Atria aikoo tehdä rehutehtaan
siipikarjanrehujen valmistukseen
Atrian hallitus on päättänyt käynnistää rehutehtaan suunnitelun siipikarjanrehujen valmistamiseksi.
   Lopullinen päätös tehtaan rakentamisesta tehdään aikaisintaan tämän vuoden lopulla.
   Tehdas sijoitettaisiin Atrian tiedotteen mukaan Etelä-Pohjanmaalle. Sen rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 15 miljoonaa euroa.
   Atrian hallintoneuvosto on täydentänyt konsernin hallitusta. Hallituksen uudeksi jäseneksi tulee HTM Harri Sivula (s. 1962). Sivula on toiminut Onninen Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2006.


PTT korvaisi kuntien yhteisöveron arvonlisäverolla
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT katsoo, että arvonlisävero sopisi kuntien tulonlähteeksi yhteisöveroa paremmin.
   Yhteisöveron heikkouksia PTT:n mukaan on, että sen vaihtelut eri vuosina ovat suuret. Siitä saatavat tulot ovat kuitenkin pitäneet kuntia pirteinä kehittämään elinkeinopolitiikkaansa.
   Selvästi ennustettavampi tulokertymä kunnille syntyisi PTT:n mukaan kuitenkin siitä, jos arvonlisäveron tuotto jaettaisiin valtion ja kuntien kesken yhteisöveron tapaan.
   PTT esitti ehdotuksensa julkistaessaan tämän kevään kansantalouden ja aluetalouden Suhdannekuvansa.

PTT:n perustamisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta tänä vuonna. Merkkivuoden alun Suhdannekuva ennustaa vuodeksi kansantulon laskua 3,5 prosentilla.

   Toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo arvonlisäveroehdotuksen yksityiskohdissa olevan jalostamisen tarvetta etenkin veron jakamisen perusteissa. Arvonlisäveron tuotto on kuitenkin vakaata verrattuna yhteisöveron tuottoon ja sallii siten kunnille pitkän aikajakson suunnittelun.
   Joka tapauksessa kuntatalous tarvitsee elvytysruiskeen, päätellään Suhdannekuvassa. Kunnissa suunnitellaan jo leikkauksia. PTT esittää kuntien yhteisövero-osuuden kasvattamista. Yhteisöveron paikkaamisen tulisi kuitenkin olla nyt väliaikaista.
   PTT toteaa olevan valtiontalouden tehtävä viedä talouspolitiikalla maa nousukauteen. PTT ennustaa kansantulon pienenevän 3,5 prosenttia tänä vuonna ja puoli prosenttia 2010, jolloin PTT arvioi maailmantalouden kuitenkin kääntyvän nousuun.
   Valtio selviäisi PTT:n mukaan tehtävästä ilman, että valtionvelan osuus kansantuotteesta nousisi lähellekään niitä lukemia, joissa se kävi 1990-luvun laman vuosina.
   Työttömien määrän PTT ennustaa lisääntyvän 150 000 ihmisellä vuosina 2009-2010.
   "Mitään massatyöttömyyttä ei tule, mutta työttömyys kasvaa merkittävästi", Suhdannekuvan esitellyt ekonomisti Janne Huovari sanoo. Huovarin mukaan valtiolla on varaa mieluummin velkaantua nyt kuin hoitaa voimakkaasti lisääntyvän työttömyyden jälkiseurauksia, joista on kokemuksia 1990-luvulta.
   Tutkimusjohtaja Raija Volkin mukaan 150 000 hengen työttömyyslisä mahtuu vielä normaalin vaihtelun raameihin.
   Suhdannekuvan yhteydessä käsiteltiin myös raakapuun hintaeroja Suomen ja Ruotsin välillä, mikä on lisännyt ainakin yhden metsäyhtiön kiinnostumaan toiminnan voimistamisesta Ruotsissa.
   Ruotsin edullisempi raakapuu selittyy metsäekonomisti Tapio Tillin mukaan Ruotsissa vielä vaikuttavilla metsätuhopuilla sekä paljolti sillä, että Ruotsissa metsäkauppa ei ole niin markkinaehtoista kuin Suomessa, koska siellä puuraaka-aine teollisuudelle tulee paljolti valtion ja metsäyhtiöiden metsistä.
   "Puun hintataso Itämeren alueella on vähitellen yhtenäistymässä", Tilli ennakoi.


HKScanin johtoa kuultu sisäpiiriasiassa
HKScan Oyj:n toimitusjohtajaa Matti Perkonojaa ja hallituksen puheenjohtajaa Markku Aaltoa sekä yhtiön erästä toimihenkilöä on kuultu sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyvässä asiassa, kerrotaan HKScan Oyj:stä.
   HKScanin tiedotteen mukaan kuuleminen on tapahtunut asiassa, joka liittyy LSO Osuuskunnan yhtiön osakkeilla elokuussa 2006 tekemiin osakekauppoihin.
   Kaikki asiassa kuullut henkilöt kiistävät epäilyt perusteettomina. Yhtiön hallitus on saanut asiasta selvityksen ja hallitus on ilmoittanut henkilöiden nauttivan hallituksen luottamusta ja jatkavan nykyisissä tehtävissä. Tiedotteen mukaan hallitus arvioi asiaa tutkimusten edistyessä tarvittaessa uudelleen.


Valio tavoittelee kasvua lisäämällä
hyvinvointituotteiden kaupallistamista
Paras laktoosittomien ja rasvattomien maitotuotteiden valikoima on Suomessa, missä on myös ainutlaatuisia terveysvaikutteisia meijerituotteita. Valio pitää Suomen markkinaa hyvänä ikkunana maailmalle ja aikoo kasvaa maailmalla huippuinnovaatioidensa avulla.

