Lars Björklöf uudeksi jäseneksi hallitukseen
Entinen puheenjohtajisto jatkaa Pellervossa

Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtajana 2011 jatkava metsäneuvos Martti Asunta (vasemmalla) alusti luottamushenkilön jääviysongelmista Seuran valtuuskunnan iltakoulussa 7. joulukuuta. Oikealla valtuuskunna puheenjohtajana 2011 jatkava Tiina Varho-Lankinen. Ministeri Lauri Tarasti esitelmöi ja herätti iltakoulussa vilkkaan keskustelun jääviyskysymyksistä. Kuvat M Nummi

Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja varapuheenjohtajana Tauno Uitto Tyrnävältä. Puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan.
   Seuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa Martti Asunta Ylöjärveltä ja varapuheenjohtajana Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä.
   Pellervon valtuuskunta oli koolla 8. joulukuuta Helsingissä ja teki sääntöjen mukaiset henkilövalinnat. Seuran hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Jan Lähde Turusta, Martti Selin Jalasjärveltä ja Jarmo Toukola Kangasalta. Heidät valittiin uudelleen hallitukseen kolmeksi vuodeksi.
   Kouvolalainen Päivi Kelkka esitti valtuuskunnan työryhmän ehdotuksena, että Seuran hallituksen koko olisi yhdeksän jäsentä. Hallitus oli vajaalukuinen, koska maanviljelysneuvos Marcus H. Borgströmin oli jäänyt ikäpykälän vuoksi pois hallituksesta. Hänen toimikaudestaan jäljellä olevaksi vuodeksi 2011 valittiin hallitukseen Lars Björklöf Raaseporista.
   Björklöf on Osuuspankki Raaseporin toimitusjohtaja ja ruotsinkielisen osuustoimintajärjestön Finlands Svenska Andelsförbundin hallituksen puheenjohtaja.
   Valtuuskunta vahvisti Pellervo-Seuran toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi 2011 sekä muun muassa suositukset hallintoelinten palkkioiksi vuonna 2011. Pellervo-Seuran vuosikokous ja Pellervon Päivä 2011 järjestetään keskiviikkona 6. huhtikuuta Helsingissä.


Presidentti myönsi arvonimiä
Tasavallan presidentti on myöntänyt arvonimiä sadalle kansalaiselle Itsenäisyyspäivän alla. Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtajalle Martti Asunnalle Ylöjärveltä myönnettiin metsäneuvoksen arvonimi, metsätalousneuvoksen arvonimi myönnettiin Seuran valtuuskunnan jäsenelle Jarmo Toukolalle Kangasalta.
   Osuustoiminnassa vaikuttaneista muiden muassa Lähivakuutus-ryhmän hallituksen puheenjohtaja Ralf Wickström Sipoosta sai vakuutusneuvoksen arvonimen ja Varubodenin toimitusjohtaja Folke Lindström Länsi-Turunmaalta sai kauppaneuvoksen arvonimen. Talousneuvoksen arvonimi myönnettiin Tapio Hytöselle Konnevedeltä.


Poppia-pankki syntyy Ylä-Savoon
Ylä-Savoon on syntymässä Osuuspankki Poppia, joka olisi kolmen Paikallisosuuspankkiryhmän pankin sulautuma. Lapinlahden ja Vieremän osuuspankit sulautuvat Kiuruveden osuuspankkiin. Pankkien hallintoneuvostot ovat hyväksyneet suunnitelman, osuuskuntakokoukset sanovat lopullisen sanan suunnitelmaan keväällä 2011. Yhdistymisellä pankit tavoittelevat nykyistä parempaa riskinkantokykyä ja tarjontaa erikoispalveluissa.


Faba myy sianjalostuksen Snellmanille
Faba osk keskittyy naudanjalostukseen ja myy FABA Sika Oy:n koko osakekannan Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle. Samalla Snellmanista tulee Längelmäen keskuskoeaseman toiminnasta vastaavan Suomen Sianjalostus Oy:n pääomistaja. Omistus vaihtuu joulukuun alussa.
   Faba osk:n toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku perustelee, että yrityskauppa mahdollistaa sekä naudan- että sianjalostukselle hyvän kehityspolun, koska kotimainen, puhtaaseen yorkshire- ja maatiaispopulaatioihin perustuva sianjalostus vahvistuu, kun se saa lisää kehitykseen tarvittavia edellytyksiä kiinteässä yhteydessä teurastamojen alkutuotantoon.
   Latva-Raskun mukaan Snellmanin omistuksessa suomalaisessa sianjalostuksessa tehty työ ja sen saavutukset tulevat säilymään ja kehittymään. Snellman on jo pitkään omalta osaltaan korostanut kotimaista sianjalostusta.
   Henkilöstö jatkaa FABA Sika Oy:n ja Suomen Sianjalostus Oy:n palveluksessa omistuksen siirtyessä Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle 1.12.2010. Snellmanista tulee myös Suomen Sianjalostus Oy:n enemmistöosakas. SSJ hoitaa jalostusohjelman koeasematestit Jämsässä. Muita SSJ:n osakkaita ovat sianjalostajat ja Faba, joka säilyttää vähemmistöosuuden.


