PTT: Maidon tuottajahinta laskee vielä
Ruuan hinnan vaihtelut nopeutuvat
Lokakuussa 2009 toteutettu elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus pudotti niiden hintaa lähes viisi prosenttia. Hinnan lasku on jatkunut tämän vuoden puolellakin - osin myös kilpailusyistä.

PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen (edessä) ja maatalousekonomisti Kyösti Arovuori. Kuva M Nummi

   Maltillista ruuan hinnan nousua on odotettavissa sekä tänä että ensi vuonna, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT. Joulukuussa 2010 ruoka on 0,6 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin, nousu on saman suuruista vuoden 2011 aikana.
   Ruuan arvonlisäveron korotus prosenttiyksiköllä heinäkuussa 2010 nostaa osaltaan ruuan hintaa. Maitotuotteiden hinnat kilpailu pitää vielä tämän vuoden ajan laskussa.
   PTT:n maa- ja elintarviketalouden suhdannekuvan esitellyt maatalousekonomisti Kyösti Arovuori sanoo, että elintarvikkeiden hintamuutokset voivat jatkossa olla totuttua nopeampia, kun kun kauppa ja teollisuus neuvottelevat hinnoista nykyistä useammin.
   Maatalouden yrittäjätulo laskee viitisen prosenttia niin vuonna 2010 kuin 2011, PTT ennustaa. Pääsyynä tähän ovat poikkeuksellisen matalat viljojen hinnat. Hinnat lähtevät kyllä nousuun vuonna 2011, mutta panoshinnat nousevat niin ikään.
   Viljaa on varastossa runsaasti, ohraa noin vuoden kulutusta vastaava määrä. Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkösen mukaan myös sato-odotukset maailmalla ovat melko hyvät.
   Lihojen tuottajahintaan odotetaan korotusta viimeistään syksyllä 2010, mutta se ei PTT:n mukaan nosta hintoja viimevuotisia paremmiksi. Maidon tuottajahinnan PTT ennustaa laskevan pari senttiä litralta tänä vuonna.


SOK:n myy Maan Auton Veholle
S-ryhmä keskittyy autojen vähittäiskauppaan ja myy Peugeoteja maahantuovan ja sen varaosiin erikoistuneen tytäryhtiönsä Maan Auton Veholle.

Vesa Tikka (oikealla) jatkaa Maan Auton toimitusjohtajana myös Veho-omistuksessa. Muut kuvassa Vehon toimitusjohtaja Jan-Martin Börman ja johtaja Antti Sippola SOK:sta.

   S-ryhmän kymmenen alueosuuskauppaa ja SOK:n omistama Automaa jatkavat Peugeotin jälleenmyyjinä. S-ryhmällä on myynnissä kaikkiaan 15 automerkkiä 41 autokaupan toimipisteessä. Nykyiset Peugeotin jälleenmyyjät jatkavat edelleen Peugeotien myyntiä.
   Kauppa antanee väljyyttä S-ryhmän autojen vähittäismyynnille, joka ei ole enää niin sidoksissa yhteen brändiin. SOK:n liiketoiminnoista vastaava johtaja Antti Sippola kertoo SOK:n hallituksen perustavan autokaupalle S-ryhmän rakenteen mukaisen ketjuohjauksen. Ketjuohjausyksikkö aloittaa työnsä vielä tämän kevään aikana.
   Sippola toteaa, että nyt keskitytään asiakasomistajia palvelevaan vähittäiskauppaan. Ryhmällä on ennestään paljon autoiluun liittyvää liiketoimintaa, kuten liikennemyymälät ja polttoainekauppa.
   Sippola pitää mahdollisena, että kevyitä autokaupan ratkaisuja tai autohuoltoa löytyy jatkossa Prismoista "tai läheltä niitä".
   SOK osti Maan Auton osakekannan vuonna 1974. Nyt Vehon kanssa sovitun kaupan kaltaista ratkaisua SOK on valmistellut Sippolan mukaan nelisen vuotta.


SOK:n pääjohtajaksi Kuisma Niemelä
Keskimaa Osk:n toimitusjohtaja Kuisma Niemelä on nimitetty SOK:n pääjohtajaksi. Hän aloittaa pääjohtajana heti tulevan huhtikuun alussa.
   Pääjohtaja Arto Hiltunen jätti tehtävänsä terveydellisistä syistä 31. joulukuuta 2009. Väliaikana pääjohtajan sijaisena on toiminut SOK:n liiketoiminnan johtaja Antti Sippola.
   Niemelä on syntynyt vuonna 1958 Rovaniemellä. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun Yliopistosta. Kuisma Niemelä tuli S-ryhmään kaupallisen kenttäkoulutuksen kautta vuonna 1983. Tämän jälkeen hän on toiminut tavaratalopäällikkönä Osuuskauppa Arinassa ja Koillismaan Osuuskaupassa, toimitusjohtajana Arinaan sulautuneessa Pohjois-Suomen Osuuskaupassa, toimialajohtajana Osuuskauppa PeeÄssässä ja ketjunjohtajana Helsingin Osuuskauppa Elannossa.
   Keskimaa Osk:n toimitusjohtajana Niemelä aloitti vuonna 1999. SOK:n hallituksen jäsenenä hän on toiminut vuosina 2002–2007.
   Keski-Suomen Kauppakamarin puheenjohtajiston jäsen Niemelä on ollut vuodesta 2001 ja puheenjohtajana hän on toiminut vuosina 2005–2010. Lisäksi Niemelä on mukana muun muassa Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiolan hallintoneuvostossa ja EK:n Keski-Suomen aluejärjestön johtokunnassa.
   SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Otto Mikkonen sanoo, että SOK ja S-ryhmä tarvitsevat nyt muutosjohtajuutta ja johtajaa, joka saa koko ryhmän luottamuksen.
   "Useista hyvistä ehdokkaista hallintoneuvosto päätyi yksimielisesti Kuisma Niemelään, jonka edellytykset johtaa ryhmää ovat erinomaiset", Mikkonen sanoo.


25.toukokuuta 2010. Katso ohjelma »
Seminaari Tampereella: Modernit yhteiskunnalliset strategiat
Yhdessä yrittämään -hanke on taustalla toteutettaessa Modernit yhteistoiminnalliset strategiat -seminaaria Tampereella 25. toukokuuta 2010. Seminaari on tarkoitettu yritysten palvelu-, kehittämis- ja yhteistoimintaorganisaatioissa toimiville.
   Tapahtuma sisältyy Euroopan pk-yritysviikkoon 25.5.–1.6. Tuolloin muistutetaan pk-yritysten merkityksestä Euroopan taloudelle sekä informoidaan yrityksille tarjolla olevasta tuesta.
   Seminaarissa käsitellään yhteistoiminnan eri muotojen merkitystä yrityksille sekä yhteiskunnan ja yritysten vuorovaikutuksen etuja. Samalla annetaan käytännön vinkkejä siitä, miten uusia yhteistoiminnan muotoja hyödynnetään ja miten perinteinenkin yhteistoiminta saa uusia sovellutuksia.
   Seminaaripaikka on Pirkanmaan ELY-keskuksen TE-sali, Kauppakatu 4 ja aika tiistai 25.5. klo 10 -16.00. Seminaariin ilmoittautumiset osoitteeseen niina.immonen@osuustoimintakeskus.net. Seminaarin 80 osallistujapaikkaa täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Seminaari on maksuton.