Valion Evolus-tuotteisiin tuli maaliskuussa levite (keskellä), joka vaikuttaa sekä kolesteroliin että verenpaineeseen. Vastaavia ei ole muualla maailmassa. Kuva Valio

   Valion innovaatioliike-
toiminnasta vastaava johtaja Veijo Meriläinen sanoo Valion kaupallistettujen keksintöjen tuovan konsernin liikevaihtoon jo nyt lähes 200 miljoonaa euroa eli kymmenisen prosenttia liikevaihdosta.
   Valiolla on useita tuotteita, joilla on todistettua vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Uusin tulokas on Evolus 2-teholevite, maailman ensimmäinen levite, jolla voidaan alentaa veren kolesterolia ja vaikuttaa verenpaineeseen.
   Valion innovaatioita on myydään noin 40 maassa eri yritysten lisenssein ja erilaisin tuotenimin. Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen sanoo Valiossa olevan sellaista tutkimus-, teknologia- ja brändiosaamista, jota Valion kannattaa itse kaupallistaa.
   Meriläinen kertoo Valion tuotteistavan terveysvaikutteisia ja hyvinvointi-innovaatioitaan Valio Healthy Dairy -nimen alla. Ensimmäiset Heathy Dairy -konseptit Valio luo laktoosittomista tuotteista.
   Healthy Dairy on Meriläisen mukaan kansainvälistä liiketoiminta, jossa kehitetään paikallisia kaupallistamismalleja. Paikallinen tuotehankinta ja paikalliset kumppanit ovat mahdollisia.
   Hyvinvoinnin edistämisessä Valio on käynnistänyt myös Olo-liiketoiminnan. Se tarjoaa hyvinvointipalveluja yrityksille. Johtaja Veijo Meriläisen mukaan Valio tarkastelee tämän liiketoiminnan edellytyksiä kuluvan vuoden lopulla, jolloin ilmeisesti päätetään sen jatkamisesta.


Rantala: En julistaisi nousua alkaneeksi
OP-Pohjolalta synkkä talousennuste
Taantuman kourissa, otsikoi OP-Pohjola-ryhmä suhdanne-ennusteensa täksi ja ensi vuodeksi. Ennusteessa käyrät osoittavatkin alaspäin muiden tähän asti ennustuksensa julkistaneiden käyriä jyrkemmin. Ryhmä ennustaa Suomen kansantuotteen pienenevän 5 prosenttia vuonna 2009. Vienti supistuu jopa 15 prosenttia ja tuontikin 12 prosenttia.

Pääekonomisti Anssi Rantala tokaisee eräiden rahalaitosten ilmoitettua tämän vuoden alun tulosnousustaan, ettei hän vielä julistaisi nousua alkaneeksi. Kuva M Nummi

   Vuoden 2010 puolella näkymät alkavat OP-Pohjolan ennusteen mukaan olla myönteiset, mutta vielä tuolloin bkt olisi 0,5 prosenttia miinuksella.
   Työllisyyden kannalta edessä on kaksi vaikeaa vuotta, ryhmä korostaa. Tänä vuonna työttömyysaste nousee lähes kahdeksaan prosenttiin ja vuonna 2010 jo 9,4 prosenttiin.
   Suomi myös velkaantuu: kun Suomella oli EMU-velkaa viime vuonna reilut 33 prosenttia kansantuotteesta, sitä on OP-Pohjolan ennusteessa yli 45 prosenttia vuonna 2010.
   OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Anssi Rantala toteaa, että kuluttajien ostovoima lisääntyy, mutta ei niin vahvasti kuin takavuosina.
   Ennuste oli ensimmäinen, jonka Rantala esitteli OP-Pohjolan pääekonomistina. Hän aloitti tehtävässä 2009 alussa edellisen pääekonomistin Timo Lindholmin siirryttyä Suomen Yrittäjiin.
   Rantala on ennen OP-Pohjolaa työskennellyt mm. Nordeassa ja Suomen Pankissa oltuaan niitä ennen ekonomistina Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa PTT:ssä 2000-luvun alkuvuosina.
   Vienti oli veturina viime noususuhdanteen aikana. Vientikysyntä on nytkin avainasemassa Suomen pyrkiessä pois taantumasta. OP-Pohjola-ryhmän mukaan kasvu alkaa näkyä Suomessa vuoden 2010 aikana. Se alkaa Yhdysvalloista.


Ruotsalaislehti kirjoittaa:
Arla aikoo lisätä
ruotsalaismaidon osuutta Suomessa
Arlan strategiana on ruotsalaismaidon markkinaosuuden lisääminen Suomessa. Tavoite yltää 30 prosentin markkinaosuuteen tietyissä tuoremaitotuotteissa, kirjoittaa Ruotsin tuottajajärjestön LRF:n viikkojulkaisu ATL verkkosivuillaan.
   Haastateltavana on Arla Foodsin Pohjoismaiden liiketoiminnan johtaja Hans-Åke Hammarström.
   Hammarströmin mukaan nykyisin ruotsalaista maitoa ajetaan tankkiautoilla eteläisestä Ruotsista ArlanIngmanin yhteistyöryhmän meijeriin Hämeenlinnaan. Se pakataan ja jaellaan tavallisena tuoremaitona. Jos ruotsalaismaitoa tulee ajan mittaan runsaasti Suomeen, Hammarströmin mukaan Arlan eteläisten tuotantolaitosten maidon tarvetta voidaan täyttää tanskalaismaidolla.
   Suomen Lähikauppa on ilmoittanut siirtyvänsä hintasyistä perusmaitojen ja -kermojen valikoimissa Arla Ingmanin tuotteisiin. Lähikaupan tuotehallinnasta vastaava johtaja Jussi Tolvanen on sanonut esimerkiksi Ylen haastattelussa, että Lähikaupan myymä maito on suomalaista.


Hornborg keskittyy maatilan ja perheen asioihin
MTK:n puheenjohtaja vaihtuu
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg aikoo jättää eroanomuksensa puheenjohtajan tehtävästä järjestön valtuuskunnalle huhtikuussa. Hän ilmoitti asiasta MTK:n talousseminaarissa Helsingissä.
   MTK:n valtuuskunta on koolla 23. huhtikuuta Espoossa. Tuolloin on määrä valita myös uusi puheenjohtaja. Uuden puheenjohtajan valintaa valmistellaan työryhmässä.
   Hornborg perusteli eroanomustaan sekä perhe- että maatilayrityssyin: hänellä on kolme alle kouluikäistä lasta, tilalla on juuri tehty sukupolvenvaihdos ja tilan kehittäminen edellyttää vuosien paneutumista.


