ETL:n Heikki Juutinen:
Elintarvikkeiden hintoja korotettava
Elintarviketeollisuuden on säilyttääkseen toimintakykynsä nostettava tuotteidensa hintoja, lausuu alan keskusjärjestö Elintarviketeollisuusliitto.
   Liiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sanoo, että kaikki yritysten keskeiset kuluerät ovat nousussa. Yrityksiin on edelleen patoutuneena myös vuonna 2007 nousseita kustannuksia.
   Elintarvikkeiden reaalihinnat ovat Juutisen mukaan pysytelleet lähes samalla tasolla vuodesta 1996 vuoteen 2007. Samaan aikaan monet kustannuserät ovat kasvaneet, mutta elintarviketeollisuuden saamat hinnat ovat laskeneet. Ala on onnistunut säilyttämään kannattavuutensa keskittämällä ja tehostamalla toimintojaan, mikä ei enää riitä.
   Ruoka ei edelleenkään ole liiton mukaan Suomessa kallista ja hintojen nousuvauhti on ollut EU:n keskiarvon alapuolella, lisäksi kotitalouksien tuloista ruokaan on 2000-luvulla kulunut vain noin 12–13 prosenttia, mikä on vähemmän kuin muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa.
   Juutinen sanoo elintarviketeollisuuden kustannusten nousevan tänä vuonna keskimäärin 12 prosenttia. Raaka-ainekustannukset nousevat keskimäärin 19 prosenttia ja energiakustannukset 17 prosenttia. Kuljetuskustannukset nousevat 12 prosenttia, materiaalikustannukset 9 prosenttia ja työvoimakustannukset 6 prosenttia.
   Juutisen mukaan nousupaineet jatkuvat myös vuonna 2009.


Koskee myös osuuskuntia
Osa tilinpäätöstiedoista toimitettava
edelleen kaupparekisteriin
Vuonna 2008 päättyneiden ja päättyvien tilikausien osalta verohallinto toimittaa kaupparekisteriin veroilmoituksen liitteenä olevat asiakirjat, jotka kuuluvat kaupparekisterissä julkaistaviin asiakirjoihin. Patentti- ja rekisterihallitus muistuttaa, että heti uuden menettelyn alkaessa verohallinnon kautta ei kuitenkaan saada kaikkia tilinpäätöstietoja, jotka esimerkiksi osuuskunnan on lain mukaan kaupparekisteriin ilmoitettava.
   Uusi menettely koskee muun muassa osakeyhtiöitä, osuuskuntia, osuuspankkeja, säästöpankkeja ja keskinäisiä vakuutusyhtiöitä. Se koskee yrityksiä, jotka antavat veroilmoituksensa 6B-lomakkeella ja ovat merkittyinä kaupparekisteriin. Ensimmäiset verohallinnon kautta tulevat tilinpäätökset rekisteröidään syyskuun 2008 aikana.
   Uuden menettelyn alkupuolella ei verohallinnon kautta saada kaikkia tilinpäätöstietoja, jotka esimerkiksi osuuskunnan on lain mukaan kaupparekisteriin ilmoitettava. Verottajan kautta ei voi ilmoittaa kaupparekisteriin esim. tilinpäätöksen liitetietoja, konsernitilinpäätöstä tai osuuskunnan/edustajiston kokouksen päätöstä yli- tai alijäämän käsittelystä. Nämä tilinpäätöksen liiteasiakirjat on edelleen lähetettävä erikseen kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin välittyy tieto tilintarkastuksen suorittamisesta, mutta itse tilintarkastuskertomus siirtyy sähköisesti kaupparekisteriin vain, jos se sisältää tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja.
   Tavoitteena on edetä vaiheittain menettelyyn, jossa yritys voi halutessaan antaa samalla kertaa sekä verotuksen että kaupparekisterin tarvitsemat tilinpäätösasiakirjat. Ensimmäiseksi tämä mahdollisuus on tarkoitus toteuttaa sähköisesti annettavaan veroilmoitukseen, tämän uudistuksen aikataulusta viranomaiset tiedottavat myöhemmin. –Kari Lehto


Kari Neilimosta Ylen hallituksen puheenjohtaja
SOK:n edellinen pääjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo on valittu Yleisradion hallituksen puheenjohtajaksi.
   YLEn hallituksen edellinen puheenjohtaja Hannu Olkinuora siirtyi Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi.


