|
||||||||||||||||||
Gouldin edeltäjä Ian Macdonald toimi järjestön pääsihteerinä kahdeksan vuotta. ICA:n lehdistötiedotteessa Charles Gould sanoo, että on etuoikeus olla johtamassa sellaista järjestöä, jolla on yli vuosisatainen perinne ja yritysmalli, joka ei ole milloinkaan ollut niin ajankohtainen kuin näinä aikoina. Metsäliitto myi Soinlahden sahan ja tontin Metsäliiton Puutuoteteollisuus on myynyt Soinlahden sahan koneet ja laitteet Anaika Woods Ltd Oy:lle. Sahakokonaisuuteen kuuluvat rakennukset ja maapohjan osti Iisalmen Teollisuuskylä Oy. Metsäliitto lopetti Iisalmessa sijaitsevan Soinlahden sahan toiminnan vuoden 2009 alussa. Sopimukseen sisältyy myös Metsäliiton Puunhankinnan ja Anaika Woodsin välinen pitkäaikainen puunhankintasopimus. Metsäliitolla itsellään ei ole alueella tukkia käyttäviä tuotantolaitoksia. Kansainvälinen osuustoimintapäivä 3.7. Osuuskunnat vahvistavat naisten asemaa Kansainvälisen osuustoimintajärjestön ICA:n 88. ja YK:n 16. kansainvälinen osuustoimintapäivä oli 3.7.2010. Pellervo-Seura ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK välittivät päivän julkilausuman Suomessa: "Naisten tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ja vakauden kannalta. Monissa kehitysmaissa maatalous ja elintarvikehuolto ovat naisten varassa. Kehittyneissä maissa taas, kuten vaikkapa Suomessa, sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat pääasiassa naiset. Maailmanlaajuisesti yhteinen nimittäjä naisten tekemää työtä kohtaan on arvostuksen ja vaikutusvallan puute. Naiset ympäri maailman valitsevat osuuskunnan yrittämisen muodoksi tyydyttääkseen taloudelliset ja sosiaaliset tarpeensa. Naiset näkevät osuuskuntayrittäjyyden houkuttelevana vaihtoehtona, olipa kyseessä halu ryhtyä yrittäjäksi, saada tarvittuja tuotteita ja palveluita tai olla mukana liiketoiminnassa, johon liittyy eettisiä arvoja ja periaatteita ja joka tuo heille tuloja. Naiset kokevat osuuskunnan houkuttelevana yritysmuotona muun muassa sen tuomien yhteistyön etujen vuoksi. Yhdistämällä pääomansa naiset pystyvät lähtemään mukaan tuloja tuottavaan toimintaan sekä järjestämään työnsä joustavalla tavalla. Osuuskunta on demokraattinen yritysmuoto, jota ohjaavat oman avun, omavastuun, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot. Osuuskuntien keskiössä ovat ihmiset, osuuskuntien jäsenet, jotka voivat demokraattisen päätöksenteon avulla toteuttaa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. Ominaispiirteistään johtuen osuuskunnat edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naisten aseman parantaminen käsittää viisi osa-aluetta: naisten arvostus itseään kohtaan, naisten oikeus tehdä valintoja, naisten oikeus päästä käsiksi mahdollisuuksiin ja resursseihin, naisten oikeus päättää omasta elämästään sekä naisten mahdollisuudet vaikuttaa sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Osuuskuntamuotoinen yritys ottaa huomioon kaikki edellä mainitut osa-alueet. Osuuskuntien avulla naiset voivat vastata sekä käytännöllisiin että strategisiin tarpeisiinsa. Tämä pätee yleisesti osuuskuntiin riippumatta siitä, onko jäseninä pelkästään naisia vai sekä naisia että miehiä. Osuuskunnat tarjoavat naisjäsenille ja -työntekijöille tehokkaita keinoja elintason sekä taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Näitä keinoja ovat kunnolliset työmahdollisuudet, säästöjen kartuttaminen ja luototustoiminta, terveydenhoito-, kotitalous- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä yrittäjävalmennus. Osuuskunnat tarjoavat naisille myös mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa taloudellisiin toimintoihin. Osallistuminen lisää naisten arvostusta itseään ja työtään kohtaan. Kansainvälisenä osuustoimintapäivänä Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA kehottaa osuustoimijoita tunnistamaan naisten keskeisen roolin taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä ympäri maailmaa. Lisäksi ICA kehottaa edistämään osuustoiminnallista sitoumusta vahvistaa naisten asemaa heidän osuuskuntayrityksissään sekä rohkaisemaan naisten osallistumista osuustoimintaliikkeeseen." Lisätietoja: ICA:n hallituksen jäsen Anne Santamäki, SOK, puh. 0500 601 391 ja osuustoimintajohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura, puh. 0400 545 989 Portin Kouvolan yksikkö ei kuulu kauppaan Portin Tikkalan laitteet ja tuotemerkit siirtyvät HKScanin kanssa perustettavalle yhtiölle Järvi-Suomen Portin tuotemerkit ja Tikkalan tehtaan tuotantolaitteistot siirtyvät uudelle yhtiölle, jonka Portti ja HKScanin liiketoiminnasta Suomessa vastaava HKScan Finland Oy perustavat. Yritykset ilmoittivat sopimuksesta 24. kesäkuuta.