PTT julkisti henkilöstön työkykytutkimuksen
Henkilöstön työhyvinvointi kohentaa yrityksen menestystä ja sen parantamiseen on keinoja
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on selvittänyt yritysten menestymisen ja henkilöstön työkyvyn välistä yhteyttä ja tuottanut aiheesta julkaisun PTT:n raportteja-sarjassaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä vaati joustavuutta työelämän ja perheen asioiden yhteensovittamiseen puhuessaan PTT:n tilaisuudessa Helsingissä. Etualalla Päivi Husman Työterveyslaitokselta.

   PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo olevan selvää näyttöä siitä, että työhyvinvointi heijastuu yrityksen tulokseen.
   Holm perää myös työterveyshuollolta palautetta yritykseen päin työolojen kehittämisestä, jotta työhyvinvointi paranisi.
   Holm toteaa, että sairauspoissaolojen kustannuksia ja tuotannonmenetyksiä on kyllä pidetty esillä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että henkilöstön hyvinvoinnilla on yrityksen menestymistä parantavia seurannaisvaikutuksia.
   Miksi tiedossa olevia keinoja ei siirry yrityksissä käyttöön? kysyivät monen tahon edustajat PTT:n julkistaessa tutkimuksensa Helsingissä. Paikalla oli useita tahoja, joilla on vaikutusvaltaa näissä asioissa. Keinoja parantaa työhyvinvointia on olemassa, totesi myös paikalla ollut sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.
   PTT:n lisäksi tutkimusta olivat tekemässä Työterveyslaitos, Helsingin kauppakorkeakoulu ja työ- ja elinkeinoministeriö.
   Tutkimuksessa vertailtiin vähittäiskaupan ja metallialan työkykyä ja hyvinvointia. Metallialalla asiat ovat heikentyneet ja vähittäiskaupassa parantuneet. Yksi keskeisistä vaikuttajista on luottamus työpaikan pysyvyyteen.
   Holm vertasi tutkimukseen nojaten, että jos metallialan toimipaikkojen henkilöstön henkiset voimavarat nousisivat samalle tasolle, jolla ne ovat vähittäiskaupan toimipaikoilla, jo muutaman kymmenen työntekijän metallialan toimipaikkojen liikevaihto voisi kasvaa useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
   Holm myös arvosteli työterveyshuoltoa siitä, ettei se tuota yrityksille palautetta kehittää työhyvinvointia. Kuitenkin noin 1,9 miljoonaa suomalaista on työterveyshuollon piirissä. Tätä varten tutkimuksen ohessa luotiin työterveyshuollolle palautemalli.
   Työterveyslaitokselta tiimipäällikkö Päivi Husman kiinnitti huomiota myös niiden ihmisten tilanteeseen, jotka jäävät yritykseen saneerauksen ja irtisanomisten jälkeen. "Löysät" on jo otettu pois yrityksestä ennen taantumaa ja irtisanottujen työt periytyvät yritykseen jääville.
   Yksi tutkimuksen rahoittajista on sosiaali- ja terveysministeriö. Hallitus on esittänyt eläkeiän nostamista. Ministeri Hyssälän mielestä työuria voi pidentää alusta, lopusta ja siltä väliltäkin. Hyssälä vaati joustoa ja työhyvinvointiasioiden "liimaamista" yrityksen strategiaan puhuessaan PTT:n tutkimusta julkistettaessa.
   Yrityksistä noin 90 prosentissa on alle kymmenen työntekijää. Eläkkeelle jäädään tällä erää useammin työkyvyttömyyden kuin vanhuuden perusteella.
   Hyssälä kertoi työmarkkinatuella elävien ihmisten alkavan saada aktiivirahaa, jos nämä osallistuvat johonkin aktiviteettiin. Asiasta ei ole vielä päätöstä, mutta Hyssälä arvioi tuen suuruudeksi noin sata euroa.


Uusi toimitusjohtaja Baltiasta
HKScan käynnistää tehostamistoimet Ruotsissa
Meneillään olevan tehostamisohjelman teho ei tyydytä HKScanin hallitusta ja se käynnistää uuden tehostamisohjelman Ruotsin tytäryhtiösssä Scan AB:ssä.
   Tavoitteeksi hallitus täsmentää Scan AB:n kustannusrakenteen kehittämisen kolmessa vuodessa nykyistä selvästi kevyemmäksi, tuotteiden jalostusasteen nostamisen sekä Scanin kaupallisten toimintojen tehostamisen.

Olli Antniemi, HKScanin Ruotsissa toimivan tytäryhtiön Scan AB:n uusi toimitusjohtaja.

   Samalla vaihtuu Scan AB:n toimitusjohtaja, joksi tulee HKScanin Baltia-ryhmän nykyinen johtaja ekonomi Olli Antniemi.
   Antniemi on vastannut HKScan-konsernin toiminnasta Baltiassa ja oli aiemmin HK Ruokatalon markkinointijohtaja Suomessa. Konsernin palvelukseen Antniemi tuli vientijohtajaksi 1996 Huhtamäki-yhtymästä.
   Scan AB:n aiempi toimitusjohtaja Magnus Lagergren sekä talousjohtaja Matts Rosendahl ovat päättäneet siirtyä pois yhtiön palveluksesta.
   Jatkossa AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtaja Anne Mere sekä AS Talleggin toimitusjohtaja Teet Soorm raportoivat suoraan HKScanin toimitusjohtajalle Matti Perkonojalle.


