|
||||||||||||||||||
|
Kouvolan yksikkö irtautuu Osuuskunta Karjaportista syyskuun 2011 alussa. Se siirtyy yksityisille omistajille, jotka jatkavat Portilta kaikkine kaupan hyllypaikkoineen hankkimaansa liiketoimintaa HoviRuoka Oy:n nimellä. Osuuskunnan toimitusjohtaja Hannu Harju sanoo, että osuuskunta ei olisi selviytynyt kaikista täysimääräisistä velvoitteistaan. Vapaaehtoisiin sopimuksiin velkojien kanssa sisältyy, miten kiinteistöjen myynnistä saatavat rahat jaetaan. Myös omistajille jää merkittävä määrä saatavia osuuskunnalta. Osuuskunnalla on edelleen noin 1 400 aktiivista omistajaa. Omistajilta on kerätty saneerausohjelman aikana osuusmaksuja pari miljoonaa euroa. Elokuun puolivälissä osuuskunta vielä saneerausohjelman mukaisesti velkoi noin 400 omistajaa maksamattomista osuusmaksuista. Osuuskunnalle jää vielä jonkin verran liiketoimintaa. Sillä on kymmenen vuoden vuokrasopimus HKScanin kanssa Tikkalan kiinteistöstä ja tuotteiden kuljetukseen sekä mm. salaatteihin liittyvää liiketoimintaa. Osuuskunta tekee Harjun mukaan merkittävän positiivisen tuloksen vuonna 2011. Osuuskunta kauppaa kiinteistöjään. Lappeenrannassa olevaa 17,7 hehtaarin teurastamokiinteistöä ei vielä haluta myydä, koska sen arvon odotetaan nousevan. Kiinteistö sisältyy vahvistettavaan kaavaan, joka mahdollistaisi vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Harju toivoo kiinteistöjen myynnin toteutuvan vuoden-kahden sisällä. Kiinteistöjen tultua myydyiksi ja liiketoiminnan loputtua Harjun mukaan pohditaan, miten osuuskunnan toimintaa jatketaan ja mikä on siinä vaiheessa tuottajien rooli osuuskunnassa. HKScan pärjää Baltiassa Nakit ja grillimakkarat ovat balttien ykköstuote (17.8.2011) HKScan-konsernin Baltia-ryhmällä menee melko hyvin, vaikka liha-alan markkinatilanne onkin vaativa. Toisella vuosineljänneksellä liiketoiminta Baltiassa eteni suunnitellusti, tosin liikevoitto supistui 2,7 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavan ajankohdan 3,3 miljoonasta.
Viron suurimman liha-alan yrityksen, Rakvere Lihakombinaatin, markkinaosuus on noin 34 % ja se työllistää lähes 2000 ihmistä. Toimitusjohtaja Anne Meren mukaan yritys toimii Virossa koko arvoketjun päästä päähän, alkaen rehuista teurastukseen, jatkojalostukseen ja vähittäiskauppaan. Tuotteita myyvät sekä yleisbalttilaiset ruokakauppaketjut Maxima, Rimi ja S-ryhmään kuuluva Prisma että paikalliset ketjut Baltian maissa. Baltiassa tuotantorakenne on hieman erilainen kuin Suomessa. Myös Talleg osallistuu siipikarjanlihan ja kananmunien tuotantoon. Rakveren tytäryhtiö AS Ekseko puolestaan toimittaa sianlihan yhdessä sopimustuottajien kanssa. "Kontrolloimme laatua, hinnoittelua, tuotekehitystä sekä raaka-ainevirtaa. Olemme investoineet entistä tehokkaampaan ketjuun." Tuoreen lihan, kanan ja kananmunien osuus Rakveren myynnistä on vain alle puolet, kun jalosteiden osuus on 51 %. Rakveren päätuotteita ovat nakit ja grillimakkarat, joiden osuus yhtiön jalostetuotannosta on 48 %. Mere kertoo Rakveren satsaavan Baltian maiden erilaisten ruokakulttuurien vuoksi laajaan tuotekirjoon. Valikoimaan kuuluu niin virolaistyyppisiä keitettyjä nakkeja kuin pitkiä frankfurtereja. Muita jalosteita ovat salamit, leikkeleet ja hampurilaiset. Yli puolet myynnistä eli 62 % menee Viroon. Rakvere pyrkii Meren mukaan pääsemään nykyistä paremmin myös Liettuan markkinoille vahvistamalla brändiä ja kehittämällä tuotteita entistä paremmiksi. Anne Mere esitteli HKScan Baltian toimintaa HKScanin osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä 10. elokuuta. – Riku-Matti Akkanen Jordan: Metsäliiton tuotepaletti sietää suhdannevaihteluita (4.8.2011) Metsäliitto onnistui vuoden alkupuoliskon liiketoimissaan ja teki viime vuoden vastaavan ajan tasoisen tuloksen, mutta arvioi kolmannen vuosineljänneksen menevän toista heikommin. Kolmatta vuosineljännestä himmentävät sellun kausi-ilmiöt hintalaskuineen sekä tehtaidet seisokit. Viitteet talouskasvun hidastumisesta ovat jo heikentäneet näkymiä