10.11.2000

Uusi logistiikkakeskus jo työssä
Atria otti tavaranpyörityksen hallintaan
Presidentti Tarja Halonen vihkii Atrian Oyj:n uuden logistiikkakeskuksen Nurmossa ensi tiistaina 14. marraskuuta.
   Liukuhihnoilla viilettävät pienet elintarvikelaatikot ja robotit ilmentävät uusia mahdollisuuksia elintarvikeketjussa. Logistiikkakeskus onkin kokonaisjärjestely. Se tähtää Atrian ja sen kumppanien tuloksen nostoon, lihantuottajien hyvinvoinnin turvaamiseen, parantaa kaupan edellytyksiä pitää esillä kotimaisia lihavalmisteita.
   Atrian hallituksen puheenjohtajan Reino Penttilän mukaan yrityksessä odotetaan logistiikkakeskukselta merkittävää kustannussäästöä. Entiset ratkaisut olivat ylikuormitettuja, ja vastaaminen kaupan yhä vaativampiin haasteisiin kävi niillä ylivoimaiseksi.
   "Me haluamme olla se firma, joka pystyy palvelemaan kauppaa sen edellyttämällä tavalla", Penttilä sanoo. Kauppa saa selvää taloudellista lisäarvoa aikaisempaan palveluun, joten lihatalollekin syntyy uutta laskutettavaa.
   Noin 230 miljoonan markan uusinvestointia logistiikkaan mietittiin rinnan vanhan uudistamisen kanssa. Niin kävi, että uusi järjestelmä on pian korvannut entisen. Atrian lähettämö Oulussa suljetaan noin viikon sisällä, Kuopion ja Nurmon vanhan lähettämön alasajo mukautuu uuden logistiikan käyttöönoton aikatauluun. Järjestelmä korvaa noin 200 entistä työtehtävää, mutta kaikille vaikituisille työntekijöille on luvattu työtä muissa tehtävissä.
   Logistiikkakeskuksen työnjohtaja Lasse Peltokangas sanoo, että tämä on vain perusta: muutoksia tapahtuu jatkuvasti vähittäiskaupassa ja koko toimintaympäristössä, eikä kukaan tiedä mitä tarvitaan parin-kolmen vuoden päästä.
   Vähittäiskaupat siirtyvät hyllyjen ns. jatkuvaan täyttöön, varastot poistuvat, valikoimat lisääntyvät, kilpailu tuotteiden hyllytilasta kiristyy. Elintarvikeyrityksen valikoimat eivät suinkaan vähene, Atriankin tuotepaikkojen määrä Nurmon lihatehtaalla nousee Peltokankaan mukaan 75:een. Ruokatehtaasta toimitetaan entistä useampia tuotteita nykyistä monipuolisemman tilauslistan mukaan - ja entistä useammin. Jo nyt Atria saa asiakkailtaan 50 000 tilausriviä päivässä. Viime vuosina tilaukset ovat muuttuneet aiempaa monipuolisemmiksi, mikä on tietänyt lisätyötä pakkauksessa.
   Nyt trukit poistuvat Atrian Nurmon ruokatehtaan tiloista, rakennuksissa on yhteensä 5-6 kilometriä siistiä kuljetinrataa, joka vie laatikot logistikkajärjestelmän ytimeen, 125 000 laatikkoa vetävään logistiikkakeskuksen uuteen rakennukseen.
   Kuljettimille tulevat elintarvikelaatikot saavat EAN-viivakoodin. Sen perusteella laatikko kaikkien kuljetinkilometrien varrella tunnistetaan tietyn asiakkaan laatikoksi, johon tulee tietyt tuotteet. Logistiikkakeskuksesta robotti kerää laatikot lavoille. Kun autoilija peruuttaa tiettyä reittiä asiakkaan lastauspaikalle, lähin lava kuuluu tälle asiakkaalle, ja lisäksi tavarat voivat olla siinä samassa järjestyksessä kuin kauppiaan hyllyssä.
   Pienasiakkaitakin on paljon. Alle kymmenen kappaleen tuote-erät pakataan elintarvikelaatikkoon käsin. Pakkaaja katsoo sähköisellä lukijalla EAN-koodista, mitä laatikkoon on määrä laittaa. Järjestelmä tarkistaa vielä valmiin laatikon painon perusteella, tuliko se täytettyä oikein.
   Logistiikkakeskuksen toinen puoli on pelkkää robottityötä ja tiivistä laatikkohyllyä. Toisessa puolikkaassa täytetään elintarvikelaatikoita käsin 24:ssä työpisteessä, solussa, ja ajetaan lavat trukeilla rekkoihin. Sieltä myös rekkamiehet ottavat ajolistat mukaansa.
   Peltokangas sanoo, että tuotetta kohti aikaa menee vähemmän kuin ennen, joten tavarat lähtevät tehtaalta tuoreempina kuin aiemmassa järjestelmässä. Tuoreus säilyy kaupiaalle ja kuluttajalle asti. Uusi logistiikka myös vastaa niihin erilaisiin toimituspyyntöihin, joita asiakkailta tulee. Soluissa saadaan työpisteeseen tarvittaessa yksikkö, joka lisää tuotteen paikkaukseen erilaisia tarjousasioita, logoja, hintoja, vaikkapa tietoja firman vuosijuhlasta. Nykyajan logistiikka parantaa entisestään myös mahdollisuuksia seurata tuotteen alkuperää, ns. läpinäkyvyyttä.