Atria keskittää Ruotsissa
Atria pyrkii parantamaan Ruotsin liiketoimintojensa kannattavuutta ja keskittää voileipien ja salaattien valmistusta.
   Atria Skandinavian Lätta Måltider -yksikön Halmstadin tehtaalla aloitetaan koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut, koska toiminta sieltä aiotaan siirtää Norrköpingiin. Halmstadin tehtaalla on noin 50 vakituista työntekijää.
   Halmstadissa Atria Skandinavia valmistaa Halmstadissa myös lihavalmisteita. Neuvottelut eivät koske tätä Atria Chark & Deli liiketoimintayksikköä.


Anttila: Verovähennysoikeus myös ennakkoraivauksille
Perikuntienkin aktivointia mietitään
puukauppojen vauhdittamiseksi

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila metsäpoliittisessa aamusavotassa Helsingissä.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) vaatii ennakkoraivausta vähennyskelpoiseksi metsänhoidon toimenpiteeksi.
   Anttila sanoo valtiovarainiministeriön olevan väärillä jäljillä, koska se ei metsäverohuojennuksen yhteydessä hyväksy toimenpidettä vähennyskelpoiseksi.
   Ensimmäisessä metsäpoliiittisessa aamusavotassa tiedotusvälineille Anttila edellytti, että toimenpiteen on oltava vähennyskelpoinen myös silloin, kun se tehdään samana vuonna kuin hakkuu. Ennakkoraivauksessa hakkuuta ja sen arviointia vaikeuttava toisarvoinen puu poistetaan, mikä tehostaa korjuuta ja mahdollisesti myös petaa puun kuljetukselle maaperää. Ennakkoraivaus voidaan tehdä useita vuosia ennen hakkuuta.
   Aamusavotassa Anttila totesi verohuojennuksen toimineen hyvin. Metsäntutkimuslaitoksen tilaston mukaan elokuun ostomäärä yksityismetsissä nousi ennätykselliseen yli viiteenmiljoonaan kuutioon.
   Anttila kiinnitti huomiota myös metsää omistavien joukkoon, jossa keski-ikä on 59 vuotta ja suurin omistajaryhmä ovat eläkeläiset. Hän kertoi keskustelleensa myös oikeusministerin kanssa niistä mahdollisista toimenpiteistä, joilla perikuntia saataisiin aktivoitua metsänhoitoon ja puukauppaan.
   Akuuttina puukaupan kiihdyttämisen lääkkeenä toimiva verohuojennus on määräaikainen eikä koske enää vuotta 2011. Puukauppojen pitämiseksi vireessä Anttila katsoo tarpeelliseksi esimerkiksi metsätaloussuunnitelmien lisäämistä, mikä parantaisi metsänomistajien tietämystä metsistään. Suunnitelmat on vasta puolella metsänomistajista.
   Metsäsektorin vaikeuksista Anttila pohti aamusavotassa, että metsäteollisuudessa ehkä on painotettu liikaa toiminnan suuruutta tuotepalettien ja muun kehittämistyön kustannuksella.
   Esko Ahon puheenjohdolla toimiva Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmä jättää raporttinsa syyskuun lopussa.