POP-ryhmällä talouden hallinnan nettityökalu
Paikallisosuuspankit ovat tuottaneet netissä toimivan työkalun jokaisen oman talouden hallintaan. Sen avulla voi laskea, millaisiin menoihin oma talous joustaa ja mihin on varaa sekä seurata päivittäisiä rahavirtoja. Työkalu löytyy Paikallisosuuspankkien kotisivulta tai osoitteesta www.taloudenhallinta.fi.
   Palvelun kehittämiseen osallistunut johtaja Timo Hulkko Paikallisosuuspankkiliitosta kertoo, että palvelua voivat käyttää kaikki. Kun siihen rekisteröityy, voi omat suunnitelmat säilyttää ja palata niihin elämäntilanteen muuttuessa.
   ”Asiakkaiden pitäisi aina muistaa, että taloutta ei pitäisi lähteä korjaamaan muu-taman sadan tai tuhannen euron pikavipeillä. On pankinkin etu, että ihmiset hoitavat talouttaan suunnitelmallisesti. Ylilyönteihin ei kannata heittäytyä, sillä rempallaan olevan talouden kuntoon saattaminen on vaikeampaa”, Timo Hulkko sanoo.


Varuboden-Osla aloittaa kesäkuussa 2011
Uudellamaalla toimivat osuuskaupat Varuboden ja Osla sulautuvat ja uusi Varuboden-Osla aloittaa toimintansa kesäkuun 2011 lopussa.
   Varuboden-Oslan toimialue tulee ulottumaan itäiseltä Uudeltamaalta aina Ahvenanmaalle, minne se on perustamassa toimintaa.
   Uuden osuuskaupan toimialueen keskellä on HOK-Elanto, mutta Varuboden-Osla on vahva ja vakaravainen tekijä Uudellamalla. Sen omavaraisuusaste on yli 50 prosenttia ja noin 400 miljoonan euron myynnistä 70 prosenttia kertyy marketkaupasta. Sen markkinaosuus alueen ruokakaupasta ylittää 40 prosenttia.
   Sulautujien tavoite on menestyä toiminta- ja talousalueella, joka kasvaa nopeiten koko maassa. Oslalla ja Varubodenilla on alueella yli 60 toimipaikkaa.
   Varuboden-Oslan kotipaikaksi tulee Varubodenin kotipaikka Kirkkonummi ja hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi tulee Oslan toimitusjohtaja Arto Piela.


HKScanin ja Portin yritys starttaa vuodenvaihteessa
Portille 10 % uudesta yhtiöstä
HKScan kävi esittäytymässä yhteistyökumppaneilleen Mikkelissä, missä se on hankkinut Itä-Suomen ainoan merkittävän elintarvikealan yrityksen isännyyden. Paikalliset vaikuttajat olivat hyvillään siitä, että alueelle investoidaan ja tärkeä liiketoiminta jatkuu.
   Järvi-Suomen Portti Osuuskunta omistaa kymmenen prosenttia yhdessä HKScan Finlandin kanssa perustetusta yrityksestä, joka hallitukseen Portti saa hallitukseen yhden edustajan ja toimitusjohtajaksi Markku Rönkön Järvi-Suomen Portista. Yritys saanee nimekseen Järvi-Suomen Portti Oy.

Karjaportin Kouvolan yksikössä valmistetaan mm. Portin lihapiirakat. Kuva M Nummi

   Päivitys 3.1.2011: Yritys aloitti vuoden 2011 alussa nimellä Järvi-Suomen Portti Oy. Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan tehtävää jatkaa Osuuskunta Karjaportti, joka vuokraa uudelle yhtiölle tehdaskiinteistön ja harjoittaa liiketoimintaa Kouvolan yksikössään.
   Yhtiön liikevaihto nousee 100 miljoonaan euroon tällä vuosikymmenellä. Se ei ole osa HKScania, vaan itsenäinen kilpailija, joka on myös tuorelihamarkkinoilla nykyistä Porttia voimakkaammin. Näin määritteli HKScan Finlandin toimitusjohtaja Jari Leija yhtiön tavoitteita. HKScan teettää osan tuotteistaan Suomen markkinoille Ruotsissa ja Virossa, jatkossa se saa ne edullisemmin Mikkelistä.
   Sadan miljoonan liikevaihto olisi sama kuin Portin liikevaihto vuonna 2005, mutta nykyiseen verrattuna se olisi melkein kaksin verroin.
   Portin yrityssaneerausohjelma jatkuu heinäkuun 2015 alkuun. Rönkön mukaan tuloskehitys on tänä vuonna parempaa kuin 2009. Järvi-Suomen Portilla on noin 1500 lihaa tuottavaa aktiivitilaa. Jäseniltään osuuskunta ei enää kerää osuuspääomaa.
   HKScanin tulo Portin liiketoiminnan omistajaksi oli tervetullut uutinen Portin kumppaneille. Työpaikat, verotulot ja saatavat säilyivät.
   ”S-ryhmä toivottaa uuden yrityksen tervetulleeksi”, ilmoitti myös Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen. Hän totesi lähiruoan olevan kova sana tänä päivänä.
   Vuodesta 2007 tehty yhteistyö on toiminut hyvin, katsoo Portin hallintoneuvoston puheenjohtaja Aarto Kosunen. Muutama tuottaja on liittynyt LSO:n jäseneksi, valtaosa on Portin sopimustuottajia.
   HKScanin hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto muistutti tuottajia siitä, että LSO:n jäsenille on maksettu hyvää korkoa osuuspääomalle. Vuonna 2009 LSO maksoi 12 prosentin koron.
   Leijan mukaan HKScanilla on 6-7 miljoonan kilon puute naudanlihasta. Samaan aikaan nautoja ei saada teurastukseen tarjontaa vastaavasti. Yritys on keskittänyt nautateurastuksen Outokumpuun ja rakentaa sinne uutta ruhovarastotilaa. Leija sanoo sopimuksen teurastuksesta Atrian kanssa Kauhajoella puretun, koska se oli liian kallis HKScanille.
   MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen puuttui myös naudanlihatilanteeseen ja ehdotti myöhemmin järjestön kokouksessa, että sekä Itä- että Länsi-Suomeen perustettaisiin vahva nautateurastus- ja leikkuulaitos ja tuottajien naudat vietäisiin lähimpään teurastamoon riippumatta tuottajan asiakkuudesta.