Pohjoismaat yhteistyöhön Internetissä
Pohjoismaiset tuottajajärjestöt ovat perustaneet työryhmän, rakentaa pohjoismaisen yhteistyösivun ja alkaa perata erilaisia mahdollisuuksia maiden välisen työskentelyn edistämiseksi verkkotoiminnan kautta. Ruotsalainen Lars Helgstrand LRF:stä valittiin työryhmän puheenjohtaksi alan ensimmäisessä yhteistapaamisessa Helsingissä 6. marraskuuta. Ryhmässä on yksi jäsen kunkin maan tuottajajärjestöstä. Suomea edustaa Onerva Hintikka MTK:sta.
   Kukin maa esitteli verkkotoimintojaan ja -suunnitelmiaan Helsingissä. Eri maiden tuottajat ovat investoineet suuret summat verkkotoimintoihin. Investointien katsotaan olevan sen väärtti: Verkossa jäsenet saavat tietoa mihin aikaan haluavat, tiedot ovat hyödynnettävissä tietokoneiden ohjelmissa kotona, Internetin kotisivuille voi asentaa erilaisia toimintoja, joilla on suuri ammatillinen ja taloudellinekin arvo. Verkkosivuilla on mahdollista pitää asiat ajan tasalla ja tarjota koko ammatillinen kokonaisuus kerralla katsottavaksi. Suurissa palveluporteissa voidaan esittää nuorten, eri tuotantomuotojen harjoittajien, alkutuotannon, jalostavan teollisuuden, ympäristöaktivistien, tutkimuksen, politiikan tai minkä tahansa valitun tahon vaikutelmia. Palvelun käyttäjä saa eteenkä koko toimintaympäristön aina kansainvälisiin asioihin saakka.
   Laaja yleisökontaktien mahdollisuus on myös verkkopalvelujen hyötyjä maaseutuelinkeinoille, sillä kaikissa pohjoismaissa nähdään tärkeäksi tuoda esille maaseudun näkökulmaa yhteiskunnassa.
   Joidenkin verkkopalvelujen taloudelliset hyödyt ovat ilmeiset: LRF:n Erik Svensson esitteli myös virtuaalisen, pelkästään Interntissä toimivan konttorin edellytyksiä. Jo nyt, ja varsinkin tietotekniikan kehityttyä lisää, voi pelkällä tietotekniikan automaatiolla saada aikaiseksi jopa vuorovaikutteisia palveluita. Verkkotoimintojen luominen tosin syö rahaa, ja maassa kuin maassa raskaat verkkopalvelut tökkivät vielä maaseudun puhelinliikenteen puutteiden takia.
   Helsingissä valittu työryhmä laatii yhteenvedon pidetystä seminaarista ensi vuoden alussa kokoontuvalle pohjoismaisen talonpoikaisjärjestöjen johtajien kokoukselle.