Suomen Rehu osaksi Hankkijan rehuliiketoimintaa 2009
Maatalouskauppa käynyt hyvin
Jyrkästi nousseet viljojen ja lannoitteiden ja sitä myötä rehujen hinnat heijastuvat osaltaan myös niitä välittävien yritysten liikevaihtoon. Esimerkiksi Hankkija-Maatalouden myynti yltää ensi kertaa miljardiin euroon tänä vuonna.
   Elokuun loppuun mennessä Hankkija-Maatalouden myynnin kasvu on lisääntynyt 25 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastavan jakson myyntiin. Yrityksen toimitusjohtajan Ensio Hytösen mukaan myynnin kehitys myös syyskuussa vaikuttaa hyvältä.
   Hankkija-Maatalous on kesäkuusta 2007 valmistellut Suomen Rehun haltuunottoa. Syyskuun 2008 alussa loputkin Suomen Rehun osakkeet siirtyivät Hankkija-Maataloudelle.
   Suomen Rehu sulautuu Hankkija-Maatalouden maatalouskaupan rehuliiketoimintaan vuoden 2009 alusta lähtien. Suomen Rehun toimitusjohtaja Jussi Äärilä palaa Hankkija-Maatalouteen maatalouskaupan johtajaksi vastaamaan mm. rehuliiketoiminnasta.
   Kahdesta muusta Hankkija-Maatalouden pääliiketoiminnasta konekaupan johdossa jatkaa Matti Pullinen ja Rauta- ja puutarhakaupan johdossa Auvo Kinnunen.
   Suomen Rehu -aputoiminimeä Hankkija-Maatalous käyttää markkinoinnissa ja tuotemerkeissä. Hankkija-Maatalous -konserniin kuuluvat lisäksi Suomen Rehun omistamat tytäryhtiöt Hiven Oy ja SIA Baltic Feed sekä 66,6-prosenttisesti omistettu Movere ja osakkuusyhtiö Farmit Website Oy.
   Suomen Rehun henkilöstön kanssa käytävät yt-neuvottelut saataneen loppuun lokakuun aikana.
   Hytösen mukaan Hankkija-Maataloudessa on onnistuttu siirtymään Raision rehuista oman rehuteollisuuden tuotteisiin siten kuin siirtymistä oli ajateltukin - tosin hintojen voimakasta nousua kukaan osannut kuvitella kaupanteon aikoihin.
   Hankkija-Maatalouden viljakaupan johtajan Tarmo Kajanderin mukaan monet rehujen komponentit kallistuvat edelleen syksyllä ja vaikka vilja yhtenä rehujen raaka-aineena halpeneekin, rehujen kokonaiskustannukset eivät pienene.
   Hankkija-Maatalous on SOK:n tytäryhtiö. Se saa lisää vahvistusta myös rautakauppaan ja yrityspalveluihin. Hytönen kertoo, että SOK:n tytäryhtiö Rainex Yrityspalvelu Oy:stä tulee vuoden 2009 alusta lähtien S-Rauta Yrityspalvelu Oy ja osa Hankkija-Maatalouden Rauta ja puutarha -liiketoimintaa.


OP-Pohjola ennustaa vain prosentin talouskasvua vuodeksi 2009
OP-Pohjola on alentanut ennustettaan ensi vuoden BKT-lisäyksestä yhteen prosenttiin heikkenevän ulkomaisen ja kotimaisen kysynnän takia. Täksi vuodeksi OP-Pohjola ennustaa kahden prosentin kansantulon kasvua.
   OP-Pohjola -ryhmä julkisti suhdanne-ennusteensa 15. syyskuuta ja poimi talouskehityksestä ennusteeseensa myönteisen puolen: työmarkkinat. Tänäkin vuonna työllisten määrä nousee 40 tuhannella.
   Lisäksi pääekonomisti Timo Lindholmin mukaan yritykset saattavat jo varautua tulevaan työvoimapulaan, eikä laskusuhdanne ravistelisi työllisyyttä samoin kuin edellisen laskusuhdanteen aikoina tapahtui.
Yhdysvaltain talouskasvu jää ensi vuonna vain noin yhteen prosenttiin. Tämä näkyy jo Kiinassa asti. Kiinan talouskasvun arvioidaan laskevan alle kymmeneen prosenttiin kysynnän hiipuessa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
   OP-Pohjolan mukaan eurotalouden alamäki on vasta alkanut. Sekä teollisuuden että kuluttajien luottamus on laskussa, joten lähtökohdat vuoteen 2009 ovat heikot. Ennuste euroalueen ensi vuoden talouskasvusta on pudotettu 0,5 prosenttiin.


Tuhansia työpaikkoja uhkaa vähetä
metsäteollisuudesta
Kahden metsäteollisuusyhtiön keskiviikkona julkaisemat supistusuutiset koskevat tuhansien ihmisten toimeentuloa monella paikkakunnalla.
   Metsäyhtiö UPM suunnittelee tuotantosupistuksia, joiden henkilöstövaikutukset ovat arviolta noin 1 600 työntekijää vuosien 2009–2010 aikana. UPM kaavailee mm. Kajaanin paperitehtaan sulkemista ja Valkeakoskella sijaitsevan Tervasaaren sellutehtaan sulkemista. Ne tapahtuisivat nopeasti vielä vuoden 2008 loppuun mennessä.
   Stora Enso puolestaan ilmoitti säästöohjelmasta, joka toteutuessaan tietäisi noin 1700 työpaikan vähenemistä konsernista. Tästä vähennyksestä 550 työpaikkaa katoaisi Suomessa.