Perkonoja: Tänä vuonna menee paremmin
HKScanin tulostahti kääntyi vuoden lopussa
Elintarvikekonserni HKScanin vuoden 2008 loppuneljännes sujui edellisen vuoden vertailukautta paremmin. Yleensä loppuvuotta kohden toiminta normalisoitui, koko vuoden liikevoitostakin kaksikolmasosaa kertyi toisella vuosipuoliskolla.
   Konsernin tuoreen toimitusjohtajan Matti Perkonojan mukaan yrityksen toiminta Suomessa on saatu kuntoon. Historiansa suurimman rakenteen

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja. Kuva M Nummi

kehittämisohjelman läpikäynyt yritys toimii nyt modernein laitoksin ja on saanut toimitusvarmuutensa kuntoon Vantaan logistiikkakeskusta myöten.
   Liikevoiton koko vuodelta Perkonoja kuittaa riittämättömäksi: liikevaihto kasvoi lähes 9 prosenttia yli 2294 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto putosi lähes kolmanneksella edellisvuotisesta 38,1 miljoonaan euroon.
Voitoksi ennen veroja jäi 9 miljoonaa edellisen vuoden yli 36 miljoonan euron sijasta. Konsernin liikevoittoprosentin tavoite on 5, mutta se jäi 1,7:ään. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 29,5 prosenttia. Tavoite on yli 40.
   Konsernin päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Ruotsi, joilla kummallakin meni loppuvuodesta hyvin. Ne toivat koko vuoden liikevoitosta noin 75 prosenttia.
   Loka-joulukuussa HKScan pystyi Perkonojan mukaan kasvattamaan markkina-asemaa Suomessa ja Ruotsissa sekä volyymiltaan että arvoltaan. Joulusesongin myynnissä HKScan onnistui hyvin ja Perkonoja odottaa toiminnan Suomessa sujuvan loppuvuoden tapaan myös vuoden 2009 puolella.
   Suomen toiminnan rakenteen tultua kuntoon Perkonoja sanoo yrityksessä keskityttävän nyt Ruotsin liiketoiminnan hiomiseen. Myös lähivuosien investoinnit kohdistuvat Ruotsiin.
   Baltiassa HKScan seuraa tilanteen kehitystä. Talouskehitys on pannut yrityksiä myyntilistoille ja kansan turvautumaan kaaliin ja perunoihin. HKScanilla on Baltiassa hyväkuntoiset laitokset ja se aikoo säilyttää markkinoilla hyvän asemansa alueella laman yli.
   Puola osoittautui HKScanille ilon aiheeksi etenkin vuoden lopulla.
   Perkonojan luonnehtii talouslamaa pidempiaikaiseksi. Se on saanut HK:n Sinisen lenkin myyntiluvut neljän viime kuukauden aikana 40 prosentin kasvuun ja siirtyminen edullisiin tuotteisiin sopiikin HKScanin valmiuksiin, mutta Perkonoja harmittelee herkullisten tuotteiden sivuuttamista.
   HKScan painottaa positiivisen kassavirran kasvattamista. Isot sisäiset ongelmat ovat Perkonojan mukaan nyt poistuneet ja vuodelta 2009 odotetaan viimevuotista parempaa liikevoittoa. Viime vuodeltakin konserni jakaa 24 sentin osingon, vaikka tulos osaketta kohti oli vain puolet siitä. HKScanin yhtiökokous on 23. huhtikuuta Helsingissä.


Venäjällä meneillään tapahtumien vuosi
Atrian tulos kärsi heikenneistä valuutoista
Liiketoiminnan tulos vuoden 2008 lopulla Baltiassa, Venäjällä ja Ruotsissa ei tyydytä Atrian johtoa, sen sijaan Atria Suomen myyntiluvut ja toiminnan kannattavuus olivat hyvät.

Atria Venäjän toimitusjohtaja Juha Ruohola sanoo hänelle tarjottavan viikottain venäläisiä lihayrityksiä. Kuva M Nummi

   "Korostan, että meillä on Venäjällä pelin paikka", Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski sanoi esitellessään konsernin liiketoiminta-alueiden tilaa.
   "Venäjällä tapahtuu paljon tänä vuonna. Liha-alan yritysten konkursseja tulee", kuvaa Atria Venäjän johtaja Juha Ruohola.
   Atrian pari suurinta kilpailijaa esimerkiksi ovat vaikeuksissa eikä Atria ole pystynyt toimittamaan lihatuotteita niin paljon kuin markkinat vetäisivät. Gorelovon uuden lihavalmistetehtaan käyttöönotto Pietarin lähellä on viranomaissyistä viivästynyt, mutta Tikkakoski olettaa tehtaan käynnistyvän loppuvuodesta 2009. Käynnistysluvan odottaminen tietää liiketoiminnan tulojen menetyksiä.
   Tikkakoski kuvaa alkanutta vuotta investointien suhteen välivuodeksi Atrialle. Mahdollisia ovat investoinnit, joissa on nopea takaisinmaksuaika.
   Pietarissa toimiva Pit-Product on hyvässä iskussa, Atrian viime kesänä ostama tappiollinen Kampomos yritetään saada voiton puolelle vuonna 2010.
   Venäjän talouskasvuksi tänä vuonna ennustetaan Ruoholan mukaan noin seitsemää prosenttia. Korkeimman hintaluokan tuotteiden kysyntä tuskin kasvaa merkittävästi, mutta Ruohola sanoo Atrialla olevan Venäjällä vahvat makkarantekotalot ja hintojakin aiotaan korottaa toisen vuosineljänneksen aikana.
   Kansainvälinen talouslama heijastuu luonnollisesti Atriaankin. Atria on Tikkakosken mukaan kuitenkin hyvä perusruoan tekijä, jonka tuotevalikoimalla on hyvä lamansietokyky.
   Atria konsernin vuoden 2008 liikevaihto kasvoi 6,7 prosenttia 1357 miljoonaan euroon. Liikevoittoa jäi 38,4 miljoonaa eli 2,8 prosenttia liikevaihdosta.
   Atrialla on meneillään kustannuksia vähentäviä järjestelyjä sekä Ruotsissa, Baltiassa että Venäjällä.


Sinivalkoisuus ja suomalaisuus korostuu
Valion ulkoinen ilme uudistuu
Valio uudistaa ulkoista ilmettään ja ottaa maaliskuun alusta lähtien käyttöön uuden liikemerkin. Uusi liikemerkki näkyy ensimmäisenä Valio maitojen tölkeissä. Muihin pakkauksiin se tulee vaiheittain.

Uudessa liikemerkissä on yhtymäkohtia Valion vanhaan separaattorin kannen muotoiseen liikemerkkiin.