11.-12. toukokuuta 2010. Katso ohjelma »
Osuustoiminnan ja yhteisötalouden
tutkimusseminaari Mikkelissä
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti järjestää vuosittain Mikkelissä osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkijoille kohdistetun tutkimusseminaarin. Seminaari on saanut tukea Pellervo-Seuran Hannes Gebhardin rahastosta.
   Vuoden 2010 tutkimusseminaari pidetään 11.–12.5.2010 Hotelli Heimarissa, Laitialantie 190. Seminaari on tarkoitettu tutkijoille, yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille sekä muille osuustoiminnasta kiinnostuneille.
   Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, jos olet halukas pitämään seminaarissa esityksen, sekä esitysteemasi. Esityksistä voidaan jatkossa toimittaa tutkimusartikkeleita.
   Seminaarin osallistumismaksu on 20 € ja se kattaa seminaarin, majoituksen ja kaikki ruokailut. Alustava ohjelma on liitteenä.
   Ilmoittautumiset 30.4.2010 mennessä: opintosihteeri Elina Häkkinen, elina.hakkinen@helsinki.fi, p. 044 300 1271.


Terveys, työympäristö ja joustot vaikuttavat
Iäkkäiden työssä pysymisen halu lisääntynyt
Työntekijöiden halukkuus jatkaa työelämässä 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt. Halukkuutta tukevat hyvä terveys, taloudelliset tekijät, mielekäs työ, mahdollisuudet työn keventämiseen ja työaikojen joustot. Tiedot ilmenevät Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -katsauksesta.
   Työssä olevista 45 vuotta täyttäneistä 36 prosenttia on sitä mieltä, etteivät he missään tapauksessa tule jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Näin vastanneiden osuus on pienentynyt vuoden 2006 tulokseen verrattuna.
   Työntekijäammateissa toimivista 47 prosenttia ei halua jatkaa 63 ikävuoden jälkeen. Ylemmistä toimihenkilöistä 28 prosenttia ei aio jatkaa työssä, alemmista toimihenkilöistä 36 prosenttia.
   Tärkeimpiä työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat edelleen oma terveys (24 %) ja taloudelliset tekijät (23 %). Lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi oli viime vuosien aikana tullut mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ (20 %). Selvästi enemmän merkitystä olivat saaneet myös mahdollisuudet työn keventämiseen ja työaikojen joustot.
   Työaikajoustot eivät ole juuri lisääntyneet 2000-luvulla. Eniten joustivat ylemmät toimihenkilöt ja vähiten ihmiset palvelu-, myynti- ja hoitotyössä.
   "Tällainen molemminpuolinen työaikajousto tukee työntekijöiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia", sanoo vanhempi tutkija Irja Kandolin Työterveyslaitoksesta.
   Etätyön yleistymisen kasvu on palkansaajien keskuudessa pysähtynyt. Vuonna 2009 etätyötä teki ainakin satunnaisesti 15 % palkansaajista, miehet useammin kuin naiset ja alle 45-vuotiaat vanhempia ikäryhmiä useammin. Etätyötä tekevät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä.


HKScanilta kuluttajapakattu liha Coopille
HKScanin Ruotsin liiketoiminnasta vastaava tytäryhtiö Scan AB ja ruotsalainen vähittäiskauppaketju Coop ovat solmineet kuluttajapakatun lihan toimittamista koskevan yhteistyösopimuksen.
   Scan AB:n toimitusjohtajan Denis Mattssonin mukaan sopimus mahdollistaa kuluttajapakatun lihan tehdasinvestoinnin Linköpingiin, mikä tarkoittaa noin 60:tä uutta työpaikkaa tuotantolaitokselle. Linköpingin tuotantolaitoksen merkitys Scanille on kasvussa viime syksynä kerrotun teollisen rakenteen kehittämissuunnitelman myötä. Kuluttajapakatun lihan tuotantolinjan lisäksi tuotantopaikkakunnalle valmistuu tulevana kesänä Scanin uusi logistiikkakeskus sekä syksyllä uudenaikainen nautojen leikkuulinja.


Atria sulkee tehtaan Tukholmassa
Atria on aloittanut neuvottelut työmarkkinaosapuolten kanssa keskittäessään toimintaansa Ruotsissa. Atria Skandinavia sulkee tappiollisen Årstan tuotantolaitoksen Tukholmassa ja keskittyy pitkälle jalostettujen tuotteiden valmistukseen.
   Atria luopuu Ruotsissa kuluttajapakatun lihan valmistuksesta. Järjestely koskee 49 työntekijää Årstan tehtaalla. Se suljetaan lokakuun loppuun mennessä.
   Tuotantolaitoksen sulkemisesta aiheutuu enintään viiden miljoonan euron kertaluonteinen kustannus vuodelle 2010. Samalla ratkaisu parantaa liiketulosta noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.


Paperitehtaat pyörähtävät taas käyntiin
Tehtaat käynnistyvät muutamassa päivässä, todettiin Metsäteollisuus ry:stä, kun tuli tieto ahtaajien lakon loppumisesta 19. maaliskuuta. Käynnistämisen jälkeen vie vielä oman aikansa ennen kuin valmistettavan paperin laatu ja sen tasaisuus saadaan tavoitetasolle.
   Valtakunnansovittelijan sovintoesityksen tultua hyväksytyksi ahtaajat alkavat välittömästi palata työhönsä, viimeistään tiistaina.
   ”Kun ahtaajien lakko pysäytti metsäteollisuuden toimitukset asiakkaille, katkesivat myös vientitulot. Yritykset siirsivät mahdollisuuksien mukaan tuotantoa muille tehtaille Euroopassa. Metsäteollisuus menetti Suomesta tilauksia pysyvästi, koska asiakkaat eivät voineet luottaa suomalaisten tehtaiden toimitusvarmuuteen”, sanoo yhdistyksen varatoimitusjohtaja Jari Forss.
   Forss vaatii Suomeen työrauhajärjestelmää, sillä hänestä koko vientiteollisuuden toimitukset pysäyttäviin työtaisteluihin ei ole varaa.


