän kuin vuotta aiemmin.


Uusia jäseniä HKScanin hallitukseen
HKScanin yhtiökokous on valinnut kaksi uutta jäsentä kuusijäseniseen hallitukseensa. Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen, Matti Karppinen ja Matti Murto valittiin uudelleen seuraavalle toimikaudelle ja uusiksi jäseniksi valittiin Pasi Laine ja Otto Ramel.
   Hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Markku Aallon ja varapuheenjohtajaksi Tiina Varho-Lankisen.
   DI Pasi Laine (s. 1963) on Metso-konsernin Energia- ja ympäristöteknologian toimitusjohtaja. Laine on vetänyt automaatioasioita vuodesta 1988 mm. Valmetissa useassa maassa ja vuodesta 1998 alkaen hän eteni Metsossa muutamien tehtävien kautta Metso Automationin toimitusjohtajaksi ennen nykyistä tehtäväänsä.
   Otto Ramel (s. 1950) on ruotsalainen naudanlihantuottaja Skånesta. Ramel on Osuuskunta Swedish Meatsin hallituksen puheenjohtaja ja suomalaista Lähivakuutusta muistuttavan Länsförsäkringar Skånen hallituksen puheenjohtaja. Hän on suorittanut maatalousteknologian tutkinnon Ruotsin Maatalousyliopistossa ja liiketaloudellisen tutkinnon Lundin yliopistossa.


Mikkonen jatkaa SOK:n hallintoneuvoston johdossa
Teollisuusneuvos Otto Mikkonen jatkaa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtajana. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Simo Kutinlahti ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kauppaneuvos Esko Hakala.
   Osuuskunnan kokous valitsi SOK:n hallintoneuvostoon kolmivuotiskaudeksi uudelleen Matti Pikkaraisen, Simo Kutinlahden, Hanna Valtarin, Matti Vannon, Kimmo Koiviston, Jouko Vehmaan ja Marcus H. Borgströmin. Jorma Sieviläisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittiin Sinikka Kelhä.


LSO nosti osuuspääoman koron 12 prosenttiin
LSO Osuuskunta maksaa jäsentensä vuonna 2009 osuuskunnassa olleelle osuuspääomalle 12 prosentin koron. Tämä oli myös osuuskunnan hallituksen esitys.
   LSO Osuuskunta tilittää vuonna 2010 jäsenilleen osuuspääomankorkoja kaikkiaan 2,5 miljoonan euron edestä.
   Salossa koolla ollut LSO Osuuskunnan edustajisto päätti myös uudesta edustajiston jäsenestä. Naudanlihantuottaja Sari Lehtinen Sysmästä jätti paikkansa ja hänen tilalleen valittiin naudanlihantuottaja Anssi Syrjälä Heinolasta vuoden 2011 alusta lukien.
   Hallintoneuvosto jatkaa 20-jäsenisenä. Uudelleen edustajistoon valittiin erovuorossa olleet Seppo Ali-Lekkala, Mikko Leikola ja Pekka Uusitalo, Markku Laine, Jari Mäkilä ja Maria Pietola.


Lähes kaikki sianliha tulee pian omista sikaloista
Atrian uusi Pietarin tehdas toimii jo täysillä
Atrian Gorelovon lihavalmistetehdas Pietarin lähellä on vihitty käyttöön. Tehdas on alansa nykyaikaisin Venäjällä ja kaksinkertaistaa Atria Venäjän tuotantokyvyn Pietarin alueella. Tehtaan logistiikkakeskus on ollut käytössä jo yli kaksi vuotta.
   Tehtaan vihkivät Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski ja Leningradin alueen maaherra Valeri Serdjukov.
   Atria Venäjä on investoinut Gorelovon tuotantolaitokseen noin 70 miljoonaa euroa. Atrialla on Venäjällä kaksi lihanjalostusyhtiötä, pääosin Pietarissa toimiva OOO Pit-Product ja OOO Campomos Moskovassa. Viime vuonna Atria Venäjän liikevaihto oli 113 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 2 000.
   Gorelovon tehtaan päätuotteita ovat nakit ja grillimakkarat. Atrian toisella Pientarin tehtaalla Sinyavinossa valmistetaan pääasiassa salameja ja meetvurstieja. Gorelovon tehtaalla on noin 200 työntekijää. Tehtaan sydän on täysin automatisoitu, 240 metrin pituinen nakkilinja.
   Atria Venäjä liiketoiminta-alueen johtajan Juha Ruoholan mukaan uusi lihavalmistetehdas myös selkeyttää kahden Pietarin tehtaan välistä työnjakoa.
   Atria on pian lähes omavarainen sianlihan suhteen Venäjällä. Sillä on aiemminkin ollut sikatila lähellä Moskovaa, mutta viime vuonna Atria hankki 26 prosentin osuuden tanskalaisten Venäjällä omistamasta OOO Dan Invest -yhtiöstä, joka omistaa sikalat Krasnodarissa ja Tambovissa. Niiden tuotanto käynnistyy tänä vuonna. Kaikkien kolmen sikatilan yhteistuotanto on noin 235 000 teurassikaa vuodessa.