HK Ruokatalo yhteistyöhön
Suomen Olympiajoukkueen kanssa
HK Ruokatalosta tulee Suomen Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani ja yksi joukkueen pääyhteistyökumppaneista.
   Tehdyn yhteistyösopimuksen tavoitteena on paitsi lisätä HK Ruokatalon näkyvyyttä ennen kaikkea vahvistaa yhtiön asemaa ravitsemusosaajana ja tuoda esille HK Ruokatalon terveellisten tuotteiden valikoimaa.
   HKScanin kaupallinen johtaja Antti Lauslahti toteaa, että yhteistyön kautta yritys voi kannustaa suomalaisia paitsi syömään oikein, myös liikkumaan enemmän.
   Yhteistyö ulotetaan myös HK Ruokatalon henkilöstöön:
   "Tavoitteena on kannustaa yrityksen henkilöstöä kiinnittämään huomiota liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin", Lauslahti sanoo.
   Yhteistyön ensimmäisinä tuloksina julkistettiin uudistettu Urheilijan ravitsemusopas ja internetsivut Urheilijan ravitsemus 10. syyskuuta järjestämässä Hyvinvointiseminaarissa Helsingissä. HK Ruokatalosta ravitsemussivuille on kirjoittanut ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen.
   HK Ruokatalon panostus terveellisyyteen näkyy mm. tuotteiden sydänmerkissä. Suomen Diabetes- ja Sydänliiton myöntämä merkki on kaikkiaan 28 HK Ruokatalon tuotteessa.


Luomulannoitteiden valmistus lisääntyy
Rehuja valmistava Botnia Grain Kauhavalla ryhtyy tekemään myös luomulannoitteita. Raaka-aineita sille tuottaa teurastamoteollisuuden sivutuotteita käsittelevä Honkajoki Oy.
   Honkajoki ja Botnia Grain ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen eloperäisten, lihaluujauhopohjaisten seoslannoitteiden valmistamisesta. Botnia Grainin toisella tuotantolinjalla tullaan valmistamaan turkiseläinrehuihin esikypsennettyjä viljatuotteita. Lihaluujauhon lisäksi lannoitevalmistuksessa käytetään myös muita eloperäisiä raaka-aineita.
   Honkajoelta tuleva lihaluujauho sisältää runsaasti typpeä (9 %) ja fosforia (5 %). Lihaluujauhoa on myös sellaisenaan mahdollista käyttää lannoitteena. Nyt tehty yhteistyösopimus mahdollistaa erilaisten lihaluujauhopohjaisten NPK-lannoitteiden valmistuksen, joihin voidaan lisätä myös kalitäydennys.
   Honkajoki Oy hoitaa edelleen markkinoinnin luomuviljelijöille ja A-Rehu tavanomaiselle maataloudelle.


Osuustoimintanuoria puhutti Bulgariassa
PULA NUORISTA JOHTAJISTA
Osuustoiminnallisilla yrityksillä eteläisessä Euroopassa ei ole samanlaista vetovoimaa kuin meillä Suomessa. Tämä kävi selväksi halikkolaiselle Leila Ahoselle (30), joka osallistui ICA:n järjestämään osuustoiminnan parissa työskentelevien nuorten (alle 35 v.) päättäjien seminaariin Bulgariassa.

Leila Ahonen on raportoinut Bulgarian-matkastaan Suur-Seudun Osuuskaupan hallintoneuvostossa. Hän on itse hyvillään osallistuttuaan kansainväliseen tapahtumaan ja nähtyään paikiallista osuuskauppatoimintaa maakuntakierroksella. Kuvat M Nummi Seminaarista ja maakuntakierrokselta Bulgariassa jäi mukavia kuvia kännykkään.