Järvi-Suomen Portin toimitusjohtaja Markku Rönkkö ja HKScan Finlandin toimitusjohtaja Jari Leija toteavat tiedotteessa, että järjestelyllä varmistetaan tuotannollisen toiminnan jatkuminen Mikkelissä sekä tuttujen tuotteiden saatavuus kuluttajille. Järjestelyn toteutuessa HKScan Finland aikoo valmistuttaa uudessa yhtiössä Mikkelin laitoksen kapasiteettiin ja teknologiaan sopivia HK–tuotteita. Mikkelin tuotantolaitoksen omaan perustuotantoon yhdistettäessä tämä mahdollistaa uudelle yhtiölle merkittäviä tehokkuushyötyjä. Perustettavaksi suunnitellussa yhtiössä Järvi-Suomen Portti on mukana vähemmistöosakkaana. Toiminnan jatkumista varten solmitaan tehdaskiinteistön käytöstä pitkäaikainen vuokrasopimus. Järjestelyllä ei ole vaikutusta Järvi-Suomen Portin Kouvolan piirakka- ja valmisruokaliiketoimintaan, joka jatkuu ennallaan. Liiketoimintajärjestely on ehdollinen Kilpailuviraston käsittelylle ja tuotannollinen toiminta Mikkelissä jatkuu ennallaan, kunnes Kilpailuvirasto on asian käsitellyt. Forsmark lähtee Atria Skandinaviasta Atria Skandinavian toimitusjohtaja Michael Forsmark siirtyy Atria-konsernista toisen työnantajan palvelukseen 30.9.2010 mennessä. Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski kertoo, että toimenpiteet uuden toimitusjohtajan nimittämiseksi on käynnistetty. HK Ruokatalo keskittää alkutuotannossa HK Ruokatalo Oy yhdistää rehuyhtiö Lounaisfarmin ja HK Ruokatalon broileriketjun alkutuotannon tehtävät LSO Foodsiin. Keskittämällä lihan hankinnan ja alkutuotannon sekä rehukaupan yhteen yhtiöön yhtiön alkutuotantoprosesseista vastaava johtaja Kari Tillanen sanoo voitavan tehostaa alkutuotannon palveluprosesseja, yksinkertaistaa toimintaa sekä saavuttaa synergiaetuja tukitoimintoja yhdistämällä. Muutos tapahtuu vuoden 2011 alusta lähtien. Vihjeitä toivotaan yleisöltä Osuustoiminnan merkkipaikkoja listataan
Lähetä meille vinkkejä oman paikkakuntasi monumenteista, jotka on pystytetty kertomaan aatteen voimasta. Miten osuustoiminta näkyy kotiseutusi historiassa? Koristaako esimerkiksi patsas paikkaa, jossa tuntemasi osuustoiminta-aatteen suurmies tai -nainen on vaikuttanut? Vihjeitä voi laittaa sähköpostiin mauno-markus.karjalainen(at)pellervo.fi. Ensimmäinen alan valtakunnallinen tapahtuma Vesiosuuskuntapäivä 21. elokuuta Kouvolassa Ensimmäinen valtakunnallinen vesiosuuskuntapäivä järjestetään 21.8.2010 Korian pioneeripuistossa Kouvolassa. Tietoja tapahtumasta on ja siihen osallistumisesta on päivän kotisivulla www.vesiosuuskuntapaiva.info. Katso myös kutsu » tapahtumaan!