C-lisäosuus kiinnostanut Metsäliiton jäsentilaisuuksissa
Kotimaiset kohteet korostuvat Metsäliiton kehityshankkeissa
Suomalaisen puun tuottavaa ja kilpailukykyistä jatkojalostusta sivutaan toistuvasti esimerkiksi viime aikojen keskustelussa kotimaassa tuotetun energian lisäämiseksi.
   Metsäteollisuuden uudenlaiseen liiketoimintaan ja uusiin hankkeisiin liittyy myös Metsäliitto Osuuskunnan alkuvuodesta käynnistämä pääomaohjelma. Useita vuosia jatkuneiden saneerausten jälkeen konsernissa päästään liiketoiminnan kehittämisohjelmiin, joissa samalla korostuu kotimainen puuraaka-aine.
   Metsäliiton pääjohtajan Kari Jordanin mukaan tuli aika pohtia, mitä tarvitaan tulevaisuutta silmällä pitäen nyt, kun konsernin rakennemuutos on viety läpi. Jordan myös raottaa pääomaohjelmasta kertyvien varojen käyttöä:
   ”Puhutaan biotuotteista, biotalouden tuotteista, polttonesteistä, puuergiasta ja puurakentamisen edistämisestä. Nämä ovat mm. sellaisia alueita, joista olemme kiinnostuneita ja siellä on menossa hankkeita.”
Metsäliiton jäsenilleen pääomaohjelmasta järjestämissä tilaisuuksissa mielenkiintoa ohjelmaa kohtaan on osoittanut sidosryhmäjohtaja Harri Hyppäsen mukaan se, että tilaisuuksissa on ollut käytännössä salit täynnä. Metsäliitto haluaa myös viestiä strategiastaan ja halusta erottua kilpailijoista suomalaisuudella.
   Metsäliiton luottamus- ja toimivaa johtoa sekä asiantuntijoita on kiertänyt eri puolilla Suomea jäsentilaisuuksissa, joissa palvelujen lisäksi mm. esitellään varainhankintaan kehitettyä uutta sijoituskohdetta, C-lisäosuutta. Uusilla A- ja B-lisäosuuksien merkitsijöillä on vielä aikaa 14.5.2010 asti merkitä C-lisäosuuksia. Kuutta A- tai B-lisäosuutta kohden voi merkitä yhden C-lisäosuuden.
   ”C-lisäosuus on muuten kuin B, mutta siihen sisältyy mahdollisuus lisäkorkoon, jonka tuotto on sidottu M-realin B-osakkeen kurssikehitykseen”, Hyppänen täsmentää. Jos kolmen vuoden kuluttua M-realin B-osakkeen kurssi on yli 2,5 euroa, sijoittajalle maksetaan tuon keskimääräisen kurssin ja 2,5 euron välinen erotus. Enimmillään kuitenkin maksetaan yksi euro yhtä C-lisäosuutta kohti.
   Pääomaohjelmasta ja C-lisäosuudesta on tarkkaa tietoa Metsäliiton www.paaomaohjelma.fi-sivuilla ».
   Kytkemällä C-lisäosuus M-realin kurssikehitykseen Metsäliitto haluaa Jordanin mukaan viestiä jäsenille siitä, että konsernissa luotetaan M-realin kurssikehitykseen.
   Viime vuonna Metsäliitto maksoi jäsenen sijoittamalle osuuspääomalle edelliseltä vuodelta korkoa 5,5 prosenttia, A-lisäosuuspääomalle 5,0 prosenttia ja B-lisäosuuspääomalle 4,5 prosenttia. Osuuskoroilla on verovapaus 1500 euroon asti.


Munakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja:
Kananmunien hinta vastaamaan nousseita kuluja
Kuluttajien ja kaupan on saatava ymmärtämään, että kanojen hyvinvoinnin parantaminen merkitsee kalliimpia tuotantokustannuksia ja näin korkeampia kananmunien hintoja. Näin toteaa Munakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jouni Tuomola. Tuomola puhui Munakunnan osuuskunnan kokouksessa Turussa.
   Tuomola mainitsi keskustelun eläinten hyvinvoinnista käyvän kiihtyvällä vauhdilla. Suomessa suurin osa kananmunantuotannosta on jo uusissa eläinystävällisissä tuotantomuodoissa. Tuomolan mukaan Suomessa pystytään muuttamaan koko kananmunantuotanto lattia- ja pienryhmäkanaloihin määräaikaan 1.1.2012 mennessä.
   Markkinahintojen laskeminen ja saastuneen rehun vuoksi vähentynyt kananmunien tuotanto pienensivät Munakunnan liikevaihtoa ja tulosta. Konsernin liikevaihto jäi edellisvuotisesta 43,6 miljoonaan euroon ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli -0,9 miljoonaa euroa.
   Emoyhtiö Munakunnan tulos ennen satunnaisia eriä oli -1,8 miljoonaa euroa.
   Kultamuna Kasvuratkaisu kiinnosti tuottajia arvioitua enemmän ja ohjelman kulut pienensivät osaltaan tulosta.
   Konsernin omavaraisuus oli 49 prosenttia. Osuuspääomalle osuuskunta maksaa kolmen prosentin koron vuodelta 2009.
   Munakuntaan liittyi 25 uutta tuottajaa, mikä on merkittävä muutos alan kehitykseen verrattuna. Kananmunatilojen määrä väheni 9 prosenttia. Munakunnalla oli 285 jäsentä vuonna 2009.


Yhdistys palvelemaan myös pääkaupunkiseutua
Lähivakuutus kasvanut alaa selvästi ripeämmin

Kannattavaa perusliiketoimintaa ja lisämaustetta sijoituksilla, kuvaa toimitusjohtaja Erkki Moisander Lähivakuutuksen tulopuolta.

Lähivakuutus kasvoi vuonna 2009 jälleen nopemmin kuin muut vahinkovakuuttajat. Ryhmän arvioitu markkinaosuus nousi 9,1 prosenttiin.
   Ryhmän ensivakuutuksen vertailukelpoinen kasvu oli 6,6 prosenttia. Maksutulon kasvu vahinkovakuutusyhtiöillä oli keskimäärin 2,3 prosenttia.
   Lähivakuutuksen toimitusjohtajan Erkki Moisanderin mukaan Lähivakuutus on pärjännyt erinomaisesti myös vuoden 2010 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana: liiketoiminta sujuu edellisvuoden tahtiin.
   Sijoittajana Lähivakuutus onnistui ennätyshyvin. Sijoitustoiminnan liikevoitto oli 65,2 miljoonaa euroa, käyvin arvoin tulos oli 77,6 miljoonaa.
   Vahvinta Lähivakuutuksen kasvu oli jälleen liikennevakuutuksissa. Se sai yli 35 000 uutta vakuutusta ja nosti markkinaosuutensa 13 prosenttiin. Liikennevakuuttajana Lähivakuutus on neljänneksi suurin ja otti nyt selvän kaulan viidentenä olevaan Fenniaan.
   Ryhmän ensivakuutuksen 304 miljoonan euron maksutuloista noin neljäsosa tuli viime vuonna liikennevakuutuksista, sekä auto- että kotivakuutuksista tuli noin viidesosa. Maatilavakuutuksista tuli 12 prosenttia.
   Lähivakuutuksen toimitusjohtaja arvostelee läpinäkyvyyden puutetta eräiden kilpailijoiden toiminnassa. Sekä vakuutus- että pankkitoimintaa harjoittava yritys voi Moisanderin mukaan luvata korkoalennusta lainaan, jos asiakas keskittää myös vakuutuksensa samaan yritysryhmään. Moisander katsoo, että yksityinen asiakas ei pysty tällaisessa tapauksessa selvittämään vakuutusmaksun suuruutta ja sen perusteita. Moisander sanoo menettelyä selvitettävän EU:ssa ja veikkaa lainmuutoksen Suomessa tulevan ajankohtaiseksi mahdollisesti seuraavalla vaalikaudella.
   Lähivakuutuksen palveluverkosto kehittyy päinvastoin kuin alan muilla toimijoilla: kun toiset karsivat palvelupisteitään, Lähivakuutus lisää niitä. Uusi konttori avataan piakkoin mm. Kirkkonummella.
   Lähivakuutus-ryhmän sisäinen rakennemuutos etenee kohti strategista tavoitetta. Yhdistykset suurenevat. Nyt yhdistyksiä on noin 50, vuoden 2012 tavoite on noin 30 yhdistystä ja Moisander olettaa päädyttävän 23-24 yhdistyksen malliin. 12 suurimman yhdistyksen maksutulon suhteellinen osuus koko ryhmän maksutulosta vuonna 2009 oli 49 prosenttia.
Ryhmällä on 545 000 asiakasta ja noin kaksi miljoonaa vakuutusta.
   Pääkaupunkiseutu on Lähivakuutuksessa poikkeus siinä suhteessa, että siellä toimintaa ei hoida yhdistys. Moisanderin mukaan strategiana on saattaa yhdistystoiminta myös pääkaupunkiseudulle.