   Ahonen kertoo, että seminaarin osanottajia puhutti paljon esimerkiksi se, miten saada päteviä nuoria johtajia osuuskuntiin. Vanhat poistuvat kuvioista ja yrityskulttuuri uhkaa jäädä välittymättä nuorille.
   ”Siellä osuuskuntien palkkataso ei ole kilpailukykyinen työmarkkinoilla”, Ahonen selventää. Ilmiö kuvastaa myös osuuskuntien tuloksentekokykyä ja markkina-asemaa.
   Ahonen piti Bulgariassa esityksen S-ryhmän liiketoiminnasta ja hänellä oli myös tuoretta tietoa TNS Gallupin tutkimuksesta nuorten suhtautumisesta osuustoimintaan.
   ”Erityisesti se herättikin kiinnostusta, miten myönteinen meillä nuorten asenne osuustoimintaa kohtaan on”, Ahonen kertoo. Osanottajat olivat myöntäneet olevan paljon opittavaa järkevästä suomalaisesta toimintatavasta.
   Leila Ahonen on Suur-Seudun Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen.
”Meidän osuuskaupan jäsenissä nuorten osuus on suurempi kuin keskimäärin osuuskaupoissa Suomessa”, hän kertoo. Kahdenkymmenen hengen hallintoneuvostossa hänen ei ole silti tarvinnut vetää esille nimenomaan nuoria koskevia asioita, vaan osuuskaupan kehitys sinällään on vetänyt nuoria jäseniksi.
   Ahonen ehti olla vuoden 2003 Salon Seudun Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen ja seuraavan vuoden alusta se fuusioitiin Osuuskauppa Seudun kanssa SSO:ksi. Hän kuvaa fuusiosta seuranneen menestystä yritykselle. Asiakasomistajien määrä kasvaa tasaisesti ja oli yli 52 000 kesäkuun lopussa. Vuoden alkupuoliskolla asiakasomistajille maksettujen bonusten määrä oli 5,7 miljoona euroa ja 25 prosenttia enemmän kuin tammi-kesäkuussa 2007. Myynti lisääntyi 14,5 prosenttia ja tulos parani lähes 5 miljoonaan euroon.
   Joulumyynnin alla avautuu lisäksi SSO:n Kodin Terra Halikon kirkonkylän risteyksessä. Se on koko S-ryhmän toinen Kodin Terra.
   Ahonen pääsi Bulgariassa myös hyvin jyvälle muiden maiden osuuskuntien toimivan johdon työstä, sillä kaikki muut seminaarin nuoret olivat osuuskuntien työntekijöitä, johtoa, hän taas on päättäjä yrityksen hallinnossa.
   Ahonen varmaan oli näissä keskusteluissa vähintäänkin samalla tasolla yritysjohtajien kanssa, sillä hän on kauppatieteiden maisteri ja työskentelee liikennesihteerinä johtavassa salolaisessa liikennöintifirmassa. Lisäksi SSO:n hallintotehtävää varten hän on kouluttautunut neljällä kurssilla S-ryhmän Jollas Instituutissa.
   Muihin seminaarin nuoriin verrattuna Ahonen veti vähintään kaksoisroolin: Ahonen oli ainoa suomalaisosanottaja, mutta kaikkien muiden nuorten mukana oli samasta maasta vanhempi edustaja, joka lisäksi piti maansa puheenvuoron nuoren edustajan puolesta.
   Yksi seminaarin tavoitteista oli verkostua eri maiden nuorten päättäjien kanssa. Osin tavoite tyssää siihen, että osa seminaarissa olleista ei osaa englantia. Seminaari vedettiin bulgariaksi ja kolmas virallinen kieli oli venäjä.
   Seminaarissa oli edustajia kahdeksasta maasta. Ahonen olisi odottanut, että jostakin toisestakin Pohjoismaasta olisi ollut edustaja, mutta eipä ollut. Ehkä sitten, jos vastaava seminaari joskus järjestetään Suomessa. Eteläeurooppalaiset tosin Ahosen mukaan kauhistelivat Suomen mahdollista järjestelyvuoroa, koska pitävät maata ja matkaa kalliina. Esimerkiksi portugalilaiset olivat tulleet Bulgariaan halvimman reitin etsien kolmella eri lennolla.


MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja
Juha Saikkonen menehtyi tulipalossa
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen on menehtynyt kotitalonsa tulipalossa Tohmajärvellä. Turma tapahtui perjantaina illansuussa.
   Saikkonen oli valtuuskunnan puheenjohtaja vuodesta 2002.
   Juha Saikkosella on ollut luottamustehtäviä myös osuustoiminnassa. Vuonna 2004 hänet valittiin Lähivakuutuksen hallintoneuvoston ja valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi.
   Saikkonen oli myös Pellervon ja MTK:n yhteisen koulutuskeskuksen Pellervo-Instituutti Oy:n hallituksen jäsen.
   MTK:n valtuuskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja on Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä ja hän toimii toistaiseksi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajana. Valtuuskunnan seuraava kokous on marraskuun lopulla. Linnainmaa on myös Pellervon valtuuskunnan varapuheenjohtaja.