Tarasti on ehdottanut, että nykyisiä taloudellisia tukia kehitetään ja lisäksi tarjotaan järjestöille taloudellista avustusta neuvonnan antamiseksi. Toinen haja-asutusalueita juuri nyt puhuttava asia on nopeiden nettiyhteyksien rakentaminen. Valtioneuvoston linjauksen mukaan tavoite on rakentaa koko Suomen kattava 100 Mb/s verkko vuoteen 2015 mennessä. Jotkut vesiosuuskunnat ovat jo vetäneet valokuituverkkoja vesi- ja viemäritöiden yhteydessä. Kymenlaaksossa on perustettu erillinen osuuskunta, joka keskittyy nopeiden nettiyhteyksien edistämiseen. Vesiosuuskuntapäivän järjestävät Kouvolan Vesiosuuskunnat ry yhdessä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n kanssa. Tapahtumaan kutsutaan kaikki Suomen vesiosuuskunnat ja haja-asutusalueiden ja taajamien asukkaat ja mökkiläiset. Päiville odotetaan noin 5.000 vierasta. Tapahtuman koordinaattorin Riitta Virtasen mukaan näytteilleasettajia oli heinäkuussa mukana jo 30. Työpajojen ohjelmasta löytyy tuhti tietopaketti osuuskunnille. Tietoteltan tarjonta on suunnattu kaikille vesiasioista kiinnostuneille. Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola kutsuu tapahtumaan kaikki haja-asutusalueen kiinteistöjen omistajat ja mökkiläiset. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n toiminnanjohtaja Riitta Virtanen riitta.virtanen@svosk.fi tai puhelimella 040 510 5880. Maisa Romanainen uutena hallitukseen Selin jatkaa Atrian hallituksen johdossa Atria Oyj:n hallintoneuvosto on yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan valinnut hallituksen uudeksi jäseneksi kauppatieteen maisteri Maisa Romanaisen erovuorossa olleen Runar Lillandtin tilalle. Hallintoneuvosto valitsi erovuorossa olleen jäsenen Timo Komulaisen uudelleen. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Ari Pirkola ja hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Seppo Paavola. Hallituksen puheenjohtaja Martti Selin valittiin uudelleen. Tuleva pääministeri Mari Kiviniemi: Osuuskuntia hoiva-alalle Osuuskuntamallin valmistelusta täydentämään perinteisiä ratkaisuja hoivatyössä voitaisiin sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa, esitti Keskustan uusi puheenjohtaja ja tuleva pääministeri, kuntaministeri Mari Kiviniemi Keskustan puoluekokouksen pääjuhlassa Lahdessa.
”Vanhustenhoidossa ottaisin käyttöön meille tutun osuuskuntatoiminnan. Hoivatyössä tarvittaisiin perinteisten ratkaisujen rinnalle yhteisiä hankkeita, joilla turvattaisiin riittävät tilat ja palvelut vanhusväestölle. Tämän mallin valmistelusta voitaisiin sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa”, Kiviniemi sanoi. ”Tällainen omaisten osuuskunta rahoittaisi esimerkiksi lisärakennuksia nykyisten palvelutalojen oheen. Osuuskunnan jäsenyys takaisi hoitopaikat kuhunkin tarpeeseen ja velvoittaisi osuuspääoman kartuttamiseen. Jäsenten lisäksi osuuskunta voisi tarjota palveluja muillekin, osuuskunnan määrittelemin ehdoin.” Uusi yrittäjä aloitti myllykiinteistössä ItäMaito kehittää Polvijärven myymälää
Osuuskunta ItäMaidon myymälöistä muutama on yrittäjävetoinen. Sellaisena aloitti viime huhtikuussa myös Polvijärven myymälä.