sellu- ja paperimarkkinoilla. Pääjohtaja Kari Jordan on kuitenkin luottavainen Metsäliiton tuotepalettiin ja pitää sen suhdannesietoa hyvänä: Pakkaamisessa kuitu korvaa muovia ja metallia, nettikauppa kiihdyttää pakkaamista yleensä. Elintarvikealalla pakkaaminen lisääntyy ja Metsäliiton taivekartonki on saanut uusia tilausmääriä isoilta asiakkailta. Puusta rakentamisen suosio lisääntyy. Pehmo- ja ruoanlaittopaperien kysynnän arvioidaan jatkuvan vakaana. Metsäliitto-konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä tammi-kesäkuussa oli 249 miljoonaa euroa liikevaihdon ollessa 2806 miljoonaa. Toisen neljänneksen liiketulos ilman kertaeriä laski edellisvuotiseen nähden ja oli 119 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla konserni onnistui kuittaamaan lisääntyneitä kustannuksia sekä hinnankorotuksilla että sisäisillä järjestelyillä. Tytäryhtiö M-realin toinen neljännes meni ensimmäistä huonommin. Liikevaihto ei paljon notkahtanut, mutta liiketulos putosi 32 miljoonaan euroon. Kartonkituotannon kannattavuus säilyy kolmannellakin neljänneksellä hyvänä, mutta jakson liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan toista neljännestä selvästi heikompi. Puuta - kaikkia puutavaralajeja - Metsäliitto ilmoittaa ostavansa aktiivisesti. Metsänhoitopalvelujen ja Metsäliiton jäsenpalvelujen myynti on yrityksen mukaan ollut vilkasta. Kesäkuussa avattiin jäsenille suunnattu verkkokauppa. Puutuoteteollisuudessa ennakoidaan vaikeuksia korottaa lopputuotteiden hintaa, mikä saattaa johtaa sahausten sopeuttamiseen. Viljasadosta odotetaan helpotusta lihatalon kustannusongelmiin Atrian Moskovan paineet jatkuvat, tulos parani Ruotsissa (28.7.2011) Atrian ensimmäisen vuosipuoliskon 2011 liikevoitto jäi yli kymmenen miljoonaa euroa saman ajan liikevoitosta vuonna 2010. Tappio syveni Venäjällä: viime vuoden alkupuoliskolla tappiota tuli lähes viisi miljoonaa euroa, nyt yksitoista. Atria tiedotti toisen vuosineljänneksen tuloksestaan 28. heinäkuuta. Yhtiö oli antanut tulosvaroituksen kesäkuussa: vuoden 2011 tulos jää merkittävästi edellisvuotisesta. Liikevaihdon arvioidaan nousevan. Toimitusjohtaja Juha Gröhnin mukaan tuloskehityksen suunta on väärä ja se on saatava käännetyksi keinolla millä hyvänsä. Kululeikkaukset eivät Gröhnin mukaan riitä, vaan raaka-aineiden hintojen on laskettava ja myyntihintojen noustava kaikilla markkina-alueilla. Yhtiön mukaan lopputuotteiden hintoihin onkin tulossa korotuksia loppuvuoden aikana. Gröhn toteaa, että kuukauden kuluttua kustannusasioissa saatetaan olla viisaampia kuin nyt. Silloin alkavat selvitä viljasadot ja niiden heijastukset alkutuotannon kustannuksiin. Venäjällä Atria menestyy Pietarissa paremmin kuin Moskovassa, missä kilpailu on sen verran kovaa, että Atria pysyy erossa kannattamattomista kaupoista. Atria siirtää tuotantoa Moskovan tehtaalta Gorelovoon Pietariin. Pietarissa "henki" on toinen: Atrialla on noin 20 prosentin markkinaosuus eivätkä Moskovassa toimivat isot lihafirmat ole voimistuneet siellä. Baltiassa Atria on supistanut henkilöstöä ja muita kustannuksiaan sekä osin myyntivoittojen takia saanut nostettua vuoden alkupuoliskon tuloksensa nollarajalle viime vuoden parin miljoonan euron miinukselta. Ruotsissa Atria Skandinavian liikevaihto laski, mutta puolivuotiskauden liikevoitto ponnahti viiteen miljoonaan euroon. Suomessa Atrialla on noin 10 miljoonan euron vuosittaiseen säästöön tähtäävät tehostamisohjelmat. Nurmon tuotantolaitoksen toimintaa automatisoidaan ja uusi nautateurastamo valmistuu Kauhajoelle vuosien 2012 ja 2013 vaihteessa. Työntekijämäärä Suomessa laskee alle 2000:een. Atrian alkuvuoden liikevoitto Suomessa jäi 3,2 miljoonaan euroon eli kolmannekseen viimevuotisesta. Myös viennin suuri osuus on kurittanut liiketulosta Suomessa. Sianlihan pakkasvarastot on nyt kuitenkin supistettu tavoiteltuihin määriin. Atrian raaka-aineesta kaksi kolmasosaa on lihaa. Gröhn sanookin, että tässä tilanteessa ei tuottajahintoihin tule korotuksia. Sianlihan hinta