   Nykyinen sinettimerkki muuttuu vivahteikkaan siniseksi lehdeksi, jolle valkoinen maito piirtää sanan Valio. Uusi ilme viestii hyvää oloa, iloa ja makunautintoja. Sininen ja valkoinen väri sekä lehden muoto viittaavat suomalaisuuteen, puhtaaseen luontoon ja Valion juuriin suomalaisella maaseudulla.
   Edellisen kerran Valio uudisti yritysilmeensä 1990-luvun alussa.
   Uusi liikemerkki otetaan käyttöön kaikissa Valion tuotepakkauksissa vaiheittain kustannustehokkaasti sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Se näkyy myös muun muassa Valion tuotantolaitoksissa, mainonnassa ja internetsivuilla. Jakeluautoissa uusi ilme otetaan käyttöön sitä mukaa kuin kalustoa uusitaan.


Suurin osuusmeijeri tekeillä Itä-Suomeen
Itä-Suomessa on synnytelty vuoden verran viiden maito-osuuskunnan fuusiota.
   Valioryhmään kuuluvat Alueosuuskunta Promilk, Kainuun osuusmeijeri, Liperin osuusmeijeri, Nurmeksen osuusmeijeri ja Osuuskunta Idän Maito ovat valmistelleet fuusiota aikomuksena fuusioitua Osuuskunta ItäMaito -nimiseksi uudeksi osuuskunnaksi. Osuuskunnan kotipaikka olisi Lapinlahti ja se aloittaisin toimintansa vuoden 2010 alussa.
   Osuuskuntien fuusio sinetöityy kokouksissa keväällä, Nurmeksen ja Liperin tapauksissa fuusiosta päättää osuuskunnan kokous, muiden osuuskuntien fuusiosta edustajisto.
   Uudesta osuuskunnasta tulisi sekä maito- että tuottajamäärältään Suomen suurin. Fuusiosta neuvottelevilla osuusmeijereillä on maitoa tuottavia jäsentiloja yhteensä noin 2 900 ja niiden vuotuinen maitomäärä noin 545 miljoonaa litraa. Uusi osuuskunta tuottaisi noin neljänneksen koko valtakunnan maitomäärästä. Myös osuuskuntien omistusosuus Valio Oy:stä on noin neljännes.


Myös kilpailu kotimaassa on kiristymässä
Vientihintojen kova lasku pakottaa
Valion laskemaan tilityshintaa
Valio aikoo alentaa maidon tilityshintaa 4,7 pennillä litralta ja uusi perushinta olisi 41 penniä. Valio tilitti omistajilleen maitolitrasta viime vuonna keskimäärin 44,7 senttiä ilman jälkitiliä, mikä oli noin 8 senttiä enemmän kuin edellisenä vuonna.
   Johtaja Arto Tikkanen Valiolta toteaa, että tuottajahinnan lasku ei vaikuta suoranaisesti kotimaan tuotehintoihin, vaan on seurausta vientitulojen merkittävästä vähenemisestä.
   Valiossa perustellaan linjausta sillä, että maailman taloustilanteen syksyllä 2008 alkanut nopea heikkeneminen rasittaa Valion tilityskykyä ja Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan devalvoinnit vähentävät vientituloja voimakkaasti - eikä valuuttakursseihin ei ole odotettavissa parannusta.
   Sekä Virossa että Ruotsissa maidon tuottajahinta on Valion mukaan laskenut selvästi alle Suomen hintatason eikä kata enää tuotantokustannuksia.
   Maidon tuotantomäärät ovat Valion mukaan vähenemässä, koska useissa Euroopan maissa maidontuotanto on nykyhinnoilla kannattamatonta. Tikkanen sanoo, että suomalaista alkuperää olevien juustojen ja jogurttien markkinaosuus on laskussa. Kuluttajalle maitotuotteiden alkuperämaan erottaminen on yhä vaikeampaa.
   Tikkasen mukaan kilpailijat eivät ole ostaneet Valiolta sitä määrää raakamaitoa, jonka kilpailuviranomainen on määrännyt Valion toimittamaan niille. Valiolla on velvollisuus toimittaa 185 miljoonaa litraa raakamaitoa kilpailijoille vuosittain Valion oman teollisuuden hinnalla.
   "Vuonna 2008 määrästä jäi käyttämättä noin 26 miljoonaa litraa", Tikkane kertoo. Valio ei aio hakea muutosta tämän määrän pienentämiseksi.
   Valion liikevaihto vuonna 2008 kasvoi 7 % ja tulos ennen veroja oli 4 miljoonaa euroa tappiolla, vuonna 2007 tulos oli 15 miljoonaa euroa. Tulosta rasitti ennen muuta kurssimuutoksiin ja vientihintojen laskuun perustuva varastojen ja saatavien arvojen alentuminen vuodenvaihteessa.