Vapo 38 prosentin biopolttoainetavoitteesta:
Ei onnistu ilman energiaturvetta

Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli. Kuva M. Nummi

Ilman energiaturvetta Suomi ei saavuta EU:n asettamaa tavoitetta nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus 38 prosenttiin, sanoo Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli.
   Hilli sanoo tavoite saavutettavan, mikäli puun energiakäyttö kolminkertaistetaan 30 terawattituntiin vuodessa.
   Siitä seuraa Hillin mukaan se, että energiaturpeen käyttöä on kasvatettava viidenneksellä.
   Turvetta tarvitaan Vapon mukaan lisää siksi, että se tehostaa palamisprosessia ja varmistaa, että laadultaan vaihteleva hake palaa voimalaitoksissa.
   Turpeen käytön lisääminen ei edellytä tukea, mutta Vapo vaatii sen aseman turvaamista energiapolitiikassa.
   Vapossa harmitellaan, että kansa suhtautuu turve-energian hyödyntämiseen väärin perustiedoin. Tietämystä selvitettiin kyselyllä vuonna 2009. Vapon mukaan maamme suopinta-alasta turvetuotannossa on 0,7 prosenttia ja lähes kolmasosa maamme pinta-alasta on suota. Kyselyyn vastanneet arvioivat keskimäärin, että suoalasta tuotannossa on peräti 20 prosenttia. Verkkosivulla 2prosenttia.fi Vapo hakee tukea sille, että turvetuotantoon varattaisiin kaksi prosenttia suopinta-alasta.
   Metsäliitolla ja Vapolla on yhteinen BioDiesel-hanke. Ne valmistelevat biopolttonestetehtaan perustamista. Tehdas käyttää raaka-aineena metsäenergiajakeita, turvetta metsäojitetuilta soilta sekä ruokohelpeä tai rakennusjätettä.
   Hilli sanoo, että ensimmäinen tuotantolaitos tulee Suomeen.
"Suomalaisia yrityksiä, me ja Metsäliitto. Pääliiketoiminta on täällä", hän perustelee.
MTK vaati nopeita päätöksiä
(19.3.20010) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii hallitukselta ja eduskunnalta nopeita päätöksiä bioenergian kysynnän ja tarjontaa lisäämiseksi. MTK:n mukaan maaseudulla ollaan valmiita tuottamaan nykyistä enemmän bioenergian raaka-ainetta ja tekemään siitä yhä laajenevaa liiketoimintaa, myös alan osaamisesta voi syntyä vientituotteita. Metsähakkeen käyttö voidaan yli kolminkertaistaa nykyisestä. Sähköntuotannossa Suomen pitää olla omavarainen, MTK esittää.
   MTK:n mukaan noin kaksi kolmasosaa uusiutuvan energian tuotannon lisäyksestä voidaan toteuttaa metsähakkeella ja sen lisäksi tarvitaan peltoenergiaa, biokaasua, tuulisähköä ja vesivoimaa.
   MTK esittää, että puusähkön pientuotannolle luodaan takuuhintajärjestelmä, että bioenergian tuotannon hankkeiden investointitukia korotetaan ja että energiapuun korjuutuki moninkertaistetaan.
   EU:n asettama biopolttoaineiden 10 prosentin osuus liikenteessä vuonna 2020 saavutetaan kotimaisella tuotannolla MTK:n mukaan, jos biodiesel tehdään kotimaisesta puusta, biokaasusta ei peritä polttoaineveroa ja maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista sekä energiaviljasta valmistetaan bioetanolia.


"Julkisten menojen kasvu puristettava prosenttiin"
PTT ei synkistele talouslukuja
Pellervon taloustutkimus on nostanut Suomen kokonaistuotannon kasvun viimesyksyisen 1,5 prosentin ennusteensa tälle vuodelle 3,2 prosenttiin. Kasvu jäi vaatimattomaksi viime vuonna ja maailmantalouden elpyminen avittaa vientiä, PTT perustelee.
   Julkisen talouden menojen kasvun PTT kehottaa puristamaan yhteen prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
   "Nyt päästään vähemmällä kuin viime laman aikana", PTT:n kevään Suhdannekuvan 18. maaliskuuta esitellyt ekonomisti Janne Huovari vertaa. Helppona Huovari ei tavoitetta näe, mutta ratkaisuja on aikaa harkita ilman paniikkimielialaa.
   Työllisyys alkaa PTT:n katsauksen mukaan parantua vuonna 2011. Suurimmillaan se on keväällä 2010. Plussaa kansantalouteen syntyy nyt lähinnä viennin kasvusta, asuntotuotannosta ja kulutuksen kasvusta.
   Suhdannekuvassa arvioidaan, että suurin riski Suomen taloudelle olisi se, että yhdessä sopimisen perinteestä luovuttaisiin. PTT:läiset esimerkiksi pitävät hyvänä sitä, että keskusjärjestöt tulivat mukaan ahtaajalakon sovitteluun.
   Kestettyään pari viikkoa ahtaajien lakon vaikutus kansantalouteen on PTT:n mukaan pari prosentin kymmenystä, mutta kuukauden lakko tietäisi jo 0,5-1,0 prosentin vähennystä.


Markus Lahtinen tutkimusjohtajaksi PTT:ssa
Kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen (40) on nimitetty kansantalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtajaksi Pellervon taloustutkimuksessa PTT:ssä.
   

Markus Lahtinen.

Lahtinen seuraa tehtävässä tohtori Raija Volkia, joka siirtyi johtajaksi Sosiaali- ja terveysministeriöön tämän vuoden alussa. Lahtinen on ollut PTT:ssa ekonomistina vuodesta 2008 alkaen. Tutkimusjohtajana hän aloittaa 1. huhtikuuta 2010.
   Ennen PTT:ta Markus Lahtinen oli kansainvälisen talouden professorina Tampereen yliopistossa. Oltuaan tutkijana Suomen Pankissa 2000-luvun alussa hän siirtyi yliassistentiksi ja väitöskirjatutkijaksi Tampereen yliopistoon. Lahtisen väitöskirja käsitteli valuuttakursseja ja keskittyi dollarin ja euron suhteeseen. Valuuttojen ohella hänelle keskeinen tutkimusalue on öljymarkkinat.


Yritys keskittyy maatalous- ja konekauppaan
Hankkija-Maatalous aikoo supistaa väkeä
Hankkija-Maatalous ilmoittaa aloittavansa henkilöstön vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut 22. maaliskuuta. Ne saattavat johtaa enimmillään noin 90 henkilön vähentämiseen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
   Neuvottelun piirissä on 21 toimipaikan henkilökunta. Yt-neuvottelujen perusteena ovat myymälöihin tehtävät valikoimamuutokset. Hankkija-Maatalous aikoo keskittyä entistä vahvemmin maatalous- ja konekauppaan. Näiden lisäksi jatkossa kehitetään puutarhakauppaa, harraste-eläintuotekauppaa ja maatalousasiakkaille suunnattua rautakauppaa.


ProAgria valitsi puheenjohtajansa
ProAgria –yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi on valittu maanviljelijä Bengt Sohlberg Siuntiosta. Varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Juha Korkeaoja Kokemäeltä.
    Sohlberg toimii ProAgria Svenska Lantbrukssällskap förbundin ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin puheenjohtajana. Korkeaoja toimii ProAgria Keskusten Liiton puheenjohtajana.
   ProAgria –yhtymän hallituksen uutena jäsenenä aloitti Faba Palvelun edustajana maanviljelijä Tiina Mitikka Iitistä. Hallituksen jäseninä jatkavat Valio Oy:n edustajina Valion hallituksen varapuheenjohtaja Tauno Uitto Tyrnävältä ja alkutuotantojohtaja Eeva Brofeldt, toimitusjohtaja Kim Nordling Svenska Lantbrukssällskapens förbundista, toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku Faba Palvelusta sekä ProAgria –yhtymän ja ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä.