on tuottajalle nyt sama kuin Suomen liittyessä EU:iin sikatilojen tilanne on tukala. Gröhn heitti Atrian puolivuotistulosta julkistaessaan olettamuksen, että asia saattaa kohta muuttua poliittiseksi kysymykseksi. Ruoantuotannon kustannuksilla ja hinnoilla ei nyt ole juuri yhteyttä. Elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kustannuksista on pienentynyt reiluun kymmeneen prosenttiin. Kemi ehdolla Metsäliiton ja Vapon biodieseltehtaan paikaksi (27.7.2011) Metsäliiton ja Vapon suunnittelema biodieseltehdas saattaa nousta Kemiin. Esiselvityksessä tarkasteltiin neljää paikkakuntavaihtoehtoa. Kemin Ajos osoittautui edulliseksi paikaksi niin raaka-aineen kuin lopputuotteidenkin kuljetusetujen vuoksi. Muut vaihtoehdot olivat Äänekoski, Jönköping Ruotsissa ja Kunda Virossa. Ajoksessa tehdään vielä ympäristövaikutusten arviointi. Laitos on suunniteltu sellaiseksi, että se on monistettavissa muuallekin eikä ole riippuvainen muusta alueellisesta teollisuudesta. Hankkeen valmistelusta vastaa Vapon ja Metsäliiton omistama Forest BtL -projekti. HKScan: Liikevoitto jää edellisvuotisesta (26.7.2011) HKScan muuttaa toukokuista ennustettaan vuoden liikevoitosta: tämän hetkisen käsityksen mukaan liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2010 tasosta, kun sen toukokuussa arvioitiin paranevan. Yhtiössä perustellaan arvion muuttamista sillä, että sianlihan vaikea kansainvälinen markkinatilanne sekä raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten korkea hintataso jatkuvat. HKScan julkistaa toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen 10. elokuuta. Munakunnan uusi ohjausjärjestelmä parantaa yhteyksiä sekä tuottajiin että asiakkaisiin Myös ennakoitavuus ja toimintavarmuus paranevat (5.7.2011) Osuuskunta Munakunta hankkii toiminnanohjausjärjestelmän, jonka avulla voi ohjata koko toimintaketjua tuottajan varastosta tuotteiden jakeluun. Munakunnan logistiikkapäällikön Juha Backin mukaan järjestelmä parantaa toiminnan ennakoitavuutta ja kananmunien toimitusvarmuutta. Logican toimittaman Microsoftin Dynamics NAV -järjestelmän myötä Munakunta siirtyy useasta hajautetusta järjestelmästä yhteen. Samalla Munakunnan liiketoimintaprosesseja yhtenäistetään ja muutetaan sähköisiksi. Sähköinen asiointi tulee mahdolliseksi kaupan keskusliikkeiden, elintarviketeollisuuden, leipomoiden, suurkeittiöiden ja muiden asiakkaiden kanssa. Uuteen järjestelmään voi liittää tuottajaportaalit, mikä parantaa toiminnan ennustettavuutta. ”Uusi ratkaisu nopeuttaa ja tarkentaa tiedon kulkua kananmunan tuottajiin päin. Saamme valmiudet myös tuleviin kehittämistarpeisiin, kuten alkutuotannon laadun nostamiseen”, Back sanoo. Dynamics NAV -ratkaisu otetaan asteittain käyttöön konsernin kaikissa toimipisteissä vuoden 2012 aikana. S-ryhmä rakentaa tuulipuistoja (1.7.2011) TuuliWatti sijoittaa lähivuosina noin 400 miljoonaa euroa tuulivoiman tuotantoon. Ensimmäinen tuulipuisto Simossa valmistuu tämän vuoden lopulla. Se vastaa kymmentä prosenttia koko maan tuulivoimasta. Vastaavia hankkeita on tavoitteena aloittaa lähitulevaisuudessa muun muassa Iissä, Tervolassa, Virolahdella, Salossa ja Porissa. TuuliWatin omistavat St1 ja S-ryhmän S-Voima. S-ryhmä käyttää tuulisähköä oman liiketoimintansa tarpeisiin. Tavoitteena on, että vuonna 2020 neljännes ryhmän sähköstä tuotettaisiin omalla tuulivoimalla. Elintarvikealalla sekä ahdinkoa että vahvuuksia Talous puhutti OP-Pohjolan eloistunnossa
"Pitkien neuvottelujen tuloksena aikaan saatu hallitusohjelma luottaa varsin vahvasti talouskasvuun. Toivottavasti edellytykset kasvulle pystytään luomaan. Jos kasvutavoitteet eivät toteudu, tilanne vaatii nopeaa ja määrätietoista reagointia", Vepsäläinen totesi. Vepsäläinen sanoi lyhyiden markkinakorkojen olevan keskimääräistä matalammat vielä parikin vuotta. Pankkien sääntely on monella tapaa kiristymässä, mikä tuo väistämättä paineita myös marginaalien nousuun. "Paineita lisäävät osaltaan myös hallitusohjelman linjaukset uudesta pankkiverosta."