Vesiosuuskuntapäivä 2011
7.-8. lokakuuta Kankaanpäässä
Valtakunnallinen vesiosuuskuntapäivä järjestetään myös vuonna 2011. Tapahtumaa on aiemmin ilmoitetusta ajankohdasta siirretty päivää aikaisemmaksi ja se on nyt perjantaista lauantaihin 7.–8.10.2011. Paikkana on Kankaanpää.
   Ensimmäisen valtakunnallisen vesiosuuskuntapäivän järjestettiin yksipäiväisenä viime elokuussa Kouvolassa.


Ruotsissa Scan tähtää jalostusasteen nostoon
HKScanin loppukesän tulos viimekesäistä parempi

Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattsson. Kuva M Nummi

Lihatalo HKScanin tuloksessa heinä-syyskuulta ei ole toimitusjohtaja Matti Perkonojan mukaan isoja yllätyksiä puoleen tai toiseen. Liki samansuuruisesta reilun 530 miljoonan euron liikevaihdosta konserni teki tänä vuonna 18,8 miljoonan euron liikevoiton, kun voitto viime vuonna oli 14,4 miljoonaa.
   Voitto ennen veroja kolmannella neljänneksellä nousi 16,5 miljoonaan euroon viime vuoden 10,8:sta miljoonasta.
   Kevään lakko- ja toimitusongelmat sotkivat vuoden alkupuoliskon tuloksen, joten yhtiö arvioi koko vuoden 2010 liiketuloksen jäävän jonkin verran viime vuoden tuloksesta.
   Suomen liiketoiminnan voitto 16,8 miljoonaa euroa jäi vajaan miljoonan viime vuoden heinä-syyskuun tuloksesta.
   Uudesta rypsiporsaasta yhtiö odottaa ajan mittaan menestystä. Rypsipossua pannaan myös makkaroihin, kunhan raaka-ainetta tulee riittävästi. Rypsiporsas tulee kauppoihin helmikuussa 2011.
   Ruotsissa konsernin liikevaihto on pienentynyt toimintojen järjestelyjen seurauksena, mutta liikevoitto heinä-syyskuussa parani reippaasti 6,6 miljoonaan euroon, mikä oli tuotantolaitosten myyntien ansiota.
   HKScanin tytäryhtiö Scan Ruotsissa on sopinut tanskalaisen Danish Crownin tytäryhtiön kanssa sikojen teurastamisesta Scanin Skaran laitoksessa. Se tuo Scanin toimtiusjohtajan Denis Mattssonin mukaan uutta potkua Skaran tehoon ja mahdollisuuksia uusille tuotteille.
Tanskan suurimman siipikarjatalon Rose Poultryn kauppa vahvistunee vielä vuoden 2010 puolella.
   HKScan aikoo lisätä kuluttajille Ruotsissa ja Tanskassa tarjottua tuoretta siipikarjanlihaa. Nyt siellä pelataan pääasiassa pakasteilla.
   Scanin Denis Mattsson kuvaa lihateollisuuden muutosta Ruotsissa pohjoismaisen elintarviketeollisuuden suurimmaksi rakennemuutokseksi. Tämän vuoden aikana on mm. luotu koko hankintaorganisaatio.    Lindköpingistä kehittyy varsinainen jalostuskeskus ja siellä on aloittanut toimintansa uusi logistiikkakeskus, jonka käyttöönotto onnistui suunniteltua nopeammin.


Osuuskuntien Euroopan johtajaksi
nimitettiin Klaus Niederländer

Klaus Niederländer.