HKScanin latvialaisyhtiö ostoaikeissa
Latvian suurin lihayritys AS Rigas Miesnieks aikoo hankkia yli 90 prosentin osuuden toisesta latvialaisyrityksestä, savustettuihin lihavalmisteisiin erikoistuneesta AS Jelgavas Galas Kombinatsista.
   Noin 180 henkeä työllistävän Jelgavas Galas Kombinatsisin liikevaihto vuonna 2008 oli 11,9 miljoonaa euroa.
   Rigas Miesnieks on HKScan–konsernin Baltia-ryhmään kuuluvan Rakvere-konsernin Latviassa toimiva tytäryhtiö.
   HKScanin toimitusjohtaja Matti Perkonojan mukaan Baltiassa on kansantalouksien taantuman vuoksi menossa voimakas rakennemuutos, jossa vahvoilla toimijoilla on etulyöntiasema. Suunniteltu kauppa vahvistaa merkittävästi HKScan-konsernin asemaa alan johtavana toimijana Latviassa markkinaosuuden kasvaessa lähelle 30 prosenttia.


Tiina Varho-Lankinen Pellervon valtuuskunnassa:
Osuuskunnilla on opittavaa mediatyössä
Miten hanskataan media uudella vuosikymmenellä? Tämän aiheen Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Tiina Varho-Lankinen nosti esille avatessaan valtuuskunnan kokouksen 5. maaliskuuta Helsingissä.

Pellervon valtuuskunnan kokouksessa vasemmalta varapuheenjohtaja Tauno Uitto, puheenjohtaja Tiina Varho-Lankinen ja valtuuskunna jäsenet Pauliina Haijanen ja Mikael Aminoff. Kansanedustaja, Satamaidon hallituksen puheenjohtaja Timo Kalli piti poliittisen katsauksen Pellervon valtuuskunnan kokouksessa. Pöydän ääressä Heikki Suutala, Päivi Kelkka, Timo Komulainen, Risto Alanko. Kuvat M Nummi

   Varho-Lankinen totesi, että viesti kulkee enää entistä harvemmin virallisia reittejä. Sähköisessä mediassa kävijöiden määrä maan valtamedioilla voi ylittää miljoonan viikossa. Sosiaalinen media yleistyy ja on olemassa arvioita, että ehkä kymmenen vuoden kuluttua siinä käsitteessä ei enää käytetä sosiaalinen-sanaa. Perinteinen journalismi "kaikkea kaikille" ei enää ole tehokasta. Ja se, mikä on entistä sisäistä viestintää, muuttuu yhä useammin julkiseksi.
   Varho-Lankinen on LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja HKScanin hallituksen varapuheenjohtaja ja sanoo näissä yhteyksissä paljon keskustellun viestinnän kehittämisestä.
   Osuuskunnilla on Varho-Lankisen mielestä oppimistä viestinnässä. Hän totesi, että esimerkiksi Facebookissa keskustelupalstoilla eläinten hyvinvoinnista ei ole käytännön tekijöiden näkemyksiä ja katsoi, että pitäisi olla kirjoittajia, jotka tuovat sinne eri näkökantoja.
   "HK Sinisellä on Facebookissa kaksi keskustelupaikkaa, vaikka yritys itse ei ole ollut niitä perustamassa", hän kertoi.
   Uusi media myös antaa Varho-Lankisen mukaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa. Sitä voisi hyödyntää myös osana jäsenviestintää. Hän viittasi myös tunneviestintään: jäsenet voivat tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön ollessaan mukana itselleen läheisessä keskusteluryhmässä tai huomatessaan tällaisen ryhmän puolustavan hänen arvojaan.


SOK: Arla Ingmanin maito on suomalaista
Osuuskauppojen maitovalinta synnytti väittelyä
(Päivitys 8.3.2010) HOK-Elanto ilmoitti viikon 10 maanantaina, että se pitääkin Valion rasvattoman ja kevyen maidon Prismojensa valikoimissa. Toimitusjohtaja Matti Niemi toteaa tiedotteessa, että maidon kotimaisuus ei ole riittävä ostoperuste kaikille asiakkaille, vaan myös tuotteen brändillä on vahva merkitys.

 Keskustelu alkoi siitä, kun Helsingin Sanomat uutisoi 5. maaliskuuta, että maan suurin osuuskauppa HOK-Elanto on päättänyt siirtyä perusmaitojen myynnissään Valion maidoista Arla Ingmanin maitoihin. Valiolta se ostaa edelleen erikoismaidot.
    Myöhemmin kerrottiin, että Suur-Seudun Osuuskauppa Salosta on tehnyt saman ratkaisun.
    S-ryhmä puuttui keskusteluun puoliltapäivin ja SOK:n pääjohtajan sijainen Antti Sippola korosti, että Arla Ingmanin maitopurkeissa on suomalaisilla tiloilla tuotettua suomalaista maitoa.
    Arla Ingmanin toimitusjohtaja Robert Ingman muistutti, että HOK-Elanto on ollut Arla Ingmanin maitoasiakas vuodesta 2001 lähtien ja palasi nyt vuoden tauon jälkeen uudestaan Arla Ingmanin asiakkaaksi. Arla Ingmanilla on noin 1 100 suomalaista maidontuottajaa ja kaupassa olevissa kuluttajapakkauksissa on joutsenlippu.
    Sippolan mukaan kyseessä on normaali, kilpailutukseen perustuva osuuskauppojen valikoimaratkaisu, jossa asiaa on punnittu kustannusten, hinnan logistiikan näkökulmasta. Valion perusmaito jää hyllyihin myös kaikissa niissä toimittajavaihdoksen tehneissä toimipaikoissa, joissa hyllytilaa riittää. Myös Valion erikoismaitoja myydään S-ryhmässä entiseen tapaan.
    S-ryhmän valikoimiin tuli vuosi sitten myös Arlan tuotemerkillä myytävää ruotsalaista tuoremaitoa. Robert Ingmanin mukaan ruotsalainen maito edustaa yhtä prosenttia Suomessa tuotettavasta maidosta ja alle neljää prosenttia pakatusta maidosta. Ingman arvioi, että vuonna 2010 Arla Ingman myy tuontimaitoa Suomessa noin 30 miljoonaa litraa.