"Esityksestä ei voi vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tukien kokonaistasosta Suomessa." "Ehdotus suorien tukien asteittaisesta tasaamisesta jäsenmaiden välillä on perusteltu eikä sillä ole vaikutusta Suomen tukitasoon", painotti Koskinen. Ruokasektoria Koskinen pitää tulevaisuuden kasvualana, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä on kehitettävä. Alan kansainvälinen vahvuus on Koskisen mukaan ruokaturvallisuus. Siihen perustuu suomalaisen ruoan kilpailukyky. Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Koskisen mukaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista kasvatetaan ja suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostusta, markkinointia ja vientiä tehostetaan.
Perkonoja piti kestämättömänä nykyistä tilannetta, jossa eriarvoiset palkkausjärjestelmät ovat johtaneet siihen, että ruoan tuottaminen EU-yhteisön keskeisissä suurvaltioissa on Suomeen verrattuna merkittävästi edullisempaa. Hän varoitti, että jatkuessaan nykytilanne vähentää vääjäämättä Suomessa tuotetun ruoan määrää ja sen valmistukseen tarvittavia työpaikkoja. Perkonojan mukaan parhaiten ruoan turvallisuus ja jäljitettävyys varmistetaan, kun koko tuotantoketju on omassa hallinnassa. Perkonoja vetosi maa- ja metsätalousministeri Koskiseen toivoen hallitukselta aktiivisia toimia suomalaisen ruuantuotannon edellytysten turvaamiseksi. Saksan dioksiinikohun aiheuttama sianlihan eurooppalainen ylitarjonta on laskenut sianlihan hintaa voimakkaasti. Tämä on pistänyt kotimaiset sianlihantuottajat todella koville. Ensimmäinen opiskelijasosuuskunta metsäalalla Opiskelijat perustivat metsäosuuskunnan oppimisympäristöksi Evolla (1.7.2011) Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelmaan Evolle on perustettu opiskelijaosuuskunta. Opiskelijaosuuskuntia on Suomessa lukuisia, mutta tämä on ensimmäinen metsäalalla. HAMK:sta kesäkuussa metsätalousinsinööriksi valmistunut Tia Lindfors tutki opinnäytetyössään osuuskunnan liiketoiminnan suunnittelua ja siinä selvisi, että osuuskunnan työlle on kysyntää lähialueella. Niinpä Tia Lindfors kertoo, että osuuskunnan työ alkaa syksyllä opintojen alettua. "Tehtävät ovat metsänhoidollisia töitä, istutuksia, raivausta ja muuta metsätyötä. Niille ilmeni kysyntää sekä yritysten että yksityisten teettäminä." Markkinaselvitysten perusteella Evon metsäosuuskunnan toiminta olisi pienimuotoisenakin liiketaloudellisesti mahdollista. Metsätalouden koulutusohjelmassa halutaan lisätä opiskelijoiden valmiuksia tulevassa työelämässä. Opiskelijaosuuskunnan perustaminen nähtiin yhdeksi keinoista lisätä opiskelijoiden käytännön työn oppimista. Muutenkin yritysten ja opiskelijoiden välinen yhteistyö koettiin yleisesti hyödylliseksi toimintatavaksi. Tavoitteena karsia päällekkäisyyksiä ja parantaa tehoa Järvi-Suomen Portissa yt-neuvottelut (30.6.2011) HKScan-konserniin kuuluva Järvi-Suomen Portti Oy käynnistää kehittämisohjelman, mistä syystä henkilöstön edustajien kanssa aloitetaan yt-neuvottelut ja neuvotteluesitys on annettu henkilöstöryhmien edustajille. Henkilöstövaikutukset täsmentyvät yt-neuvottelujen aikana. Ohjelmalla pyritään tuotannon tehokkuuden nostamiseen ja Mikkelin Tikkalassa sijaitsevan tuotantolaitoksen vajaan kapasiteetin hyödyntämiseen entistä tehokkaammin. Samalla yhtiö kehittää toimintaansa itsenäisenä tuotantolaitoksena ja omalla brändillä Itä-Suomen johtavaksi ruokataloksi. Ensi vaiheessa päällekkäisyyksiä HKScan Finlandin toimintojen kanssa puretaan ja toimintaa keskitetään parhaiten osaaville yksiköille Suomessa. Tikkalan osalta tämä tarkoittaa tukitoimintojen mahdollista ostamista HK Ruokatalolta ja toimenkuvien sekä tehtävien tarkistamista. Osana ohjelmaa ovat logististen toimintojen mahdolliset uudelleenjärjestelyt tai keskittämiset sekä hankkeet hyödyntää käyttämättömiä tiloja. Kansainvälinen Osuustoimintapäivä 2. heinäkuuta