Metsäteollisuus aikoo kaksinkertaistaa tuotantonsa arvon Suomessa vuoteen 2030 mennessä, torjuu Metsäliiton toimitusjohtaja Kari Jordan käsitystä, että suomalaista metsäteollisuutta oltaisiin ajamassa alas. Tästä arvosta puolet perustuisi uusiin tuotteisiin, puolet nykyisiin. Jordan kirjoittaa PTT-katsauksessa 2/2010. Jordan sanoo, että metsäteollisuuden taloudellisesta jalanjäljestä 67 prosenttia jää Suomeen ja 46 prosenttia tuotantolaitoksen taloudellisesta jalanjäljestä jää laitoksen kotimaakuntaan. Jordan viittaa kotimaisiin poliittisiin päätöksiin, jotta alalla olisi kilpailukykyiset toimintaedellytykset Suomessa ja paljonko tuotteista jatkossa valmistetaan Suomessa. Suomen kustannuskilpailukyky metsäteollisuuden toimintaympäristönä on Jordanin mukaan merkittävästi heikentynyt 2000-luvulla. Hän sanoo tarvittavan nopeita toimia, joilla Suomeen luotaisiin samanvertaiset olosuhteet kuin kilpailijamailla on. Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta- ja innovaatioympäristöjohtaja arvioi, että tulevaisuudessa menestyspotentiaalia on erityisesti pakkaamiseen, puurakentamiseen ja biojalostamoihin liittyvissä toiminnoissa. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen näkee puun nykyistä laajemman käytön haasteena markkinoiden toimivuuden. Hakkarainen ehdottaa sukupolvenvaihdoshuojennusta metsänomistajakunnan rakennemuutokseen. Katsauksessa kirjoittavien PTT:n tutkijoiden mielestä olisi syytä miettiä, onko enää järkevää yrittää tuottaa kaikkia palveluita - raakapuuta teollisuudelle, energiapuuta, monimuotoisuutta, virkistysarvoja, hiilensidontaa - samalla hehtaarilla. Myös luomalla markkinoita voidaan lisätä aineettomien hyötyjen tuotantoa. Jan Lähde varapuheenjohtajaksi kansainvälisessä pakkaamoyhdistyksessä Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähde on valittu kansainvälisen pakkaamoyhdistyksen EEPTA:n varapuheenjohtajaksi. Lähteen nimityksen varapuheenjohtajaksi arvioidaan tarjoavan erinomaisen näköalapaikan alan kansainväliseen tilanteeseen ja mahdollisuuden vaikuttaa sekä tuoda suomalaisen kananmuna-alan tilannetta ja mielipidettä tunnetuksi ja lähemmäs EU:n päättäviä elimiä. EEPTA valvoo jäsentensä etuja, kaupallisia toimia ja intressejä. Se toimii jäsenten etujärjestönä mm. EU:ssa. Kannattavuus parani 2009, UkkoPekka myynnin veturina Portti keskittyy kannattaviin tuotteisiin Keskittyminen kannattaviin tuotteisiin ja toimintoihin on kohentanut selvästi Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan kannattavuutta. Vuonna 2009 Portin liikevaihto pieneni edellisvuotisesta noin 20 prosenttia vajaaseen 65 miljoonaan euroon, mutta liiketulos kipusi -3,7 miljoonasta 0,3 miljoonaan euroon.
toimipisteen tehokkuus ja tuotteiden menestyminen. Kouvolan yksikkö valmistaa piirakoita. Portin toimitusjohtaja Markku Rönkkö sanoo, että tulos ei riitä yrityssaneerausohjelman taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen ja Portin on sen vuoksi edelleen tervehdytettävä toimintojaan ja sopeutettava henkilökuntamäärää uusiin tilanteisiin. Selvitäkseen saneerausvelvoitteista Portti on mm. myynyt kiinteistöjään. Meneillään olevia saneerauksia on mm. sianleikkauksesta luopuminen. Leikkaamotoiminta loppuu elokuussa ja 35 leikkaajalle on kerrottu, että osuuskunta pyrkii työllistämään heidät muissa toiminnoissa Mikkelin Tikkalan tehtaalla. Markku Rönkkö sanoo osuuskunnan saneerausohjelman olevan vaativa – se tehtiin taloudellisestikin erilaisena aikana ja Portti on hakenut velkojiensa kanssa toteuttettavissa olevia uusia ehtoja. Portin vuoden 2010 tammi-huhtikuu kulki Rönkön mukaan myönteisesti: liikevaihtoa kertyi 18,3 miljoonaa euroa (22,5 vuonna 2009) ja liikevoittoa tuli 0,2 miljoonaa (0,0 vuonna 2009). Järvi-Suomen Portin merkittävin yksittäinen tuote on UkkoPekka, joka kaupallisen johtajan Niina Nikulaisen mukaan ylitti A-luokan grillimakkaroissa 20 prosentin markkinaosuuden rajan vuonna 