Klaus Niederländer on nimitetty kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n Euroopan alueen ja osuuskuntien Euroopan järjestön johtajaksi.
Niederländer on työskennellyt yritystoiminnan kehittäjänä, johtamistaidon neuvojana ja pk-yritysohjelman johtajana eri mantereilla.
   Klaus Niederländerillä on osuustoiminnan taustaa suvussaan, joka on perustanut ja kehittänyt osuustoiminnallista pankki- ja maataloustoimintaa Saksan lounaisosassa.
   Niederländer seuraa Rainer Schlüteria, joka toimi samassa tehtävässä viime kevääseen asti. Niederländer aloittaa työnsä 15:nä marraskuuta.


Suur-Seudun toimitusjohtaja SOK:n hallitukseen
SOK:n hallituksen uudeksi jäseneksi vuoden 2011 alusta lähtien on valittu toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:sta.
   Pääjohtaja Kuisma Niemelän vetämä hallitus koostuu osuuskauppojen toimitusjohtajista. Mukana ovat Osuuskauppa Hämeenmaa, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, Turun Osuuskauppa, Osuuskauppa KPO, Keskimaa Osk ja Helsingin Osuuskauppa Elanto.
   SOK myös uusii johtoryhmänsä organisaation. Pääjohtajan mukaan asiakkaiden tarvealueiden yhdistäminen strategisiksi toimialoiksi parantaa SOK:n kykyä palvella alueosuuskauppoja ja niiden asiakasomistajia.
   Päivittäistavarakaupan, ravitsemiskaupan ja polttonestekaupan arvoketjuja johtamaan on valittu eteläisessä Kymenlaaksossa toimivan Osuuskauppa Ympyrän toimitusjohtaja Vesa Kyllönen.


OP-Pohjola osk korvaa OP-Keskus osk:n
OP-Keskus osk:n ylimääräinen osuuskunnan kokous 20. lokakuuta 2010 päätti muuttaa osuuskunnan toiminimen. Johtokunnan esityksen mukaisesti uudeksi nimeksi tulee OP-Pohjola osk ja ruotsiksi OP-Pohjola anl. Kansainvälisessä toiminnassa aputoiminimenä käytetään OP-Pohjola Group Central Cooperative. Uusi nimi tulee voimaan tultuaan merkityksi kaupparekisteriin.


Juustonvalmistajien yhdistys 100 v.
Keisarin juusto ja Pikkusisko
nappasivat parhaiden juustojen tittelit

Merja Lehtovaara-Viitala (takana) ja Jaana Kuusinen (oik.) Juustoportista maistattivat Keisarin juustoa. Juustonäyttelyssä myös esiteltiin uutuuksia. Valio tuo markkinoille Auran pehmeän leviteversion vuonna 2011.

Suomalaiset juustot ovat jälleen kisailleet paremmuudesta. Juustojen laatukilpailu järjestetään joka toinen vuosi ja vuoden 2010 Suomen parhaaksi kypsytetyksi juustoksi on arvioitu Juustoportin Keisarin juusto ja tuorejuustojen vastaavan tittelin on voittanut Valio Viola Pikkusisko.
   Laatukilpailun järjestävä Suomen Juustonvalmistajain Yhdistys, Suomen Pienjuustolayhdistys ja Juustonvalmistajain säätiö.
   Kilpailu järjestettiin Helsingin Pörssitalossa 22. lokakuuta. Pörssitalossa oli myös juhlava juustonäyttely valmistajien osastoineen. Yleisö pääsi näyttelyyn maksutta ja sai maistella tuotteita. Moni sai tutustua juustoon, jota ei ollut löytänyt vähittäiskaupan valikoimasta. Valmistajat esittelivät myös uutuuksia, jotka eivät ole vielä markkinoilla.
   Suomen Juustonvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1910. Näyttelyssä julkistettiin Bengt Wallenin kirjoittama yhdistyksen historiikkki ”Sata vuotta juuston parissa”.


ICA:n kansainvälinen tutkijoiden kokous
24.–27.8.2011 Mikkelissä
Kansainvälisen osuustoimintajärjestön ICA:n maailmanlaajuinen tutkijakokous 2011 järjestetään Suomessa.
   Tapahtumaa Osuustoimintatutkimuksen Päivässä 18. lokakuuta Tampereella esitellyt Pekka Hytinkoski sanoi kokouksessa käsiteltävän monen tieteenalan teemoja. Tapahtuma sopiikin laajalle osanottajakunnalle: niin tutkijoille ja osuustoiminnan kehittäjille kuin esimerkiksi yrittäjille ja muille osuustoiminnasta kiinnostuneille. Hytinkoski itse työskentelee tapahtumaa järjestävässä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.
   Kokous on 24.–27. elokuuta 2011 Mikkelissä. Esitykset ja työpajat järjestetään Mikaelissa, viimeisenä kokouspäivänä lauantaina on retki Tampereelle. Tapahtumasta on oma kotisivu », jolla on ohjelma, yhteystiedot järjestäjiin ja muuta lisätietoa.