(30.6.2011) Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina vuosittain vietettävä Kansainvälinen Osuustoimintapäivä kohdistaa tänä vuonna ajatukset nuorisoon. Päivän teemalla korostetaan, että osuuskunta yritysmuotona antaa uusia mahdollisuuksia nuorisolle. Kansainvälisenä Osuustoimintapäivänä Suomessa Pellervo-Seura ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK julkaisevat julkilausuman ». Metsäliitto nostaa omistustaan Metsä-Botniasta (30.6.2011) Metsäliiton omistus Metsä-Botniasta nousee 57 prosenttiin. Metsäliitto-konserniin kuuluva Oy Metsä-Botnia Ab lunastaa omia osakkeitaan UPM:ltä. Lunastettavien osakkeiden lukumäärä vastaa 6,7 prosenttia yhtiön koko osakekannasta ja lunastushinta on noin 140 miljoonaa euroa. Metsäliiton tytäryhtiön M-realin omistus Metsä-Botniassa on tämän jälkeen noin 32 ja UPM:n osuus 11 prosenttia. Metsäliiton pääjohtajan Kari Jordanin mukaan Metsäliitossa tarkastellaan lähiaikoina mahdollisuuksia nostaa omistusta Metsä-Botniassa osto-option perusteella edelleen. Sellu on liiketoiminta-alueita, joihin Metsäliitto keskittyy. Pitkäkuituinen pohjoinen havusellu on monen korkealaatuisen metsäteollisuustuotteen tärkeä raaka-aine. M-real myy Saksassa Samaan aikaan M-real ilmoittaa myyvänsä 35 prosentin omistusosuutensa Myllykoski Paperissa ja Myllykoski Paperille myöntämänsä pääomalainan UPM-Kymmene Oyj:lle. Kaupan positiivinen kassavaikutus on 10,5 miljoonaa euroa. Lisäksi M-real Oyj myy M-real Hallein GmbH:n koko osakepääoman Schweighofer Groupille. Kaupan velaton arvo on noin 34 miljoonaa euroa ja sen positiivinen kassavaikutus M-realille on noin 24 miljoonaa euroa. Järjestelyn arvioidaan laskevan M-realin vuotuista liikevaihtoa noin 75 miljoonalla eurolla ja parantavan liiketulosta noin 5 miljoonalla eurolla. FABA Sika Oy:stä tuli Figen
Eläinjalostus on siirtymässä genomisen valinnan myötä dna-tason valintaan. Figenin toimitusjohtaja Jussi Peuran mukaan viiden viime vuoden aikana yhtiön kotimaassa myymien siitoseläinten määrä on lähes kymmenkertaistunut. Suomalaista sikagenetiikka myydään tällä hetkellä maan rajojen ulkopuolelle sekä karjunsiemenenä että siitoseläiminä enemmän kuin koskaan. Vientiä tukee laadukkaan tuotteen lisäksi maailman paras sikatautitilanne. Peuran mukaan Figen ei halua riskeerata Suomen erinomaista tautitilannetta tuomalla sika-ainesta Suomen rajojen ulkopuolelta. Seuran uutta strategiaa hiottiin työryhmissä Pellervon toimitusjohtajaksi 2012 alusta lähtien osuustoimintajohtaja Sami Karhu
Karhu on työskennellyt 1990-luvulla pellervolaisen osuustoiminnan historioitsijana ja vuosina 2000-2003 Pellervo-Seuran tiedotus- ja järjestöpäällikkönä ja vuodesta 2003 alkaen osuustoimintajohtajana. Toimitusjohtajan varamieheksi valtuuskunta nimitti seuran lakiasiainjohtajan, varatuomari Kari Lehdon. Pellervo-Seura valmistelee uutta toimintastrategiaa nykyisen vuoden 2011 lopussa päättyvän strategian jälkeen. Valtuuskunnan jäsenet kävivät ryhmittäin läpi strategiaa valmistelevan työryhmän pohjatyötä. Uusi strategia vahvistetaan valtuuskunnan kokouksessa 9:nä joulukuuta. Se laadittaneen kuudeksi vuodeksi. Osuustoimintajohtaja Sami Karhun mukaan seuraan ei kohdistu radikaaleja muutospaineita sisältä eikä ulkoa. Seura ja sen jäsenet ovat hyvässä kunnossa. "Uusia osuuskuntia syntyy toista tuhatta lähivuosina. Tällä yritysmallilla on kysyntää, kysyntä ei ole mihinkään hävinnyt 112 vuodessa. Se on aina pidettävä kilpailukykyisenä", strategiatyöryhmän sihteerinä toimiva Karhu totesi. Strategian pohjatyötä työryhmissä pidettiin jo valmiiksi monipuolisena, mutta puheenvuoroissa tulivat usein esiin yhteistyö koulutuksen ja tutkimuksen kanssa, viestinnän merkitys, edunvalvonta eri tahoilla, järjestöllinen eheys, hallinnon koulutus, laadukkaat palvelut. Ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta esitelmöi taloustilanteesta valtuuskunnan kokouksen jälkeen. Huovari totesi euroalueen taloudesta, että on yhä hämärän peitossa, mihin nykyinen tilanne johtaa. Kreikan tilannetta ei vielä ratkaise se, että se saisi nykyisen ohjelmapaketin läpi ja uuden lainan. Nykyisillä ohjelmilla Kreikka ei vielä selviä. Suomen valtiontalouden haasteet 1990-luvun lamassa olivat Huovarin mukaan suuremmat kuin mitä valtiontaloudella on nyt - edellyttäen, että uutta finanssikriisiä ei synny. Valtiontalouden tasapainottaminen ei ole mahdotonta, mikäli talouskehitys pysyy kohtuullisena. "Hallitusohjelmassa ei tosin ole mitään uutta ja radikaalia, joka piristäisi talouskehitystä", Huovari sanoi. Huovari totesi kuntapuolenkin asioiden heijastuvan valtiontalouteen. Kuntaliitoksetkaan eivät aina ole ratkaisu kuntien talouteen. Huovarin mukaan on ongelmallista, että kunnissa toimitaan nyt niin monella eri mallilla. Halli A, osasto 24 Tervetuloa Pellervon osastolle Farmariin!