OP-Pohjolan tuloksessa 2009 oli 25 prosentin nousu
Talouden nousu on hidasta
Suomen talouden nousu alkaa hitaasti, toteaa OP-Pohjola suhdanne-ennusteessaan.
   Asuntorakentamisen ennustetaan lisääntyvän jo kuluvana vuonna ja kotitalouksien optimismi tukee talouden nousua, mutta työttömyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna 9,9 prosenttiin eikä vaisu kasvu merkittävästi paranna työllisyyttä seuraavanakaan vuonna. Tosin tuotannon kääntyminen kasvuun vakauttaa työllisyyden kehityksen kuluvan vuoden loppupuolella.
   Suomen naapurimaista Ruotsissa on talousnousun merkkejä, Baltian taloudet ovat vasta vakaantumassa ja Venäjän talouskasvu on sekin hidasta.
   Pääekonomisti Anssi Rantala toteaa, että kansantuote kasvaisi tänä vuonna 1,2 prosenttia ja vuonna 2011 tuotannon kasvu olisi 2,5 prosenttia, kun työmarkkinoiden vakautuminen tukee kotimarkkinoiden nousua ja viennin veto voimistuu.
   OP-Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja vuonna 2009 parani 25 prosentilla 464 miljoonaan euroon. Pääjohtaja Reijo Karhinen pitää tulosta ilahduttavan hyvänä. Käyvin arvoin katsottuna tulos oli kaikkien aikojen paras. Tuotot yhteensä kasvoivat 13 prosenttia ja ryhmän markkina-asema vahvistui selvästi yritysluotoissa ja sijoitusrahastoissa.


Talousnousun usko lämmitti Atrian seminaarissa

Atrian Tulevaisuusseminaarissa Finlandia-talossa oikealta Patrik Ekman, presidentti Martti Ahtisaari, Martti Selin, Matti Tikkakoski ja taustalla Mikael Pentikäinen ja eduskunnan 1. varapuhemies Seppo Kääriäinen. Kuvat M Nummi Elintarikemainokset lehdissä luetaan hyvin, kertoi seminaarissa Mikael Pentikäinen, joka samana päivänä nimitettiin Helsingin Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi. Toimitusjohtaja Reijo Mesimäki (oik.) TNS Gallupista tarinoi brittitutkija Jamie Trustin (vas.) ja hänen kollegansa kanssa.

Talouden pahin vaihe on tällä erää jo takana. Näin oli arvioinut OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen esitellessään ryhmän vuoden 2009 tulosta 11. tammikuuta Helsingissä.
   Lähes samoin sanoin samana päivänä kuvasi taloustilannetta Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila Atrian Tulevaisuus-seminaarissa Helsingissä.
   Uotila tivasi, miten meillä voisi mennä huonosti, kun Suomelle satelee kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoja niin tulevaisuuden optimismia (Eurobarometri tammikuu 2010) kuin elämään tyytyväisyyttä kuvaavissa mittareissa. Samoin on valtion velan laita: Uotilan mukaan valtiolla on rahaa yhtä paljon kuin velkaa eikä poliitikkojen esittämiin leikkauksiin ole syytä.
   Pari tuntia aiemmin eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen arvioi hyvinvointivaltiota uhkaavan sekä talous- että tasa-arvokriisin. Mistään dramaattisesta pudotuksesta ei Kääriäisen mukaan ole kyse, mutta kaikki joutuvat tinkimään elintasokysymyksissä. Hän totesi, että tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta on myös kilpailukykyinen.
   Kääriäinen toivotti "uudet nokiat" tervetulleiksi, mutta niitä tärkeämpää on, että maassa on läpeensä yrittäjäystävällinen ilmapiiri.
   Kääriäinen päättelee, että vihreästä teknologiasta voi tulla menestystarina ja, että puhtaalle ruoalle syntyy vientikysyntää.
   Presidentti Martti Ahtisaari totesi, että oikeusjärjestelmän epämääräisyys on isoin syy siihen, miksi ulkomaiset yritykset eivät halukkaasti investoi Venäjälle.
   NordStream-kaasuputkesta Ahtisaari pohti, mahtaako Venäjä selvitä kaasutoimituksista. Maassa on valtavat energiavarat, mutta uusien kaasukenttien käyttöönottoon ei ole investoitu. Toistaiseksi ei ole mitään tietoa kaasutoimitusten aikataulusta.
   Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski sanoi Atrian toiminnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn kohentuneen ja tuloksentekokyvyn parantuneen erityisesti Venäjällä. Elintarviketeollisuuden kriittisiä menestystekijöitä ovat vastuullisen yritystoiminnat käytännöt, jotka vuonna 2010 tulevat Tikkakosken mukaan tulevat ohjaamaan entistä enemmän Atrian toimintaa.
   Tikkakoski myös kysyi, onko ekologisesti kestävää syödä pitkien matkojen takaa tuotua pakastelihaa, kun omassa maakunnassa on lihantuotantoa. Hän linjasi, että kotimainen ruoka on lähiruokaa.
   Onko meillä varaa syödä halpaa ja heppoisilla pelisäännöillä tuotettua ruokaa, jos haluamme säilyttää kotimaisen elintarviketuotannon ja maaseudun?"
   Tikkakoski myös lupasi, että Atria alan suurena toimijana ottaa selkeästi enemmän vastuuta eläinten olosuhteiden parantamisesta yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Herkkuja Ruotsista
Atria on ottanut hoitaakseen ruotsalaisten Ridderheims Deli -tuotteiden markkinoinnin Suomessa. Atria osti Ridderheims Delikatessin vuonna 2008, mutta tuotteita on Suomessa edustanut yksityinen pienyritys.

Atria tuo ruotsalaisia Ridderheims-tuotteita Suomen markkinoille. Toinen yhtiön perustajista Peter Grönvall oli mukana Atrian mediatilaisuudessa Helsingissä.

   Ridderheims on alallaan markkinajohtaja Ruotsissa. Kahden yrityksen perustajan tavoite oli laittaa yritystoiminta kuntoon ja myöhemmin laajeta Euroopan markkinoilla, mutta siihen he arvioivat eväidensä olleet riittämättömät – ja myivät yrityksen.
   Valmisteiden tuonti Suomeen vuonna 2009 oli noin 150 tonnia. Asiakasmarkkinointipäällikkö Sami Hiltunen Atriasta kertoo, että raaka-aineet hankitaan eri maista ja maustetaan ja pakataan Falköpingissä Ruotsissa.
Tuotteet ovat pääasiassa alkuruoaksi tarkoitettua napsittavaa tai käsin syötäviä suupaloja. Suomeen tuodaan noin 50 tuotetta.



Pauliina Haijanen alueiden komitean varapuheenjohtajaksi
Asianajaja Pauliina Haijanen Laitilasta on valittu Euroopan unionin Suomea edustavaksi varapuheenjohtajaksi.
   Alueiden komitean päätehtävä on tuoda esiin jäsenmaan kuntien ja alueiden näkökohtia EU:n lainsäädännön valmistelussa. Komitea antaa lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille.
   Haijanen on Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mutta hän on myös alueiden komitean Suomen yhdeksänjäsenisen valtuuskunnan puheenjohtaja. Valtioneuvosto esittää jäsenet alueiden komiteaan. Valinnat tehtiin toimikaudeks 2010-15.
   Pauliina Haijanen kuuluu myös Pellervon valtuuskuntaan, jossa hän on finanssialan edustaja.