Atria pudotti tulosarviotaan
Atria ilmoittaa sekä liikevoittonsa että liikevaihtonsa jäävän viimevuotisia pienemmiksi. Aiemmin niiden on arvioitu olevan viime vuoden tasolla.
   Atrian mukaan liharaaka-aineiden hinnat Venäjällä ovat nousseet elo-syyskuussa merkittävästi ja Atria Venäjän tulosnäkymät heikentyvät loppuvuonna. Atrian hallitus on päättänyt, että Atria Venäjä kirjaa yhteensä 10,4 miljoonan euron liikearvoon kohdistuvat arvonalennukset.


Professoriksi nimitetty Iiro Jussila:
Yhteiskunnan lisättävä valveutuneisuutta yrittäjyysasioissa

Professori Iiro Jussila, 32.

Osuustoimintayritysten johtamisen tuntijana ja tutkijana arvostettu professori, KTT Iiro Jussila on nimitetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professoriksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Jussila asetettiin myös yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan KTM-koulutusohjelman johtajaksi lokakuuta alusta alkaen.
   Jussila tutkimusryhmineen on tullut kansainvälisestikin tunnetuksi erityisesti kuluttajaosuustoiminnan johtamisen tutkimuksesta. Hän itse kertoo, että nimenomaan asiakasomisteisia osuuskuntia tutkivia liiketaloustieteilijöitä on harvassa.
   ”Tavoitteenamme on paitsi kehittää tarpeellista teoriaa myös edistää tieteenalan kehittämisen kannalta olennaisten globaalien rakenteiden kehittymistä.”
   Jussila tutkii myös perheyrittäjyyttä sekä organisaatiokäyttäytymistä, jossa hän keskittyy psykologiseen omistajuuteen ja reviirikäyttäytymiseen työpaikoilla. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tulee Jussilan mukaan jatkossa yhä voimakkaammin ylittää perinteiset oppiaine- ja tieteenalojen rajat.
   ”Erityisesti yrittäjyyden ilmiökentän ja yrittäjyyskasvatuksen osalta koko yhteiskunnan on oltava entistä valveutuneempi”, Jussila on todennut nimityksensä yhteydessä.


Ministeri Anttila: Ruokahankinnoissa
tuijotetaan liiaksi hintaa

"Järkevä kansakunta varautuu itse ruoantuotantoon", ministeri Sirkka-Liisa Anttila katsoo. Kuva M. Nummi

Elintarvikealalla on paljon muutostarpeita, jos nykytilannetta vertaa valtioneuvoston eduskunnalle antaman ruokaselonteon tavoitteisiin. Selonteko on perua kesällä 2010 valmistuneesta kansallisesta ruokastrategiasta, jota valmistellutta työryhmää veti vuorineuvos Simo Palokangas.
   Useissa kohdin selontekoa viitataan yhteistyön tarpeeseen ruokaketjussa. Alan kehittämisen vetovoimaa lisännee toteamus, että ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala.
   Kuluttajalähtöisyys on ruokapolitiikan oleellisin seikka, katsoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila esitellessään selontekoa 14. lokakuuta. Kuluttajan luottamuksen säilymistä hän piti peräti kohtalonkysymyksenä alkutuotannolle ja elintarviketeollisuudelle.
   Selonteon yksityiskohdissa Anttila puuttui mm. joukkoruokailun hankintoihin. Ostoissa esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin on Anttilan mielestä tuijotettu liikaa hankintahintaa. Hän painotti lähellä tuotetun ruoan laatu-, talous- ja työllisyysetuja. Ilmasto- tai energiapolitiikan kannalta niin ikään ei ole perusteltua rahdata kaukaa elintarvikkeita.
   Luomutuotannon osuuden Anttila nostaisi 30:een, jopa 40:ään prosenttiin. Luomutuotannon alalle hän toivoi yhtenäisyyttä ja mainitsi Tanskan mallin.
   "Minusta kauppa on jo tiedostanut asian", Anttila sanoi luomuvalikoiman lisääntymisestä.
   Pari päivää aiemmin luomu.fi-kotisivulla oli uutisoitu Luomualan organisointiryhmästä, jonka on määrä vuoden 2010 loppuun mennessä esittää, miten luomualan yhteistyö jatkossa järjestetään. Ryhmään kuuluu edustajia kuudelta taholta, mm. alkutuotannosta ja vähittäiskaupasta.


Toimintamalli ollut uusi viranomaisille
IBA jalostaa keksinnöt tuotteiksi
Lukuisia ideoita muikunperkauskoneesta sähkökottikärryihin saa ihmetellä Keksintöjen viikolla (14.-16.10.) Viitasaarella.