Alueosuuskaupat lähes 2007 tulostahdissa
S-ryhmä ei hidasta taantuman takia
S-ryhmän päivittäistavarakauppa kävi vuonna 2008 paremmin kuin alalla keskimäärin ja se tiesi SOK:n pääjohtajan Arto Hiltusen mukaan noin prosenttiyksikön lisäystä S-ryhmän markkinaosuuteen.
   Päivittäis- ja käyttötavaran myynnin myös vuoden 2009 alussa Hiltunen sanoo sujuneen odotettua paremmin. Hän esitteli Helsingissä S-ryhmän tuloksen vuodelta 2008.
   Alueosuuskaupat tekevät 83 prosenttia S-ryhmän myynnistä. Niiden vähittäismyynti kasvoi 12,5 prosenttia ja niiden tulos ennen satunnaisia eriä 258 miljoonaa euroa jäi vain hivenen edellisvuoden tuloksesta.
Koko S-ryhmän, jossa ovat osuuskaupat ja SOK-yhtymä, ylsi 250 miljoonan tulokseen, mikä on noin 60 miljoonaa edelliskautta vähemmän.
SOK-yhtymän tulos meni 7,8 miljoonaa euroa tappiolle, kun se 2007 oli yli 51 miljoonaa plussalla.
   Ryhmä on saanut miljoona uutta jäsentä 2000-luvulla. S-Etukortti on 73 prosentissa kotitalouksista. Bonusta asiakasomistajille maksettiin viime vuonna 306,5 miljoonaa euroa.
   S-Pankin tase, 2,1 miljardia euroa, on jo puolet SOK-yhtymän taseesta. Pankki teki vuoden 2008 puolella jo voitollisia kuukausituloksia. Hallintojohtaja Jari Annalan mukaan tavoitteena on puolittaa S-Pankin tappio tänä vuonna. Pankilla on jo enemmän tilejä kuin ryhmällä on asiakasomistajia eli osassa perheistä on useampia tilinomistajia.
   Hyvin ei ole mennyt Pietarin hotellibisneksessä eikä S-ryhmä tee poikkeusta autokaupan kriisimainingeissa. Hiltusen mukaan S-ryhmä aloittaa pitkään kestävän työn autokauppansa yhtenäistämiseksi.
   Maatalouskaupan eli Hankkija-Maatalouden liikevaihto kasvoi 153 miljoonaa euroa, myynti lisääntyi yli 20 prosenttia. Siinä merkittävä kasvutekijä on Suomen Rehun tulo konserniin. Operatiivinen tulos pieneni, mutta jäi 2 miljoonaa euroa plussalle. Hiltunen sanoo tehdyn miljoonien arvonalennukset joulukuulle raaka-aineiden hintojen rajun muutoksen vuoksi. Tilanne olisi jo erilainen, jos tilinpäätös tehtäisiin nyt.
   Hankkija-Maatalous aloitti joulukuussa yt-neuvottelut ja varautuu myynnin vähenemiseen lomauttamalla koko henkilökunnan kuukaudeksi. Mikään toiminta ei keskeydy.
   S-ryhmän investoinneista vuonna 2008 tuntuva osa meni Suomen Rehun osakkeiden hankintaan.
   Kotimaan kiinteistöinvestointien tahdistaan S-ryhmä ei tingi. Jossakin vaiheessa taantuma on ohi ja olisi Hiltusen mukaan epätarkoituksenmukaista, ellei investointeja olisi silloin tehty.
   Pääjohtaja torjuu väitteet siitä, että S-ryhmä suojelisi ABC-myymälöitään vastustamalla kaupan aukioloaikojen muuttamista.
   "Aukioloaikojen muutos lisää S-ryhmässä 400 henkilötyövuotta", Hiltunen huomauttaa.


Atria keskittää Virossa
Atria Baltia keskittää lihavalmistetuotannon Vastse-Kuusten tehtaalta Valgan ja Ahjan tuotantolaitoksille.
   Uudelleenjärjestelyistä arvioidaan muodostuvan noin 1,4 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Järjestely koskee sataa Atria Baltian työntekijää tämän vuoden aikana.
   Syksyllä Atria Baltia tuo markkinoille uudentyyppisiä tuoteryhmiä. Tuotteet valmistetaan Vastse-Kuusten tehtaalla, jossa suoritetaan kesän aikana tuotantolinjojen korjaus- ja rakennustöitä, kertoo Atriasta johtaja Juha Gröhn.


POP-ryhmän Heikki Suutala:
Luotonantoa ei rajoitella
Paikallisosuuspankit olivat varautuneet globaaliin pankkikriisiin pääkilpailijoita paremmin ja niillä hyvät valmiudet kasvattaa tervettä luotonantoa. Näin kommentoi Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala ryhmän julkistaessa vuoden 2008 tuloksen.

Heikki Suutala

   Suutalan mukaan ryhmällä ei ole tarvetta jarrutella luontonantoa.
   "Vaikeinpina aikoina Paikallisosuuspankkien suhteellinen kilpailuasema paranee", Suutala sanoo.
   Paikallisosuuspankkien ryhmä teki vuonna 2008 historiansa toiseksi parhaan tuloksen. Liikevoittoa jäi 52,9 miljoonaa euroa.
   Pankin jäsenten määrä kasvoi 5,1 prosentilla. Ryhmän pankkien yhteenlasketut talletukset kasvoivat 6 prosenttia ja olivat vuoden lopussa 3,2 miljardia. Luottokanta oli 2,9 miljardia.


PTT kartoitti tulevaa metsänomistajapolvea
Nuorten metsäasenne järkevä ja globaali, mutta metsätaidot kateissa
Tulevat metsänomistajat arvostavat metsiään sekä luontoympäristönä että talousmetsinä. Globaali ajattelutapa metsänomistuksessa yleistyy: toimenpiteillä omissa metsissä nähdään myös maailmanlaajuinen merkitys.
   Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos julkisti tutkimuksensa, johon se on haastatellut tuoreita metsänomistajia sekä 16–25-vuotiaita nuoria.
Tulokset vaikuttavat realistisilta: Tulevaisuuden metsänomistajat haluavat otettavan huomioon metsän luonto- ja virkistysarvot. Metsänomistuksen myötä ja tiedon lisääntyessä kiinnostus metsän taloudellisiin mahdollisuuksiin kasvaa.
   "Metsäneuvonnassa tämä tulisikin ottaa huomioon", tulkitsee tutkimusta tehnyt ja sen Helsingissä esitellyt Anna-Kaisa Rämö, metsäekonomisti PTT:sta.
   Neuvonnalta metsänomistajat vaativat yksilöllisyyttä entistä enemmän, sillä metsänomistajakunnan yhtenäisyys vähenee.
   Metsänomistus kiinnostaa uusia metsänomistajia suuresti ja puuta myydään aktiivisesti. Metsän kiinnostavuus sijoittamismielessä on hieman lisääntynyt. Osa uusista metsänomistajista suhtautuu omistukseensa eräänlaisena harrastuksena.
   Iältään 16–25-vuotiailla suomalaisilla nuorilla on positiivinen kuva metsästä. Nuoret pitävät yleisesti metsää tärkeänä eivätkä voi ajatella luopuvansa metsästä, mikäli sellaisen omistaisivat. Henkisten arvojen lisäksi metsä nähdään tulonlähteenä ja turvana pahan päivän varalle.
    Kansallisen ja kansantaloudellisen näkökulman tilalla tai lisäksi nuorten metsäasenteissa näkyy maailmanlaajuisten ongelmien näkökulma.    Nuorten tiedot metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta ovat vähäiset. Koulun merkitys perustiedon antajana on suuri. Kouluopetuksessa näitä asioita käsitellään kuitenkin niukasti. Nuoret arvostavat myös vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan saamaa tietoa metsäasioista. Sitä oppia ei kuitenkaan ole kauan tiedossa.