POP-ryhmältä PS-eläkemalli syksyllä 2010
Luottamus horjuu verotuetun eläkesäästämisen etujen säilymiseen
Veroetua tärkeämpänä eläkesäästämisessä yli puolet suomalaisista pitää sitä, että säästettyjä eläkerahoja voisi nostaa ennen eläkeikää. Tämä käy ilmi Paikallisosuuspankkien yli 15-vuotiaille suomalaisille teettämästä Talouden Puskurit -kyselystä. Voimakkaimmin tätä mieltä ovat 35-40-vuotiaat. Heistä 73 prosenttia epäilee etujen säilymistä.
   Verovähennysoikeuden sisältävää vapaaehtoista eläkejärjestelmää kohtaan on epäluottamusta. 55 prosenttia vastanneista sanoi, ettei oikein luota etujen säilymiseen ja jossakin määrin niihin luotti 27 prosenttia. Johtaja Timo Hulkon mukaan vastaukset kielivät aika isosta epäluottamuksesta, jolloin ihminen miettii muita ratkaisuja.
   Paikallisosuuspankit tuovat markkinoille eläkesäästämiseen tarkoitetun PS-tilin ensi syksynä, kertoo Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala.
   Ps-tilille voi sijoittaa käteistä, osakkeita tai rahasto-osuuksia. Tilille saa verovähennysoikeuden, kun tililtä aletaan nostaa rahoja vasta eläkeiässä. Kaikki saa nostaa 10 vuoden kuluessa. Verovähennys alentaa veroja enimmillään 1400 euroa vuodessa, jos säästää tilille 5000 euroa.
Suutalan mukaan Paikallisosuuspankeissa harjoitellaan ps-tilin tuloa ryhmän palveluihin. Suutala pitää oleellisena pystyä hakemaan asiakkaalle sopiva eläkesäästämisen vaihtoehto. Kyselyssä 70 prosenttia vastanneista ei tuntenut ps-tiliä.
   Suutala toivoo yhteiskunnalta selviä sääntöjä eläkesäästämiseen, jotta ei olisi niin, että eläkettä varten säästäminenkin aiheuttaa huolta ihmiselle. Hän toteaa, että epävarmuus on myös henkisesti kuormittava tila.
   Maaliskuisen Talouden Puskurit -kyselyn mukaan suomalaiset tunnistivat taloudellisia uhkia nyt vähemmän kuin vuosi sitten. 55 prosenttia vastanneista katsoi, ettei heidän talouttaan uhkaa mikään. Vuosi sitten näin vastasi 26 prosenttia. Kuitenkin samaan aikaan kulutusta on vähennetty, kustannuksia karsittu ja osake- tai eläkesäästämistä lisätty. Suhtautuminen lainanottoon ei ole muuttunut. Vastaajat arvioivat jäävänsä eläkeelle keskimäärin 64-vuotiaana.


Paikallisosuuspankkiliiton hallituksen puheenjohtajaksi Esa Simanainen
Paikallisosuuspankkiliitto Osk:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Tuusniemen Osuuspankin toimitusjohtaja Esa Simanainen (52) 9.4.2010 alkaen. Hallituksen varapuheenjohtajaksi on valittu Kurikan Osuuspankin toimitusjohtaja Kari Pihlajamäki (57).
   Sekä Simanainen että Pihlajamäki jatkavat toimiaan pankkiensa toimitusjohtajina.
   Paikallisosuuspankkiliitto Osk on Helsingissä toimiva Paikallisosuuspankkien omistama keskusyksikkö. Paikallisosuuspankkiryhmään kuuluu 42 itsenäistä Paikallisosuuspankkia.