IBA:sta lisää tietoa osuuskunnan kotisivuilla »

   Viikolla on esillä - keksintönä sekin - kesällä 2010 perustettu IBA Innovaatiopankki osuuskunta. Se "jatkojalostaa" ideoita ja keksintöjä hyödyllisiksi tuotteiksi ja lisäksi markkinoi tuote- ja valmistusoikeuksia yrityksille. Sitä kautta keksinnöt päätyvät tuottamaan liiketoimintaa ja työtä sekä hyötyä asiakkaille.
   IBA:n idean isä, Viitasaarelta kotoisin oleva teollisuusneuvos Jorma Nokkala luonnehtii IBA:ta yhteistyöverkostoksi ja "työpaikkatehtaaksi".
   "IBA kokoaa kutakin innovaatiota varten oman asiantuntiverkoston, joten osuuskuntamalli mahdollistaa helpon mukaantulon ja poislähdön", Nokkala sanoo. Osuuskuntaan voivat liittyä myös yksityishenkilöt.
   Pilottihankkeena IBA:lla on puiden pystykatkontalaite. Sen saa hankaliinkin paikkoihin, joihin ei pääse raskaalla kalustolla. Aluksi IBA tulee keskittymään teknologiateollisuuden vientiin sopiviin keskisuomalaisiin tuoteinnovaatioihin.
   IBA:laisten mukaan yrityksen toimintamalli on osoittautunut yhteiskunnan kanaville uudeksi eivätkä Ely-keskusten kautta jaettavat yritystuet sitä vielä tunnista.


Valio virittää markkinointiin huippuosaamista Aalto-yliopiston kanssa
Valio Oy lahjoittaa Aalto-yliopiston säätiölle kolme miljoonaa euroa ja aloittaa yliopiston kanssa ainutlaatuisen yhteistyön suomalaisen markkinointiosaamisen nostamiseksi maailman huipulle.
   Hankkeessa muun muassa kehitetään kuluttajatutkimusta, markkinoinnin mittaamista, markkinatutkimusta ja uudenlaista johtajuutta.
   Valiossa hanketta vetää johtaja, professori Tiina Mattila-Sandholm.
Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen pitää Aalto-yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä hedelmällisenä sekä Valiolle että Aallolle.
   Laaksosen mukaan Valio tarvitsee lisää ymmärrystä kuluttajan tarpeista, jotta se osaa kehittää oikeanlaisia tuotteita. Aallon opiskelijat puolestaan saavat käytännön kokemusta ja harjoitusta osallistumalla Valiossa todellisiin markkinointihankkeisiin.
   Aallon ja Valion yhteistyösopimus allekirjoitettiin lokakuussa ja yhteistyö alkaa 19.11.2010 pilottiseminaarilla, jossa käsitellään kuluttajan arjen tutkimusta, innovatiivisia pakkausratkaisuja sekä uusimpia suuntauksia kuluttaja- ja bränditutkimuksessa.
   Aalto-yliopiston Markkinoinnin ja johtamisen laitoksen professorin Henrikki Tikkasen mukaan markkinointiosaamisen kehittämiseksi ei Suomessa aiemmin ole tehty näin syvällistä ja monipuolista yhteistyötä yrityksen ja tiedemaailman kesken.


Alkuvuonna yli 4000 uusyrityskeskusten kautta
Yritysten perustaminen yleistynyt
Uusia yrityksiä perustettiin tammi-kesäkuussa enemmän kuin vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
   Yli 4000 uutta yritystä aloitti uusyrityskeskusverkoston avulla. Kaikkiaan uutta yritystä suunnittelevia asiakkaita oli yli 10 000. Uusien asiakkaiden osuus nousi 12 prosenttia edellisen vuoden alkupuoliskoon verrattuna.
   Yrittäjäehdokkaista suurin osa on 25-39 vuotiaita. Alle -25 vuotiaita asiakkaita oli 10 %. Naisten osuus asiakkaista on 47 prosenttia. Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualalle. Toiseksi suosituin oli kauppa ja kolmantena teollisuus.
   Suomessa on 31 Uusyrityskeskusta ja niillä on yli 80 palvelupistettä. Verkostossa työskentelee 156 toimihenkilöä. Verkoston taustatukena on 1300 asiantuntijaa, yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä.
   Uusyrityskeskusten neuvonnan kautta syntyneistä yrityksistä 90 prosenttia on vielä toiminnassa kahden vuoden kuluttua ja viiden vuoden kuluttua 80 prosenttia.


Koskee myös osuustoimintatutkimuksen apurahoja
Kulttuurirahaston apurahat haussa 29.10. asti
Suomen Kulttuurirahaston myöntämät vuoden 2011 apurahat yksityishenkilöille, työryhmille ja yhteisöille jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön ovat haettavana. Hakuaika on 1.-29.10.2010 ja haku tapahtuu verkkopalvelussa www.skr.fi/apurahanhakija.
   Sama hakuaika ja hakumenettely koskee myös Pellervon rahastosta myönnettäviä apurahoja. Pellervon rahasto, Osuustukkukauppa OTK:n rahasto ja SOK:n rahasto toimivat yhdessä Osuustoimintarahastojen nimellä. Apurahoilla edistetään tutkimusta, joka koskee osuustoiminnan kehitykseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurikysymyksiä.
   Lisätietoja saa kotisivulta www.skr.fi, sähköpostitse apurahainfo@skr.fi tai puhelimitse (09) 612 810.