Ruohola Campomosin toimitusjohtajaksi
Atria järjesteli Venäjällä
Atria yhdistelee toimintojaan Venäjällä. Venäjällä Atrian liiketoiminta-aluetta johtanut Juha Ruohola on nimitetty myös OOO Campomosin toimitusjohtajaksi. Atria Venäjän talousjohtaja Sergey Ivanchenko on nimitetty OOO Pit-Productin toimitusjohtajaksi ja Atria Venäjän paikallisjohtajaksi.


Pentti Santala Pellervon Kainuun seminaarissa:
Valion kilpailuvaltti logistiikassa
Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala vakuutti Pellervon Kainuun seminaarissa Valion pysyvän osuustoiminnan periaatteissa meijerialan kiihtyvästä kilpailusta huolimatta. Santala myöntää, että tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan maitomarkkinoilla viime aikoina.

Pellervon Kainuun seminaarissa puhunut Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala pitää Valion vahvuutena logistiikkaa, joka turvaa huoltovarmuuden kaikkialla Suomessa. Kilpailuetuja voisi Santalan mukaan löytää yhteisistä logistisista ketjuista, koska Valio hoitaa koko Suomen maitohuoltoa eikä vain pääkaupunkiseutua. Kuva R-M Akkanen

   ”Myyntitulot ovat romahtaneet etenkin ruplan kurssin romahduksen ja Ruotsin kruunun heikentymisen vuoksi. Maidon tuonnilla Ruotsista ei kuitenkaan ole toistaiseksi nähtävissä voimakkaita vaikutuksia”, totesi Santala.
   Valio on Santalan mukaan pärjännyt, vaikka markkinaolosuhteet ovatkin muuttuneet. Menestysstrategian kulmakiviksi hän nimeää uutuustuotteet kuten Gefiluksen ja laktoosittoman maidon. Uutuuksien osuus yrityksen liikevaihdosta on kasvanut 28 %:iin.
   ”Aktiivisella tuotekehityksellä olemme saaneet lisäarvoa kilpailijoihin nähden. Terveysvaikutteisilla ja muilla uutuustuotteilla on tärkeä merkitys, koska Suomi ei pysty maailmalla kilpailemaan maidon määrällä.”
Suomessa tuotetun maidon kokonaismäärä on suhteellisen pieni, 2,3 miljardia litraa vuodessa ja Valion osuus siitä noin 1,9 miljardia litraa. Valion suurimmat kilpailijat Santala näkee lännessä.
   ”On selvää, että Arlan kaltainen maitojätti ei tule operoimaan Suomen hintatason maidolla. Siksi kotimaisten yritysten on löydettävä kilpailuvaltit muista asioista.”
   ”Valio aikoo jatkossakin pitää huolta siitä, että maidon tilityshinta on sama eri puolilla Suomea. Osuustoiminnan periaatteista emme tingi”, linjasi Santala.
   Valion vahvuutena hän pitää logistiikkaa, joka turvaa huoltovarmuuden kaikkialla Suomessa. Kilpailuetuja voisi Santalan mukaan löytää yhteisistä logistisista ketjuista, koska Valio operoi koko maassa ja hoitaa näin ollen koko valtakunnan maitohuoltoa eikä vain pääkaupunkiseutua.
   ”Tällä hetkellä rahdataan laivateitse maitoa Tukholman seudulta Helsinkiin. Kalliimpaa sen sijaan on jakaa maitoa muualle Suomeen. Ihmiset tarvitsevat ruokaa taantumankin aikana.”
   Toisaalta Santala muistuttaa, että Suomessa ei ole tällä hetkellä maitopulaa. Kilpailuvirasto Valion määräävästä markkina-asemasta johtuen velvoittaa myymään maitoa kilpailijoille 185 miljoonaa litraa vuodessa. Kilpailijat eivät ole kuitenkaan tätä määrää käyttäneet.
   Pellervon hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström esitteli seminaariyleisölle ruokaketjun haasteet. Hänen viestinsä oli selkeä.
   ”Meidän tehtävänä on markkinaehtoisesti palvella kuluttajaa, vastata ruokahuollosta kestävältä pohjalta ja samalla edistää maaseudun elinvoimaisuutta.”
   Borgströmin mukaan osuustoiminnalliset yritykset ovat muutaman vuosikymmenen aikana vahvistaneet otettansa ruokaketjusta, minkä osoittaa esim. Valion ja Arla-Ingmanin menestys maitopuolella, Atrian ja HKScanin lihapuolella sekä Munakunnan saavutukset kanamunapuolella. Myös kaupan puolella SOK alueosuuskauppoineen ja Suomen Lähikauppa Oy (ent. Tradeka) ovat kahmineet lähes puolet päivittäistavarakaupasta.
   Uusia uhkia on kuitenkin noussut näköpiiriin, hälyttäviä uutisia on kuultu esim. ruokaturvallisuuden osalta.
   ”Australia on suurena vehnän viejänä kärsinyt kuivuudesta. Kiinassa rikollinen toiminta, jossa melaniinia on käytetty korvikkeena, on johtanut suurten maitojauhe-erien pilaamiseen”, mainitsi Borgström.
-Riku-Matti Akkanen
   Kainuun seminaarin esitelmät »


Metsäyhtiöt kertoivat tappiotuloksista vuodelta 2008
M-realille uusi tulosparannusohjelma
Metsäliitto-konsernin tulos ilman kertaeriä vuodelta 2008 jäi 45 miljoonaan euroon, kun se edellisvuonna oli noin 300 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopulla 26 prosenttia. Synkimmin meni saha- ja paperiteollisuudella. Sijoitetun pääoman tuotto jäi viime vuonna 1,3 prosenttiin ilman kertaeriä ja oman pääoman tuotto -6,4:ään.

Kari Jordan

   Konserniin kuuluvan M-realin liikevaihto laski 5,9 prosenttia 3236 miljoonaan euroon ja tulos ennen veroja ilman kertaluonteisia eriä oli -178 miljoonaa euroa.
   Pääjohtaja Kari Jordanin mukaan sellukapasiteettia poistuu tänä vuonna, mikä ilmeisesti piristää markkinoita vuoden lopulla-seuraavan alussa.
   M-realin toimintaa painotetaan niihin toimintoihin, joissa konserni on hyvä. M-realissa käynnistyy uusi tulosparannusohjelma, jolla tähdätään 80 miljoonan euron tulosparannukseen vuodessa. Toisella, erillisellä ohjelmalla, M-real pyrkii parantamaan kassavirtaa 60 miljoonalla eurolla vuonna 2009.