Pellervon osasto on hallissa A, osasto 24. Tule tutustumaan näyttelytarjoukseen, Kodin Pellervoon, Maatilan Pellervoon, Lihatalous-liitteeseen, Osuustoiminta-lehteen! Osastolla on Pellervon henkilökuntaa, jolta voit kysyä osuustoiminnasta, seuran palveluista, oppaista ja muista julkaisuista, jäsenasioistakin. Osastolta saa tietoa myös osuuskunnan perustamisesta tai siitä, miten osuuskuntaa hallinnoidaan. ICA:n Mikkelin tutkijakokouksessa myös työpajoja ja maakuntaretki (27.6.2011) Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n tutkimuskonferenssi 24.-26.8.2011 Mikkelissä suuntaa lauantaina 27.8. opintoretkelle Tampereelle tutustumaan Pirkanmaalaisiin pienosuuskuntiin. Yhdessä yrittämään! –hanke järjestää konferenssissa oman työpajansa torstaina 25.8.2011 kello 13.30-18.00. Sen teema on ”Innovative co-operative solutions”. Työpajaan kutsutaan mukaan yritys- ja urapalveluneuvojat sekä kaikki, joita osuustoiminnallisen yrittäjyyden sovellusmallit kiinnostavat. Tavoitteena on esitellä kansainvälisiä toimintakonsepteja, joissa osuuskuntaa on menestyksekkäästi käytetty ja sovellettu. Yhdessä yrittämään! –hankkeen työpajaan voi osallistua muusta konferenssista erillään ja se on suomalaisille osallistujille maksuton. ICA:n konferenssi on avoin eri tieteenaloja edustaville osuustoiminnan tutkijoille kuten myös eri toimialoja edustaville tutkimustiedon hyödyntämisestä kiinnostuneille asiantuntijoille ja käytännön toimijoille. Keskiviikkona on kokoontumispäivä, jona on myös suljettu asiantuntijatapahtuma. Torstaina ja perjantaina on luentoja ja työpajoja ja lauantaina siis on retki Tampereelle. Lisätietoja löytyy konferenssin kotisivulta ». Yhdessä yrittämään! -hankkeen työpajaan voi ilmoittautua tästä ». Entiset puheenjohtajat jatkavat Atrian hallituksessa (27.6.2011) Martti Selin jatkaa Atria Oyj:n hallituksen puheenjohtajana. Erovuorossa ollut Selin valittiin uudelleen hallitukseen ja järjestäytyessään hallitus valitsi hänet edelleen puheenjohtajakseen sekä varapuheenjohtajakseen niin ikään edelleen Timo Komulaisen. Atrian hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Ari Pirkola ja hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi Seppo Paavola. Neuvottelukunnalle suunniteltiin oma logo Osuustoiminnan neuvottelukunta valmistautuu osuustoimintavuoteen 2012
Oman logon käytöllä neuvottelukunta tavoittelee nykyistä parempaa tunnettuutta ja näkyvyyttä. Neuvottelukunta on mukana YK:n julistaman Kansainvälisen osuus-toimintavuoden tapahtumissa ja teettää tapahtumissa käytettäväksi myös esim. rullatelineessä käytettävän julisteen. Logon suunnitteli Pellervo-lehden AD Minna Aho. Logon käyttämisestä on valmisteilla ohjeisto. Logosta on myös mustavalkoinen vaihtoehto. Lisää Osuustoiminnan neuvottelukunnasta sen verkkosivuilla www.osuustoiminta.coop », joilla logo on jo käytössä. Mansikkasato varttuu lupaavasti (16.6.2011) Edellytykset mansikkasadon onnistumiselle ovat hyvät, kerrotaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Toiminnanjohtaja Hannu Salon mukaan juhannuksen aikana mansikkaa kypsyy vauhdilla ja pakastusrasiat kannattaa kaivaa esille pian pyhien jälkeen. EU:n määräysten mukaan mansikan alkuperämaamerkinnän pitää olla selvästi esillä jokaisella myyntipaikalla, joko marjalaatikossa tai tuotteen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi laatikoissa tulee olla viljelijän tai pakkaajan nimi ja osoite. Heinäkuun ensimmäisillä viikoilla satokauden uskotaan käynnistyvän kunnolla Polka lajikkeella Keski-Suomea ja Savoa myöten, ja vähän myöhemmin Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla. Lajikkeista kypsyy ensin Honeoye ja sitten valtalajike Polka. Mansikan kokonaissatomääräksi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennustaa tässä vaiheessa viime vuotta runsaampaa satoa eli noin 12–14 miljoonaa kiloa. Talven paksu lumikerros suojasi jälleen