Veikko Kemppi LSO:n toimitusjohtajaksi

Veikko Kemppi

LSO Osuuskunnan toimitusjohtaja on vaihtunut. Sivutoimisesti tehtävää hoitanut toimitusjohtaja Matti Perkonoja keskittyy HKScanin johtamiseen ja MMM, agronomi Veikko Kemppi (45) aloittaa LSO Osuuskunnan toimitusjohtajana 11. lokakuuta.
   LSO:n toimitusjohtajan tehtävänä on osuuskunnan päivittäisen hallinnon hoitaminen, jäsenyyden edistäminen ja sidosryhmävaikuttaminen.
   Kemppi tuli nykyisen HKScan-konsernin palvelukseen vuonna 2002 työskennellen siipikarjaliiketoiminnan alkutuotantojohtajana, LSO Foods Oy:n toimitusjohtajana ja viimeksi Lounaisfarmi Oy:n toimitusjohtajana. Aiemmin Kemppi on työskennellyt MTK:n kotieläinasiamiehenä ja Satakunnan 4H-piirin johtajana.


Aloittaa viimeistään vuodenvaihteessa
Portin ja HKScanin yhteistyritys sai luvan
HKScan ja Järvi-Suomen Portti Osuuskunta saivat Kilpailuvirastolta luvan perustaa yhteisen yhtiön, joka tulee jatkamaan Portin lihavalmisteiden valmistusta Mikkelissä.
   Uuden yhtiön on määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuosien 2010-2011 vaihteessa.
   Liiketoimintakauppaan kuuluvat Tikkalan tehtaan tuotantolaitteisto ja liiketoiminta sekä Järvi-Suomen Portin tuotemerkit. Mikkelin tehdaskiinteistöstä solmitaan samanaikaisesti pitkäaikainen vuokrasopimus. Liiketoimintajärjestelyn piiriin kuuluva henkilöstö siirtyy uuden yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.
   Portin Kouvolan piirakka- ja valmisruokaliiketoiminta ei kuulu tähän järjestelyyn.


PTT:n suhdannekuva:
Ruokaan tuntuva hinnankorotus 2011 alussa
Laskettuaan alkuvuonna voimakkaasti elintarvikkeiden hinnat ovat taas nousseet syyskuusta lähtien. Nyt taustalla muhivat hintojen nostopaineet toteutuvat vuodenvaihteen jälkeen, kun teollisuuden ja kaupan hintasopimukset astuvat voimaan.
   Muita merkittäviä elintarvikkeiden hinnanmuutoksia ei ensi vuonna sitten olekaan ennakoitavissa. Pellervon taloustutkimus ennustaa, että hinnat nousevat keskimäärin 3,7 prosenttia vuonna 2011. PTT julkisti Maa- ja elintarviketalouden suhdannekuvansa 5. lokakuuta.
   Ensi joulukuussa ruoka maksaa saman verran kuin vuotta aiemmin. Ensi tammikuun nousuksi PTT arvioi noin 3,4 prosenttia verrattuna tämän vuoden tammikuun hintaan.
   Hintoihin vaikuttavat raaka-aineiden ja tuotantopanosten kallistuminen sekä mm. verojen nousu.
   Ekonomisti Kyösti Arovuori sanoo suurimpien muutosten tapahtuvan viljatuotteiden hinnoissa. Ensi vuoden lopulla leipä- ja viljatuotteiden hinnat ovat 6,1 prosenttia kalliimmat kuin vuotta aiemmin, liha 3,0 prosenttia, samoin maitotuotteet sekä kananmunat 3,0 prosenttia.
   Vähittäiskauppa joutuu Arovuoren mukaan palauttamaan tuotevalikoimansa nykyistä monipuolisemmaksi, kun kuluttajien ostovoima paranee talouden elvyttyä.
   Hedelmien ja vihannesten hinnoista PTT:ssä valmistuu tutkimus tulevan vuodenvaihteen tienoilla.

Viljelijöiden tulot laskevat
Maatalouden yrittäjätulo pienenee PTT:n mukaan tänä vuonna noin kymmenen prosenttia edellisvuotisesta. Pudotus jatkuu lähes kuudella prosentilla vuonna 2011.
   Ekonomisti Tapani Yrjölä PTT:sta muistuttaa, että maidon tuottajahinta ja lihan sekä hinta että tuotanto ovat tänä vuonna pienentyneet edellisvuotisista. Vaikka viljojen hinta on koholla, rehusato on nyt ollut poikkeuksellisen heikko – ohrasato jopa katovuoden 1987 tasoa.
   Pulaa rehuviljasta ei kuitenkaan tule: varastoissa on viljaa.
   Vehnän hinta on huonojen satotietojen vuoksi kallistunut roimasti ja nostanut muidenkin viljojen hintaa. Markkinahintojen nousu on Yrjölän mukaan kuitenkin paljolti ylireagointia, sillä mm. Australiassa ja Yhdysvalloissa on korjattu hyvä sato ja FAO:n mukaan maailman tämän vuoden viljasato on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin.
   Ensi vuonna peltoviljelyn tuotantopanosten hintoihin Suomessa on tiedossa korotuksia, mutta viljojen hinnat eivät seuraa niitä.