PTT suosittaa metsänomistajien organisaatioille:
Asiakaslähtöisyyttä metsänomistajien neuvontaan
Metsänomistajat arvioivat metsätaloutensa kannattavuutta puun hintakehityksestä. PTT:n metsäekonomisti Tapio Tilli suosittaa metsänomistajia neuvoville organisaatioille, että metsänomistajat tulisi perehdyttää arvioimaan kannattavuutta suhteellisen tuoton eli metsään sijoitetun pääoman tuoton perusteella.

Tapio Tilli

  Tillin mielestä tämä arviointitapa lisäisi puun tarjontaa. Hän esittää, että esimerkiksi kuvioittain järjestetyistä metsistä metsänomistaja voisi vertailla uudistuskypsien kuvioiden tuottoa mm. talletusten tai eri sijoituskohteiden tuottoon.
   Toinen PTT:n suositus metsänomistajia opastaville järjestöille on, että ne palvelisivat metsänomistajia asiakaslähtöisesti eikä tarjoten kaikille samanlaisia palveluja.
   Reilu puolet metsänomistajista pitää omaa metsätalouttaan kannattavana ja 64 prosenttia heistä arvioi metsätalouden Suomessa kannattavan hyvin. Kannattavuus vain parani, kun sitä arvioitiin vuoteen 2015 asti. Tämä käy ilmi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen metsänomistajaktutkimuksesta, johon vastasi 1100 metsänomistajaa.
   Kannattavuutta arvioitiin paitsi puun hinnan, seuraavaksi yleisimmin puun myyntitulojen, metsätalouden nettotuloksen ja metsätalouden menojen perusteella.
   Metsänomistajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan suhtautuvat kukin omistamaansa metsään eri tavalla puun ja rahan tarpeidensa mukaisesti.
Noin puolet yksityismetsistä omistavat ne 38 prosenttia metsänomistajista, joille metsä on tulonlähde. Heistä 68 prosenttia katsoo, että metsätalous kannattaa hyvin. He myös suhtautuvat myönteisesti metsätaloutensa tulevaisuuteen.
   Kolmasosalla metsänomistajista ei ollut kyselyhetkellä aikeita myydä puuta. Yleisin syy - Tillin mielestä hieman yllättäen - oli, ettei metsissä ollut hakkuumahdollisuuksia. Tai sitten hakkuita säästeltiin, puun hinta ei tyydyttänyt tai myyntituloille ei ollut käyttöä.
   Aktiivisimpia puun myyjiä ovat isot metsätilalliset ja ammattiryhmistä maa- ja metsätalousyrittäjät.
   Tilli esittää kannustimia siihen, että metsänomistus siirtyisi aktiivisille metsätilallisille iäkkäimmiltä metsänomistajilta sekä niiltä, joille sillä ei ole mitään merkitystä. Luontevin ratkaisu siihen olisi Tillin mukaan luovutusvoittoverovapaus.
   Myös perikunnat panttaavat metsiään. Tilli katsoo, että perikunnan tulisi olla vain välivaihe metsänomistajana. Sitä vastoin esimerkiksi yhtymät myyvät puuta lähes yhtä aktiivisesti kuin yksityiset metsänomistajat.


Tilityshinta tuottajille nousi 17 prosenttia
Munakunnan toiminnan tulos 0,3 ME voitollinen
Munakunta-konsernin toiminnan tulos oli 0,3 ME voitollinen, myyntivoitot mukaan lukien tulos nousi miljoonaan euroon. Edellisvuoden tulos oli ollut tappiollinen.
   Konsernin liikevaihto kasvoi 5 % edellisvuotisesta vuonna 2008 ja oli 50,7 miljoonaan euroa. Toimitusjohtaja Jan Lähteen mukaan Munakunnan kotimaan markkina-osuus pysyi lähes ennallaan, vaikka tarjonta lisääntyi ja allalle tuli uusi kilpailija.
   Konsernin tuottajilta hankittu kananmunamäärä, 25 miljoonaa kiloa, oli 15 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Lähteen mukaan tämä johtui joidenkin tuottajien siirtymisestä uuteen pakkaamoon. Munakunnan hankintamäärä lisääntyi kuitenkin taas kesällä.
   Kananmunatuottajille Munakunta tilitti kiloa kohden 17 % enemmän kuin edellisvuonna, EU-ajan korkeinta tilityshintaa.
   Kananmunamyynnin pääsesonki lähestyy. Munakunta maksaa tuottajille sesonkilisää viikosta 8 alkaen pääsiäiseen saakka.
   Kultamuna Kasvuratkaisusopimuksen suosio on Lähteen mukaan kasvanut selvästi kahden viime kuukauden aikana ja uusia sopimuksia tehdään viikoittain. Uutena etuna Kasvuratkaisusopimuksessa tarjotaan tuottajan nykytuotannolle kiinteää hintaa, 95 s/kg M-painoluokalla ja 90 s/kg L-painoluokalle puoli vuotta sopimuksen allekirjoituspäivästä lähtien. Vapaan Kanan Kultamunan tuotannolle on tarjolla 3 sentillä korotettu takuuhinta.


Kainuu isännöi Pellervon
maakuntaseminaaria
Pellervo-Seura järjestää vuoden 2009 ensimmäisen maakuntaseminaarin Kajaanissa 5. helmikuuta. Seminaari on tarkoitettu Kainuun ja sen lähialueen osuustoiminnallisille ja muille alueen vaikuttajille sekä tiedotusvälineille ja se on maksuton.
   Seminaarin alustuksissa nousevat esiin mm. tietoyhteiskunnan ja palveluosuuskuntien asiat, karjatalous Kainuussa sekä vesiosuuskuntien tilanne ja näkymät.
   Pellervo-Seuran hallitus ja johtoryhmä ovat seminaarissa paikalla.
Seminaarin päätteeksi on puhvetti.
Ohjelma ja ilmoittautuminen »