HK Ruokatalosta väkeä ulos
HKScanin liiketulos tammi-maaliskuussa jää selvästi viime vuoden vastaavan ajan tuloksesta ja HKScan suunnittelee vähentävänsä noin 200 työpaikkaa HK Ruokatalon liiketoimintaketjussa Suomessa.
   Toimitusjohtaja Matti Perkonojan mukaan alustavat suunnitelmat tietäisivät HK Ruokatalon tuotannollisen toiminnan keskittämistä ja tuotannon vähentämistä merkittävästi alihankintaverkostossa.
   Suunnitelmat koskisivat HK Ruokatalon kaikkia tuotantolaitoksia ja yhtiön koko henkilöstöä sekä alihankintaverkostoa.
   Perkonoja sanoo markkinatilanteen olleen ennakoitua haastavampi. Perussyy on kiristynyt hintakilpailu ennen toukokuussa voimaantulevaa EU:n siipikarjadirektiivin muutosta. Suurimmat markkinamuutokset ovat tapahtuneet siipikarjanlihassa. Myös sian- ja naudanlihan kysyntä on ollut ennakoitua heikompaa.
   Jo aiemmin julkistamillaan kehitysohjelmilla HKScan tavoittelee 12 miljoonan euron vuosittaisia tuloshyötyjä. Odotettua heikompi vuoden alun tulos nopeuttaa ohjelman toteuttamista.


Valion tilityskyky laski 5 senttiä vuonna 2009
Valio: Tuonti polkee hintoja
MMaitomarkkinoiden vaikeudet ovat jatkuneet vuoden 2010 alussa. Valion mukaan maitotuotteiden polkuhinnoiteltu tuonti on painanut perusmeijerituotteiden hinnat Suomessa eurooppalaisittain erittäin alas. Euron heikkeneminen on parantanut viennin maitotuottoa.
   Valion liikevaihto vuonna 2009 oli 1787 miljoonaa euroa, jossa oli 57 miljoonaa euroa eli 3 % laskua edellisvuotisesta. Kustannusten nousu ja myynnin lasku johtivat maitokatteen putoamiseen 863 miljoonaan euroon edellisvuoden 942 miljoonasta eurosta.
   Maitokatteella Valio kuvaa liikevaihtoa, josta on miinustettu muut kulut paitsi poistot ja omistajille maksetut maidon tuottajahinta ja osakaslainan korko. Maitotuotto eli tilityskyky puolestaan on maitokate, josta miinustetaan käyttöomaisuuden poistotarve.
   Valion vuoden 2009 keskimääräinen tilityskyky laski 44 sentistä 39 senttiin litraa kohti. Valioryhmän osuuskunnille Valio maksoi maidosta 40,4 sentin tilityshintaa litralta.
   Vuoden aikana toteutettu noin 67 miljoonan euron osakeanti sekä tilikauden voitto 17, 7 miljoonaa euroa nostivat omavaraisuusasteen 43 %:in.
   Valion omistajiltaan vastaanottama maitomäärä oli 1899 miljoonaa litraa eli 18 miljoonaa litraa edellisvuotta enemmän.
   Valion Eläkekassan 89:s toimintavuosi oli hyvä. Työnantajien TyEL-maksuprosentti 14,2 oli runsaat kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin työeläkeyhtiöiden. Vakavaraisuusasteprosentti ilman huojennuksia oli 45,3, kun vastaava luku yhtiöillä oli keskimäärin 18,8.
   Valio Oy maksaa vuoden 2009 lopussa rekisteröidylle osakepääomalle 4,7 % osinkoa vanhoille osakkeille eli 159,80 euroa osakkeelta ja uusille osakkeille puolet siitä eli 79,90 euroa osakkeelta.
   Valion yhtiökokouksessa huhtikuussa Helsingissä vahvistettiin myös yhtiön vähimmäis- ja enimmäispääomien rajat. Enimmäispääoma voi olla 340 miljoonaa euroa. Valion osakepääoma tällä hetkellä on 166 127 400 euroa.
   Yhtiökokous teki myös henkilövalintoja. Hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä maanviljelijä Matti Karvo Rovaniemeltä, maanviljelijä Esa Kotala Lapualta, maanviljelijä Veikko Matikainen Kouvolasta, maanviljelijä Jarno Kämäräinen Kiuruvedeltä ja maanviljelijä Risto Sonninen Maaningalta.
   Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti Santala Kauhajoelta ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta.