Vesiosuuskunnat nyt mukana
Pienosuuskuntien rekisteri uusittu netissä
Pienosuuskuntien neuvonnan sivusto » uusittiin vuonna 2009 ja nyt myös osuuskuntarekisteri on uusittu. Mukaan ovat tulleet vesiosuuskunnat. Osuuskuntia voi selata valmiin toimialoittain tehdyn jaottelun mukaan tai hakea toimialan tai kotipaikan perusteella. Etsintää helpottamaan on tehty myös sanahaku.
   Rekisterissä oli toimintakatkoksia viime kesästä lähtien ja vuodenvaihteessa se oli poissa käytöstä. Palvelintila oli yrityksessä, jonka liiketoiminta siirtyi toiselle omistajalle. Vanha rekisteri oli laadittu 1990-luvun alussa sellaisella tietokantaratkaisulla, joka ei enää kunnolla toiminut nykyisissä palvelimissa. Rekisterin sisältö ja toiminta suunniteltiin uudelleen, koodattiin MySql-tietokantaan ja sille luotiin uudet tietoliikennesopimukset.
   Rekisterin suora osoite on http://osuuskuntarekisteri.pellervo.fi.
Pellervoon voi myös ilmoittaa rekisteriin haluttavista muutoksista. Osuuskunnista ei ole mainittu henkilötietoja, vain yrityksen perustiedot ja linkki kotisivuille, jos sellaiset on.


Esa Härmälän raportti valmistui:
Suomeen mahtuisi 2-3 viljaetanolitehdasta
Suomeen mahtuisi enintään 2–3 mittavaa viljasta bioetanolia ja valkuaisrehua valmistavaa laitosta, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä asiaa selvittänyt toimitusjohtaja Esa Härmälä.
   Laitoksilla voitaisiin tuottaa 50-75 prosenttia oletetusta bioetanolin käytöstä vuonna 2020. Viljan vientitarvetta se vähentäisi runsaalla kolmanneksella, valkuaisrehun tuontitarve vähenisi kolmanneksella.
Ensisijaisina mahdollisuuksina Härmälä pitää olemassa olevan etanolikapasiteetin laajentamista Etelä-Pohjanmaalla ja uuden laitoksen rakentamista Varsinais-Suomen, eteläisen Satakunnan ja Lounais-Hämeen muodostamalle maatalousalueelle. Teollinen logistiikka on laitoksen sijoituspaikalle keskeinen kriteeri.
   Härmälän mukaan valtiolla on ympäristö-, energia-, teollisuus- ja maatalouspoliittiset perusteet tukea viljapohjaisen bioetanolin tuotannon käynnistymistä Suomessa – yrittäjäriskin tulee säilyä yrityksillä, joiden tulee itse järjestää hankkeiden pääasiallinen rahoitus.
   Härmälä toteaa, että valtion keinovalikoimassa investointituki on ainoa väline, jolla kotimaisen tuotannon syntymistä voidaan edistää. Nykyisten säädösten mukaan energiatukea ei kuitenkaan voi myöntää viljapohjaiselle etanolituotannolle ja Härmälä ehdottaa säädöksen pikaista tarkistamista.
   Härmälä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.
   "Puollan Härmälän esittämien veroratkaisujen toteuttamista pikaisesti. Pidän yritystukilain mukaisten investointiavustusten myöntämistä mahdollisille investoinneille käyttökelpoisimpana keinona tarvittavien investointien tekemiseksi", Pekkarinen sanoi.
   Myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tukee Härmälän ehdotusta.


Jordan: Näkymät varovaisen myönteiset
Vuoden loppu tuki Metsäliiton optimismia
Sekä Metsäliitto-konserni että M-real pääsivät positiiviseen liiketulokseen ilman kertaeriä vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä: Metsäliitto 44 miljoonaa ja M-real 7 miljoonaa euroa.

Pääjohtaja Kari Jordanin mukaan Metsäliiton viimeinen neljännes vuonna 2009 oli jopa yrityksen omia odotuksia parempi. Kuva M.Nummi

   Metsäliiton pääjohtaja Kari Jordan uskoo, että konsernin pahimmat vaiheet ovat takana. Hän mainitsee epävarmuustekijät, mutta katsoo, että nykyisellä rakenteella tulevaisuuden näkymät ovat varovaisen myönteiset. Liiketoiminnan kehittämiseenkin jää nyt entistä paremmin aikaa.
   Jordan arvioi, että myös Metsäliiton liikevaihto lisääntyy muutamia satoja miljoonia euroja vuonna 2010.
Koko vuodelta 2009 Metsäliitto kirjaa -75 miljoonan euron liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä. M-realin vastaava liiketulos on -150 miljoonaa euroa. Metsäliiton liiketulos oli noussut plussan ylle jo kolmannen neljänneksen aikana.
   Puutuoteteollisuus, sellu, pehmopaperit ja kartonki ovat Metsäliiton vahvuuksia, joilla se on linjannut menestyvänsä.
   Pääjohtaja muistuttaa, että Ruotsissa jo joka viides kerrostalo on puurakenteinen ja arvioi puurakentamisen yleistyvän muuallakin. Kartonki ottaa jo markkinoita muilta pakkausmateriaaleilta, niillä kun on suurempi hiilijalanjälki kuin kartongilla. Metsäliitto on Euroopan johtava taivekartongin tuottaja ja sen kartonkitehtaat on vast´ikään uusittu.
   "Nettikauppa yleistyy. Sekin tietää lisää pakkaamista", Jordan lisää.
Pehmo- ja ruoanlaittopaperien liiketoiminnan tulos vuodelta 2009 oli kaikkien aikojen paras.
   Sellumarkkinat ovat Metsäliiton mukaan toistaiseksi Kiina-vetoiset.
Vahvistaakseen pääomiaan Metsäliitto on ilmoittanut laskevansa liikkeelle uuden C-lisäosuuden, jota voivat merkitä jäsenet, joilla on A- tai B-lisäosuuksia tai jotka merkitsevät niitä merkintäaikana. C-lisäosuuden perusteella omistaja voisi saada koron lisäksi käteissuorituksena lisätuottoa M-realin B-osakkeen kurssikehityksestä riippuen.
   Metsäliitto pyrkii tänä vuonna metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan normaaliin noin 14 miljoonan kuution puukauppoihin. Viime vuosi jäi reiluun 9 miljoonaan kuutioon, vaikka Metsäliitto pääjohtajan mukaan toimi koko vuoden aktiivisesti ja teki puukauppaa.
   Metsäliitto on tiivistänyt palvelujaan omistajajäsenilleen Metsäkorilla. Mäntylän mukaan siinä tarjotaan palveluja metsänomistajille nimenomaan heidän henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti - aina metsäomistuksen alusta sukupolvenvaihdokseen asti.
   Metsäliiton hallitus esittää, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan korkoa edellisen vuoden tapaan 5,5 prosenttia vuodelta 2009.



Pellervon taloustutkimus PTT
PTT uusi nimensä, tunnuksensa ja kotisivunsa
PTT aloittaa uuden vuosikymmenen uudistunein ilmein. Tutkimuslaitoksen nimiuudistus on virallisesti rekisteröity muotoon Pellervon taloustutkimus PTT. PTT täytti 30 vuotta viime vuonna.
   Myös PTT:n tunnus (kuva) on uusiutunut.
   PTT on uusinut myös kotisivunsa ».