mansikkakasvustot, eikä talvivaurioita ole juuri ollenkaan. Myös myyrät ovat viettäneet hiljaiseloa eivätkä ole kalvaneet kasvustoja. Alkukesä on ollut sikäli poikkeuksellinen, että kukinnan aikaan oli vähän halloja. Valio tekee Lapinlahdelle myös voimalan (16.6.2011) Valio rakentaa Lapinlahdelle kotimaisia polttoaineita käyttävän voimalaitoksen ja uuden jauhetehtaan. Valion hallitus päätti voimalan rakentamisesta 13. kesäkuuta. Aiemmin päätetyn jauhetehtaan kanssa investoinnit Lapinlahdelle nousevat lähes 80 miljoonaan euroon. Voimalaitos maksaa noin 20 miljoonaa euroa. Aiemmin tällä viikolla Valio tiedotti noin 15 miljoonan investoinnista Valio Oltermanni® juuston kapasiteetin lisäykseen Haapavedellä. Valiosta kerrotaan jauhetehtaan suunnittelussa lähdetyn siitä, että vaativimpienkin lastenruoka-asiakkaiden vaatimukset täytetään nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Tehdas parantaa vähämineraalisten herajauheiden valmistusta mm. lastenruokateollisuuden raaka-aineeksi. "Uusi tehdas on laaduntuottokyvyltään, energiankäytöltään ja ympäristövaikutuksiltaan maailman modernein. Olemme tutkineet maailman parhaat referenssit ja valinneet parhaat käytännöt", sanoo tehtaanjohtaja Kari Lappi. Lappi kertoo, että voimalaitos pystyy käyttämään 100-prosenttisesti puuhaketta, mutta alkuvaiheessa puuhakkeen osuus on vähintään 50 %, pitemmän ajan tavoitteena on päästä vähintään 70 %:iin. Raskaan polttoöljyn osuus vähenee 6 %:iin ja turpeen osuus jää alkuvaiheessa noin 40 %:iin ja pienentyy lopulta noin 20 %:iin. Voimalan hyötysuhde paranee lisäksi 4 prosenttia. Maito on maatalouden suurin tulonlähde Savossa. Valioryhmän työllistää Savossa noin 4000 henkeä. Ryhmän toiminta tuloutti vuonna 2010 alueelle rahaa noin 180 miljoonaa euroa maidon tilityshintana, palkkoina, veroina ja hankintoina. Lapinlahden tehdas käyttää maitoa yli 300 miljoonaa litraa vuodessa ja Jarmo Juutinen, Osuuskunta ItäMaidon ja Valio-konsernin hallituksen jäsen, kertoo maidot Lapinlahdelle kerättävän keskimäärin 60 kilometrin etäisyydeltä tehtaasta. PTT:n artikkelikatsauksen asiantuntijat arvioivat:
Suomen kantojen mukainen (15.6.2011) Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistus vuonna 2013 tulee olemaan monelta osin Suomen kantojen mukainen, arvioivat Pellervon taloustutkimuksen PTT-katsaukseen 2/2011 kirjoittaneet asiantuntijat. Uudistus kulminoituu suorien tuotannosta irrotettujen tukien rooliin ja politiikan viherryttämiseen, PTT tiivistää tiedotteessaan. EU:n maatalousbudjetin pienentämiseen asiantuntijat eivät usko. Suomessa huoli liittyy ennen muuta tuotannon kannattavuuteen ja kotimaisen tuotannon ominaispiirteisen huomioon ottamiseen. Plussiksi puolestaan arvioidaan ympäristöpainotukset ja julkisten palvelujen merkityksen kasvu. Lisätietoja PTT:stä » Atria: Liikevoitto laskee merkittävästi (13.6.2011) Atria muuttaa tulosarviotaan tälle vuodelle. Yhtiö ennustaa koko vuoden liikevoiton jäävän merkittävästi alhaisemmaksi kuin vuoden 2010 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä. Pörssitiedotteessaan 13. kesäkuuta Atria perustelee ennusteen muuttamista sillä, että lihantuotannon raaka-aineet ovat voimakkaasti kallistuneet ja sianlihan markkinatilanne jatkuu vaikeana. Tiedotteen mukaan Atria Suomi on maksanut kaikki lihalajit huomioon ottaen keskimäärin 7 prosenttia korkeampaa tuottajahintaa kuin viime vuoden vastaavana aikana. Myyntihintoja ei ole vastaavasti pystytty korottamaan. Atria julkistaa toisen neljänneksen osavuosikatsauksensa 28. heinäkuuta. Pellervo-Instituutilla 20-vuotisjuhlaseminaari Noin 35 000 käynyt koulutuksessa