Metsäliitto suunnittelee Soinlahden sahan sulkemista
Metsäliitto Osuuskunta on jättänyt esityksen yt-neuvottelujen käynnistämiseksi Iisalmessa toimivan Soinlahden sahan henkilöstölle. Neuvottelut koskevat sahan toiminnan mahdollista lopettamista.
   Saha on ollut toiminnassa vuodesta 1952 ja siellä on 69 työntekijää.
   Sahan toiminta on ollut Metsäliiton Puutuoteteollisuuden toimialajohtajan Ole Salvénin mukaan raskaasti tappiollista jo pidemmän aikaa. Metsäliitto ei pidä mahdollisena sahan toiminnan saamista kannattavaksi. Yrityksen saha- ja jalostusteollisuus -liiketoiminta-linjan tämän vuoden tulos muodostuu tappiolliseksi.


Tapaaminen myös Pellervon edustajien kanssa
Osuustoimintaministeri Keniasta
vierailulla Suomessa
Kenian osuustoimintaministeri Joseph W. N. Nyagah ja Kenian osuustoimintaa edustava valtuuskunta ovat vierailleet Suomessa 30. elokuuta - 3. syyskuuta. Matkan tarkoituksena oli tutustua suomalaiseen osuustoimintajärjestelmään sekä allekirjoittaa Suomen ja Kenian välinen investointisuojasopimus.
   Ministeri on tavannut vierailunsa aikana muiden muassa Pellervo-Seuran ja Pellervo-Instituutin edustajia sekä Kenian osuustoimintajärjestelmää 1960-2000-luvuilla kehittäneitä suomalaisia asiantuntijoita.
   Kenia on yksi Suomen kahdeksasta kehitysyhteistyön pitkäaikaisesta yhteistyömaasta. Suomen ja Kenian välinen kauppa on toistaiseksi hyvin vähäistä. Suomen tuki Kenialle vuonna 2007 oli noin 6 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna tuen määrän arvioidaan jäävän 5 miljoonan euron tasolle Keniassa vuoden alussa vallinneen poliittisen kriisin vuoksi.


Lahjoittajina osuustoiminnalliset tahot
Oulun yliopistolle pronssipatsas
50-vuotislahjaksi
Oulun yliopisto täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja sen kunniaksi yliopisto sai patsaan päärakennuksensa edustalle 2. syyskuuta.

Vastatuuleen-patsas on juuri paljastettu. Sen ääressä vasemmalta taiteilija Risto Saalasti, maaherra Eino Siuruainen, rehtori Timo Lajunen ja taustalla Tytti Isohookana-Asunmaa ja Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo. Kuva Seija Leskelä

   Patsas on taiteilija Risto Saalastin veistämä pronssipatsas ”Vastatuuleen”.
   Veistoksen ovat lahjoittaneet Oulun Osuuspankki, Osuuskauppa Arina, Oulun läänin talousseuran maataloussäätiö, Kainuun Osuuspankki ja Pellervo-Seura.
   "Oulun yliopisto on niin olennainen osa Oulua ja pohjoista Suomea, että sen olemassa olo nuorten sukupolvien mielissä on jo itsestäänselvyys. Tämä patsas kertoo jälkipolville, kuinka kovan työn takana yliopiston saaminen Pohjois-Suomeen aikanaan oli, eikä siis mitenkään itsestään selvää", rehtori Lauri Lajunen totesi.
   Ajatukset yliopistohankkeesta Ouluun virisivät jo 1910-luvulla ja hanketta edistämään perustettiin Pohjanmaan Korkeakouluseura, nykyisin Oulun yliopistoseura. Lajunen kertoi patsasta paljastettaessa etelän yliopistopiirien vastustaneen hanketta kiivaasti ja tarvittiin paljon puolestapuhujia ja kolmen komitean työ ennen kuin päätös syntyi.
   Patsastoimikunnan puheenjohtaja, maaherra Eino Siuruainen totesi yliopiston perustamisvaiheessa Pohjois-Suomen talous perustuneen pääsääntöisesti maa- ja metsätalouteen sekä osuustoiminnallisiin yrityksiin.
   "Viidessä vuosikymmenessä Oulun yliopisto on kohonnut maan toiseksi suurimmaksi, menestyväksi ja maailmankuuluksi yliopistoksi."
   Puheenjohtajansa lisäksi patsastoimikuntaan kuuluivat dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa sekä Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo.
   Patsaan veistänyt taiteilija Risto Saalasti on edesmenneen ministeri Kerttu Saalastin poika. Kerttu Saalasti oli opetusministerinä ja esitteli tasavallan presidentille lakiesityksen Oulun yliopistosta vuonna 1957. Presidentti Urho Kekkonen vahvisti lain heinäkuussa 1958.