Osuustoiminta kiinnosti pohjalaisia

Osallistujia Pellervon Pohjanmaan seminaariin Seinäjoella. Kuva Riku-Matti Akkanen

Pellervon Etelä-Pohjanmaan seminaari pidettiin 2. helmikuuta Osuuskunta Maitosuomen tiloissa Seinäjoella. Tilaisuus keräsi yhteen lähes 60 paikallista osuuskunta-aktiivia. Seminaariyleisöä puhutti erityisesti maitopolitiikka ja meijeriteollisuuden haasteet.
   Osuuskunta Maitosuomea edustivat hallituksen puheenjohtaja Tapio Hytönen sekä toimitusjohtaja Antti Tukeva ja tehtaanjohtaja Juha Penttilä, jotka kertoivat Valion Seinäjoen tehtaan toiminnasta.
Paikallisen osuustoimintakentän terveiset toivat lisäksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan kaupallinen johtaja Jari Palo sekä Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Reijo Hämäläinen. -Riku-Matti Akkanen


Kunnat pyrkimässä eroon tievastuista
Yksityistieden kunnostukseen ilmestyi opas

Esko Hämäläistä (kuvassa) on tituleerattu yksityistieasioissa jopa kansalliseksi guruksi. Kuva M Nummi

Yksityisteitä tuntevat ovat huolissaan niiden kunnosta - etenkin, kun kunnat nyt pyrkivät eroon niiden hoitovastuista.
   Diplomi-insinööri Esko Hämäläinen viittaa korkeisiin hankiin ja sanoo, että niiden sulaminen keväällä panee yksityisteiden kunnon koetteille. Elleivät vedet pääse valumaan tiepohjilta ja ojista, se näkyy teiden kunnossa koko kesän.
   Hämäläinen on koonnut hajallaan olleita tietoja kirjaansa Yksityistien parantaminen Suunnittelun ja toteuttamisen perusteet ja esitteli sitä Helsingissä.
   Kirja on A4-kokoa, 140-sivuinen ja siinä on mallipiirustuksia, lomakkeita, sopimusmalleja, paljon kuvia hyvin ja huonosti hoidetuista teistä. Moni kuva on kuin varoitus lukijalle: näin käy ellet hoida tietäsi. Hämäläisen kirja on työkirjamainen ja sopii hyvin tieosakkaiden yhdessä käytettäväksi. Kirjasta voi saada mallin vesien johtamiseen, rummun tekemiseen tai oikean sorastuksen tekoon. Myös liikennöinnin turvallisuus tulee esiin. Lisätietoja kirjasta saa Tieyhdistyksen nettisivuilta www.tieyhdistys.fi. Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja lupaa, että joitakin osia kirjasta julkaistaan myöhemmin netissä.
   Yksityisteitä on Suomessa noin 300 000 kilometriä, valtion avustamia teitä on noin 50 000 kilometriä, osaa yksityisteistä avustavat kunnat.


Uudenlaista sianlihaa HK Ruokatalolta ensi vuonna
Kasviöljyn syöttö paransi sianlihan rasvaa
HK Ruokatalon ja Rehuraision tekemät ruokintakokeet osoittavat, että sianlihan rasva saadaan ravitsemussuositusten mukaiseksi lisäämällä sikojen rehuun kasviöljyä.
   HK Ruokatalo aikoo tuodan uudentyyppisen sianlihan markkinoille vuonna 2011. HK Ruokatalon toimitusjohtaja Jari Leija kuvaa uudenlaista lihaa mittavaksi investoinniksi ja panostukseksi terveellisten ja maukkaiden tuotteiden kehittämisessä.
   Ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen HK Ruokatalosta sanoo lihan rasvakoostumuksen sekä näkyvän että maistuvan, sillä liha on pehmeämpää ja mureampaa kuin tavanomainen sianliha, mutta myös erittäin hyvän makuista.
   Koerehulla ruokittujen sikojen lihassa rasvahappoja oli 29 prosenttia, monityydyttymättömiä rasvahappoja 21 ja omega 3-rasvahappoja 4,6 prosenttia. Vertailuruokinnassa olevien sikojen lihan vastaavat arvot olivat 38,1, 11,4 ja 1,3.
   Kokeet tehtiin MTT:n Hyvinkään yksikössä, mutta kasviöljyä sisältävää ruokintaa on testattu myös maatiloilla. Ruokintamallia voitiin käyttää sekä täysrehu- että tiivisteruokinnassa. Rehuraision mukaan kasviöljyä saaneet siat kasvoivat yhtä hyvin tai paremmin kuin vertailuruokinnassa olleet siat ja hyödynsivät rehun 7 prosenttia tehokkaammin. Kokeissa olivat mukana myös Lihateollisuuden tutkimuskeskus ja Suomen Rehu.


Valio: Valion tulos määrittää maidon tuottajahinnan
Etla: Ruoan hintakilpailu toimii
Elintarvikkeiden hintakilpailu toimii Suomessa hyvin kansainvälisesti vertailtuna. Tähän päätyi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja työ- ja elinkeinoministeriön helmikuun alussa julkistama tutkimus. Tutkimuksen perusolettamia oli, että sekä elintarviketeollisuus että kauppa ovat Suomessa keskittyneitä.
   Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat Suomessa varsin korkeat, toteavat tutkimuksen julkistajat. Merkittävimmäksi syyksi he toteavat arvonlisäveron, joka oli Suomessa vuonna 2009 noin 7 prosenttia enemmän kuin EU15-maissa ja vielä enemmän, jos verrataan uusiin EU-maihin tai Yhdysvaltoihin.
   Lokakuussa 2009 elintarvikkeiden arvonlisävero laskettiinkin 12 prosenttiin ja ravintolaruoan alv laskee heinäkuussa 2010.
   Kun verrattiin arvonlisäverotonta hintaa, käytettiin vuoden 2005 tilastoja. Hintataso Suomessa oli hieman korkeampi kuin EU15-maissa. Tutkijat sanovat syiksi Suomen maataloudelle epäedulliset säät sekä pienen tilakoon, jolloin kilpailukyky jäi heikoksi.

Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen

   Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen yhtyi tutkijoiden mainintaan maitoketjun tiedon saatavuusongelmista: tuoreetkaan tilastot eivät esimerkiksi kerro, että Valion Arkijogurtilla on 10 prosentin markkinaosuus, vaikka se tuli myyntiin jo maaliskuussa 2009.
   Laaksonen myös täydensi tutkimuksessa esiin tulleita tietoja. Valio poikkeaa monesta muusta teollisesta toimijasta siksi, että se toimii tavallaan tukkukauppana ja jakelee tuotteet suoraan vähittäiskauppoihin. Hintojen vertailu on vaikeaa, koska tuottajamaidosta jakautuu ainesosia hyvin eri suhteessa eri tuotteisiin.
   Laaksonen myös toteaa, että Valion toiminnan tulos määrittää käytännössä maidon tuottajahinnan.