Metsäliiton 1. neljännes 2010 osoitti jo nousua
PTT: Metsäsektori elpyy hiljalleen
Metsäsektorin toiminta vilkastuu hiljaiselon jälkeen kuluvana ja ensi vuonna yleisen taloustilanteen parantuessa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT Metsäalan suhdannekuvassaan.
   2000-luvun alun tuotantomääriä tai kannattavuutta ei kuitenkaan vielä saavuteta. Metsätaloudessa hakkuut ja puukaupat paranevat selvästi viime vuoteen verrattuna, mutta pysyvät aiemmin totuttua vähäisempinä.
   Metsäliitto-konserni on jo raportoinut myönteisestä kehityksestä, joka on seurausta sellun hintojen noususta ja ennakoitua paremmasta kysynnästä.
   Pääjohtaja Kari Jordanin mukaan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan selvästi edellistä neljännestä parempi ja nousevan noin 100 miljoonaan euroon, kun se vertailuajankohtana oli 44 miljoonaa euroa.
   PTT:n metsä- ja puutalouden tutkimusryhmän johtaja Paula Horne toteaa, että Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä parantaa euron heikentyminen Yhdysvaltojen dollariin ja Ruotsin kruunuun verrattuna. Kotimaassa sahatavaran kysyntää vauhdittaa alhainen korkotaso.
   Paperin tuotanto nousee Suomessa hieman tänä vuonna kysynnän kasvaessa. Vienti kasvaa 5–10 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna paperin tuotanto kasvaa hieman vähemmän, PTT arvioi. Ylitarjonnan vuoksi tänä vuonna ei ole mahdollista nostaa vientihintoja, vaan PTT:n mukaan paperin keskimääräinen vientihinta laskee muutamalla prosentilla viime vuoden keskihinnasta. Ensi vuonna se jo nousee.
   Kartongin vientihintoihin PTT ennustaa muutaman prosentin kasvua sekä tänä että ensi vuonna. Sellun vienti Suomesta kasvaa PTT:n arvion mukaan tänä vuonna yli neljänneksen viimevuotisesta, vientihinta nousee tänä vuonna noin neljänneksen viimevuotisesta.
   Sahatavaran kysyntä kasvaa vientimarkkinoilla ja pysyy vahvana kotimaassa sekä 2010 että 2011 ja vientihinnat nousevat reilun kymmenen prosenttia tänä vuonna.
   Metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy Suomessa 56 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna noin 60 miljoonaan kuutiometriin. PTT:n ennusteen mukaan kotimaan markkinahakkuut lisääntyvät noin kymmenen prosenttia ja likimain saman verran vuonna 2011.
   Puukaupat yksityismetsissä lisääntyvät noin 50 prosenttia viime vuodesta. Puun keskihinnan PTT arvioi nousevan noin viisi prosenttia viime vuoden keskihinnasta.


Pellervo-Seuralla vuosikokous Helsingissä:
Uusia jäseniä Pellervon valtuuskuntaan
Pellervo-Seuran vuosikokous on valinnut seuran valtuuskuntaan uusina jäseninä rehtori Jussi Vimparin Oulusta, toimitusjohtaja Seppo Rytivaaran Kajaanista, maanviljelijä Reino Parkon Kouvolasta, puheenjohtaja Juha Marttilan Simosta ja maanviljelijä Kari Piirosen Nurmeksesta.
   Seuran vuosikokous ja Pellervon Päivä 2010 pidettiin 7. huhtikuuta Helsingissä.
   Valtuuskunnasta erovuorossa olleet jäsenet Riitta Neitola Sodankylästä, Olli Palmu Karkkilasta, Pauliina Haijanen Laitilasta, Päivi Kelkka Kouvolasta, Tero Mölsä Orimattilasta, Risto Alanko Juuasta ja Pekka Pättiniemi Helsingistä valittiin uudelleen.
   Valinnat astuivat voimaan heti. Seuran valtuuskunnassa on 24 jäsentä.
   Lisää tiedotteissa »