Tuottajahinnoissa nousua
Sianlihan tuottajahinta nousee PTT:n mukaan tänä vuonna keskimäärin noin 1,4 euroon kilolta ja vuodenvaihteen jälkeen selvästi yli sen. Naudan- ja siipikarjanlihan hintojen kehitys on samantapainen. Tuontikilpailu rajoittaa teollisuuden korotusmahdollisuuksia.
   Maidon tuottajahinta vuonna 2011 on PTT:n mukaan runsaat kolme prosenttia suurempi kuin tänä vuonna.


Martti Asunta Pellervon alueseminaarissa Turussa:
Esteellisyyskysymyksissä oltava tarkkana
Pellervon hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta keskittyi esteellisyyskysymyksiin avatessaan Pellervon Varsinais-Suomen alueseminaarin 28. syyskuuta Turussa.

Martti Asunta Kuva Riku-Matti Akkanen

   "Osuuskuntien hallinnon edustajina meidän on hyvä tiedostaa "ajan henki". Esteellisyyskysymykset on otettava vakavasti niin yritystasolla kuin kunkin henkilökohtaisesti. Avoimuus, ennakointi ja hyvät hallintotavat ovat tässä avainsanoja", Asunta sanoi.
   "Kantani on, että ilman muuta pitää voida olla yhtä aikaa päättäjänä osuustoimintayrityksen hallinnossa ja kuntapolitiikassa. Silloin, kun edut menevät ristiin, tai tästä syntyy epäilys ulospäin, pitää luottamushenkilön jäävätä itsensä. Epäilystä väärästä menettelystä ei saa tietenkään syntyä. Tämä koskee kaikkia osuustoiminnallisia yrityksiä siinä kuin muitakin toimijoita. Tässä pitää olla tarkkana."
   Asunta sanoi osuustoimintayritysten tarvitsevan hallintoonsa ihmisiä, jotka sekä edustavat jäsenistöä että osaavat omaksua tietoa yrityksen toimintaympäristöstä ja pystyvät tekemään oikean suuntaisia päätöksiä. Samoin kunnat tarvitsevat päätöksentekijöitä, joilla on laajat tiedot ympäröivästä yhteiskunnasta ja yritystoiminnasta.
   Osuuskuntien jäsenet valitsevat hallintoon edustajat jäsen ja ääni -periaatteella. Asunta toteaa luottamuksen usein kohdistuvan aktiivisiin ihmisiin, jotka ovat kuntien, valtion tai osuuskuntien hallinnossa. Ongelmia on syntynyt Asunnan mukaan silloin, jos ihmiset ovat yhtä aikaa monen osuuskunnan hallinnossa ja osuuskunnista on tullut toistensa kilpailijoita.
   "OP-Pohjola-ryhmä, S-ryhmä ja Lähivakuutus ovat viime aikoina joutuneet miettimään ja ohjeistamaan tässä suhteessa esteellisyyskysymyksiä omalle hallinnolleen. Sama ongelmakenttä on orastamassa myös Metsäliiton ja metsänhoitoyhdistysten välisissä suhteissa", sanoi Asunta, joka on Osuuskunta Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja.
   Osuuskunnan kansainvälisistä haasteista seminaarissa alustanut maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström väitti, että osuuskunnan hallituksen jäseneen kohdistuu suuremmat vaatimukset kuin osakeyhtiön hallituksen jäseneen.
   "Osakeyhtiössä on puhe pelkästään pääoman tuotosta ja osakkaiden odotuksista tämän suhteen. Osuuskunnassa hallituksen jäsen joutuu luonnollisesti tarkkaan seuraamaan osuuskuntansa taloudellista pärjäämistä, mutta myös seuraamaan jäsenkunnan muita mahdollisia odotuksia osuuskuntansa suhteen."
   Osuuskunnan kansainvälistyminen tuo Borgströmin mukaan lisää haasteita ja paineita hallituksen jäsenelle. Kansainvälistymiseen kuuluva pohdiskelu, keskustelu ja toteutukset kuuluvat kuitenkin osuuskunnan hallitukselle.
   "Siellä kypsyneet skenaariot viedään edelleen hallintoneuvostolle ja edustajistolle. Näin ne pysyvät vauhdissa mukana", Borgström sanoi.


Osuustoimintavuodelle 2012
tehdään omat nettisivut Pellervossa

Hanna Muukka.

Maailmanjärjestö YK kehottaa panemaan vauhtia osuustoiminnan edistämiseen. YK:n mielestä pitäisi kiinnittää huomiota osuuskuntien merkitykseen sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä erityisesti vuonna 2012, joka järjestö on nimennyt Osuustoiminnan vuodeksi.
   Suomessa Osuustoimintavuotta 2012 on valmisteltu jo tämän vuoden alkupuolelta lähtien.
   Pellervo-Seurassa teemavuodesta tehdään nettisivut. Aineiston niille kokoaa teol.kand. Hanna Muukka opintoihinsa liittyvän työharjoittelujakson aikana Pellervossa. Hanna tekee Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielmaa suomalaisen osuustoiminnan arvoista ja periaatteista.