Instituutin kursseilla on käynyt 20 vuoden aikana noin 35 000 osallistujaa. "Vetää nöyräksi", myönsi juhlaseminaarin avannut hallituksen puheenjohtaja Heikki Laurinen. 20 vuotta sitten elintarvike-teollisuudelta vaadittiin suuria muutoksia: käytiin ETA-neuvotteluja ja valmistauduttiin EY-jäsenyyteen. Paineita oli niin elintarviketeollisuudessa kuin maataloudessa. Laurinen sanoo tiedetyn, että päättäjillä pitäisi olla tietoa kilpailuympäristön muutoksista ja yritysten menestymisen edellytyksistä. "Hyvät kuulijat: onko tässä jotain tuttua? Ympyrä sulkeutuu. Olemme jälleen samojen peruskysymysten äärellä, vaikka elämme uutta vuosituhatta." Juhlaseminaarin pääpuhuja, professori Michael L. Cook Missourin yliopistosta Yhdysvalloista, puhui pääomien hankkimisesta ja siitä, mitä seuraamuksia siitä on osuuskuntien hallinnossa. Cook keskittyi paljolti myös osuuskuntien uusiutumiseen. Pitkään menestyneet osuuskunnat ovat voineet hienosäätää toimintaansa tai uusia välillä strategiansa. Osa osuuskunnista fuusioituu, osa lopettaa. Cook kaipasi osuuskunnilta – ainakin Yhdysvalloissa – myös lisää tytäryrityksiä, joita perustetaan uusia toimintoja varten. Hienosäätöä on tarvittu sekä ympäröivien markkinoiden että asiakkaiden tarpeiden takia, mutta myös siksi, että osuuskuntien jäsenet ovat kehittäneet toimintaansa eri tahtiin ja heidän odotuksensa osuuskunnalta ovat erilaistuneet. Pitkään menestyneiden osuuskuntien ominaisuuksiin Cook liitti esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja palvelujen käytön suhteessa sijoitettuun pääomaan, mutta myös tuotannon määrän säätelyn. Pääomaa on Cookin mukaan helpointa hankkia lisäämällä ulkopuolisten sijoittajien omistusta, mutta siinä onkin Cookin mielestä jäsenillä pohtimisen paikka, kuka sitten sitten hallitsee yritystä, kuka hyötyy lisäpääomasta tai mihin suuntaan se osuuskunnan toimintaa kuljettaa. Se on Cookin mielestä selvää, että vaikka osuuskunnan on menestyttävä samassa toimintaympäristössä muiden yritysten kanssa, sen on erotuttava muista osuustoiminnallisuudellaan. Cookin lisäksi juhlaseminaarissa alustivat johtaja Annikka Hurme Valiosta, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja johtaja Suso Kolesnik SOK Viestinnästä. Juhlaseminaarin yhteydessä jaettiin ansiomitaleita ja -merkkejä. Kultaisen Gebhard-mitalin sai Markku Aalto Jämijärveltä, hopeisen Gebhard-mitalin sai Antti Tukeva Jalasjärveltä, pronssisen Gebhard-mitalin saivat Reijo Flink Seinäjoelta, Saini Jääskeläinen Jyväskylästä ja Tiina Mitikka Iitistä. HK Agrin toimitusjohtajaksi Veli-Matti Jäppilä A-tuottajista (6.6.2011) HK Agri Oy:n toimitusjohta vaihtuu. Toimitusjohtajana aloittaa 13.6.2011 A-Tuottajien hankintajohtaja, agrologi Veli-Matti Jäppilä. Nykyinen toimitusjohtaja Kari Tillanen vastaa jatkossa aiemmin ilmoitetun mukaisesti HK Ruokatalon teurastamo- ja leikkuuteollisuuden johtajana yhtiön lihaliiketoiminnasta. HK Agri on Jäppilälle ennestään tuttu: hän toimi kenttä- ja hankintapäällikkönä LSO Foodsissa vuosina 1995-2001. Pellervon kesätyöntekijä Maija Mielonen on paneutunut maaseudun kehittämiseen
Mielosen työtehtävät Pellervossa liittyvät uusosuustoiminnan tietojen kokoamiseen, Yhteisvoimin-digikirjaston täydentämiseen, piensouustoiminnan neuvonnan avustaviin tehtäviin ja erilaisiin toimistotöihin. Heinäkuussa hän sijaistaa järjestöassistentti Sinikka Huotaria. Maijaan saa yhteyden elokuun loppuun asti sähköpostitse etunimi.sukunimi(at)pellervo.fi. Portin toimitusjohtajaksi Kari Piispanen (31.5.2011) Järvi-Suomen Portti Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu. Yhtiön toimitusjohtajaksi on 1.6.2011 alkaen nimitetty insinööri Kari Piispanen.
Järvi-Suomen Portti Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Markku Rönkkö tuli osuuskunnan toimitusjohtajaksi toukokuussa 2008, jolloin sovittiin hänen vetävän yritystä sen tervehdyttämisvaiheeseen saakka. Rönkkö jatkaa Portissa hallituksen jäsenenä. Järvi-Suomen Portti Oy aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Sen omistavat HKScan Finland sekä kymmenen prosentin vähemmistöosuudella Osuuskunta Karjaportti. Yhtiön tuotantolaitokset ovat Mikkelissä.
|