2009. Tällä haavaa sen osuus keikkuu 25 prosentissa. Tammi-toukokuussa sen myynnin lisäys on ollut 20 prosenttia. Portti on hakeutunut monenlaisiin yhteistyömuotoihin kotimaakunnassa tukeakseen liiketoimintaansa. UkkoPekan valtakunnallista menekkiä on parantanut edistyminen myös K-ryhmän kanssa. Raaka-aineen Järvi-Suomen Portin tuotantoon sen jäseniltä hankkii LSO Foods Oy. Kotimisen lihan osuuden tuotteissa Rönkkö sanoo olevan noin 90 prosenttia. Kalkkuna on ulkomaista, kotimaisesta kalkkunasta on pulaa. "Kun kerran ollaan tuottajaosuuskunta, tavoite on käyttää omien tuottajien raaka-ainetta. Ellei raaka-ainetta saada omilta tuottajilta, pyritään saamaan kotimaista muualta. Vasta kolmantena vaihtoehtona turvaudutaan ulkomaiseen lihaan", Rönkkö sanoo. Jälleen yt-neuvottelut Hankkija-Maataloudessa Hankkija-Maatalous Oy aikoo muuttaa myyntiorganisaatiotaan ja aloittaa yt-neuvottelut kaikkien myyntiorganisaatioon kuuluvien henkilöstön edustajien kanssa 15. kesäkuuta. Neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 775 henkilöä. Suunnitellut uudelleenjärjestelyt voivat toteutuessaan johtaa enimmillään 25 henkilön vähentämiseen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, Hankkija-Maataloudesta kerrotaan. Uudet jauhe- ja juustolinja Valio aikoo investoida 100 ME Lapinlahdelle Valio Oy suunnittelee jauhe- ja juustolinjan rakentamista Lapinlahdelle. Kumpikin linja tulisi nykyiselle tontille uusiin tuotantotiloihin ja ne korvaisivat osittain olemassa olevia vanhoja linjoja. Koko investoinnin arvioidaan maksavan yli 100 miljoonaan euroa. Juustolinjan suunnittelu on aloitettu. Suunnitelman mukaan jauhelinja rakennettaisiin vuosien 2011- 2012 aikana ja juustolinja valmistuisi vuoden 2014 loppuun mennessä. Lapinlahden tehtaanjohtaja Kari Lappi sanoo, että uudet jauhe- ja juustolinjat takaisivat työpaikkojen säilymisen Ylä-Savossa, vaikkakaan ne eivät tuo merkittävästi uusia työpaikkoja. Liiketoimintajohtaja Arto Tikkanen Valiosta toteaa, että herasta kuivattavilla Valio Demi™ -jauheilla on tärkeä rooli Valion maitotuoton kehittämisessä. Niiden kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat etenkin Kiinassa ja muualla Kauko-Idässä. Uudessa juustolassa on tavoitteena valmistaa vuosittain 40 miljoonaa kiloa puolikovia juustoja ja Valio Oltermanni® juustoa pääasiassa Suomen, Venäjän ja muun lähialueen markkinoille. Myös Valion Haapaveden tehtaalla Oltermannin valmistus jatkuu täydellä teholla. Uuden juustolinjan rakentamisen jälkeen Lapinlahden tehtaassa pystytään jalostamaan kaikki Pohjois-Savossa tuotettu maito, toteaa tuotantojohtaja Karl-Magnus Lindfors. Lapinlahden tehdas on jo nyt Valion suurin juusto- ja jauhetehdas, joka vastaanottaa noin 300 miljoonaa litraa maitoa vuodessa ja työllistää 316 henkilöä. Maidon vastaanottokapasiteetti kasvaisi investoinnin myötä yli 400 miljoonaan litraan vuodessa. Maito Lapinlahden tehtaalle kerätään yli 1600 maitotilalta Savosta, keskimäärin 61 kilometrin etäisyydeltä tehtaasta. Valion toiminnan ja maidontuotannon taloudellinen kokonaisvaikutus Savon maakunnalle oli vuonna 2009 arviolta reilut 140 miljonaa euroa. HKScanille uusi yhtiö Ruotsiin HKScanin ruotsalainen tytäryhtiö Scan AB on tehnyt Svenskt Butikskött AB:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan ne muodostavat yhdessä uuden yhtiön Gotlands Slagteri AB:n. Gotlannin saarella Visbyssä sijaitsevalle tuotantolaitokselle on haettu ratkaisua, jolla turvata tuotantolaitoksen toiminta. Nyt Visbyn tuotantolaitos siirtyy uudelle yhtiölle, joka aloittaa toimintansa syyskuussa 2010. Uuden yhtiön takana ovat Svenskt Butikskött AB 75 prosentin osuudella ja Scan AB 25 prosentin osuudella. Scan AB:n toimitusjohtajan Denis Mattssonin mukaan Svenskt Butikskött AB on ollut pitkäaikainen ostaja gotlantilaiselle lihalle, joten oli luonnollista syventää yhteistyötä tuotantolaitoksen yhteisomistajuuteen.
|
||||||||||||||||||