Hyvä vuoden loppu yllätti HKScanin
HKScanin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä vuodelta 2009 on osoittautumassa ennakoitua paremmaksi. Toimitusjohtaja Matti Perkonojan mukaan liikevoittoa nostaa vuoden viimeisen neljänneksen ja erityisesti joulusesongin hyvä kaupallinen menestys.
   Alustavien ja tilintarkastamattomien tietojen perusteella HKScan-konsernin raportoitava liikevoitto vuodelta 2009 on noin 55 miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä on noin 67 miljoonaa euroa (38,1 miljoonaa euroa vuonna 2008).
   Rakennemuutosohjelmasta Ruotsissa aiheutuu tämän hetkisen arvion mukaan noin 8,6 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset aiemmin ilmoitetun noin 5 miljoonan euron sijaan. Muuten ohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti.


Osaamista lisätään SKILLS-hankkeella
Osuuskuntien jäsenten osaamista pyritään parantamaan kehittämällä heidän koulutustaan SKILLS-hankkeella. Koulutuksen tavoitteita on tehdä osuustoiminnan periaatteet tutuiksi ja sitä kautta tukea menestyvien osuuskuntien rakentamista ja jäsenten aktivoitumista.
   SKILLS-hankkeessa on kehitetty oppimisen järjestelmä, joka yhdistää olemassaolevaa epävirallista oppimista metodologisiin ja pedagogisiin lähestymistapoihin ja ottaa huomioon Euroopan maissa toimivien osuuskuntien erityisiä ja yhteisiä piirteitä.
   SKILLS-hankkeessa on oppimiskokonaisuudet osuustoimintajärjestelmän tuntemisesta, yhteisötalouden huomioimisesta ja yksilöllisten ja yhteisten etujen tasapainottamisesta. Oppimiskokonaisuudet on suunniteltu lähiopetuksen lisäksi etäopetukseen, jota varten on luotu oppimisympäristö Moodle-oppimisalustalle.
   Lisätietoja hankkeesta ja oppimateriaaleista saa sen esitteestä » sekä www-sivuilta www.skillcoop.eu tai http://skills.euproject.org.


Yrityksen tukitoimet siivittivät kanaloiden uusimista
Munakunnan jäsenmäärä kasvoi
Satsaus jäsenten kanaloiden uusimiseen on lisännyt Munakunnan jäsenmäärän 285:een. Samaan aikaan munia tuottavien kanaloiden valtakunnallinen määrä supistui yhdeksän prosenttia.

Kultamuna-brändin munat on tuotettu uuden asetuksen mukaisesti ja pakkausten pannat on uusittu. Myyntijohtaja Ilkka Tirkkonen ja toimitusjohtaja Jan Lähde Munakunnasta. Kuvat M Nummi

   Munakunta on Kasvuratkaisu-ohjelmallaan tukenut kanaloiden investointeja uusia häkit eläinystävällisiin malleihin, mitä edellyttää 1.1.2012 voimaan tuleva direktiivi.
   Tuottajien ja Munakunnan investoinnit muutokseen tulevat olemaan noin 30 miljoonaa euroa. Kasvuratkaisu-sopimuksella jäsentuottajan kanssa Munakunta tukee sitä, että investointi on tuottajalle kannattava. Samalla Munakunta varmistaa, että investoinnit eivät heijastu kuluttajahintoihin.
   Koska tuottajat ovat uusineet kanaloita oletettua nopeammin, Munakunta on nopeuttanut markkinointiuudistustaan. Kaikki Kultamuna-merkillä myytävät kananmunat tulevat jo nyt uuden asetuksen mukaisista eläinystävällisistä kanaloista. Kultamuna-pakkausten pannat on uusittu ja virikehäkeissä tuotettuihin muniin on leimattu "VIR".
   Yli puolet Munakunnan jäsenten tuottamista munista tulee uuden asetuksen mukaisista kanaloista. Muut kuin Kultamuna-brändillä merkityt kananmunat myydään kauppojen omien merkkien pakkauksissa.
   Kananmunien kulutus kasvaa. Vuoden 2009 loka-joulukuussa se oli jo 4 prosenttia edellisvuotista edellä, tammi-syyskuussa lisäys oli ollut prosentin verran.
   Tänä vuonna tuotanto kasvanee toimitusjohtaja Jan Lähteen mukaan noin 10 prosenttia, mikä tietäisi 60 miljoonan kilon kokonaistuotantoa.
   Munakunta-konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 43,6 miljoonaa euroa, vuotta ennen 50,8 miljoonaa. Lähde toteaa liikevaihdon supistumisen syistä, että markkinahinnat laskivat ja tuotanto väheni, kun salmonella saastutti rehuja keväällä 2009.


Faba otti käyttöön genomisen valinnan
Lypsykarjan jalostuksen teho kaksinkertaistuu
Lypsykarjan jalostuksessa on siirrytty genomiseen valintaan. Siinä parhaita eläimiä valitaan DNA:ssa olevan perinnöllisen tiedon perusteella. Tämän uudistuksen arvioidaan nopeuttavan lypsylehmien perinnöllistä edistymistä noin 50 prosenttia.
   Genomisen valinnan kehittämiseen liittyvien tutkimusprojektien tuloksena on jalostuksen tehokkuuden arvioitu kaksinkertaistuvan.
   Faban toimitusjohtajan Antti Latva-Raskun mukaan genomisen valinnan tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan yli 10 miljoonaa euroa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa viiden vuoden aikana. Faba Palvelulla on lähes kahden miljoonan euron kokonaishanke, jota myös TEKES rahoittaa. Muilla osapuolilla on lisäksi miljoonahankkeita.
   Faban kehitysagronomin Minna Toivosen mukaan lypsylehmien jalostusarvojen luotettavuus paranee. Tämä lisää alkiosiirtojen merkitystä tiloilla, koska aikaisempaa paremmin tunnistetaan parhaat lehmät, joilta kannattaa huuhdella alkioita käytettäväksi huonommille tilan lehmille. Samalla syntyy liharoturisteytyksille uutta emokapasiteettia. Tämä tukee kotimaista maitorotuista naudanlihan tuotantoa. Uusi jalostusohjelma mahdollistaa lypsylehmän pitoajan kasvun tulevaisuudessa.
   MTT:n genomisen valinnan professorin Esa Mäntysaaren mukaan uusi jalostustapa mahdollistaa vaikeasti mitattavien ominaisuuksien arvostelun eläimistä jo nuorena. Hän uskoo, että eläinten hyvinvointia heijastavien ominaisuuksien painoarvo jalostuksessa tulee kasvamaan. Jatkossa tunnistetaan elinikäistuotoksen ja pitkäikäisyyden jalostusarvo jo vastasyntyneestä eläimestä. Genominen valinta mahdollistaa myös tiettyihin ominaisuuksiin täsmällisesti kohdistuvan jalostuksen: saadaan erikoistuvaan tuotantoon sopivia eläimiä.
   Jalostusjohtaja Auli Himanen Vikign Geneticsiltä kertoi, että Suomen markkinoille tuodaan jo nyt kaksi VikingGeneticsin nuorsonnipohjaista uutuustuotetta, Genvik ja GenvikPlus. Himanen näkee myös kasvavia vientimahdollisuuksia kotimaisen punaisen lypsykarjarodun Ayrshiren siemenen vientiin.