Metsäliiton hallitukseen uusia jäseniä
Metsäliiton hallintoneuvosto on 8.11.2000 pitämässään kokouksessa valinnut kaksi uutta jäsentä Metsäliiton hallitukseen ensi vuoden alussa alkavaksi toimikaudeksi. Agronomi Timo Haapanen (61) Hämeenkyröstä valittiin uudelleen hallituksen jäseneksi. Maanviljelijä, Mela-asiamies Kyösti Moilanen (45) Ruokolahdelta seuraa hallituksen jäsenenä toimittaja Pentti Jormanaista, joka on tänä vuonna saavuttanut Metsäliitossa sääntöjen mukaisen 62 vuoden ikärajan. Moilanen on toiminut hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1994 ja on ollut sen varapuheenjohtaja vuodesta 1998.	Unto Kotipalo ja Kyösti Moilanen.
Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin lisäksi metsätalousyrittäjä Unto Kotipalo (57) Kuusamosta metsätalousyrittäjä Kullervo Karjalaisen tilalle. Kotipalo on ollut hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1980.

Zanders Metsä-Serlalle
Metsä-Serla on hankkinut International Paperilta enemmistöosuuden saksalaisesta Zandersista. Metsä-Serla osti hienopaperia tekevästä yhtiöstä 72 prosenttia hallitsevan holding-yhtiön ja maksoi yhtiöstä 1,05 miljardia markkaa. Lopun 28 prosentin omistuksesta tullee tarjous myös Metsä-Serlalta. Zanders liitetään Metsä-Serlan tunnuslukuihin vuonna 2001.
   Zandersilla on yhteensä yhdeksän paperikonetta Saksassa. Sen valmistamat paperimerkit ovat Ikono ja Chromolux. Lisää asiasta Zandersin kotisivuilla.

Pieni tuki vähentää peltojen metsitystä
Peltojen metsittäminen vähenee, vaikka viljelijöillä etenkin itä- ja pohjois-Suomessa olisi tahtoa metsittää maitaan. Metsittämisen etuja on sekin, että Suomi voisi Kioton sopimuksen mukaan korvata hiilidioksidipäästöjen vähentämistä metsittämisellä.
   PTT:n selvityksen mukaan metsityksen vähenemisen syynä on vuoden 2000 alusta alentuneet metsityskorvaukset. Mikäli tuet olisivat pysyneet vuosien 1995-1999 tasolla, metsitys nousisi arviolta 8 000 hehtaariin, mutta jäävät nyt kuitenkin PTT:n mukaan noin 4000 hehtaariin. Tukien nousu 1990-luvun lopun tasoa korkeammalle - esimerkiksi jonkinlaisen uuden ympäristötuen muodossa - nostaisi metsitykset jopa 10 000 - 15 000 hehtaariin.
   Metsityksestä hiilidioksidinieluna saatavaa etua vähentää mahdollinen energian käyttön lisääntyminen, joka nostaa kasvihuonekaasupäästöjä. PTT:n raportissa Tapio Tilli ja Ritva Toivonen huomauttavat, että jos metsää poistuu muuhun käyttöön enemmän kuin peltoja metsitetään, maankäytöstä muodostuukin hiilen lähde.
   Lisätietoja: Tapio Tilli/PTT puh. (09) 3488 8410.

Viikon verkkovihjeet

Seuraavista verkko-osoitteista voi kopioida selaimensa muistiin hyvät pohjoismaisten tuottajajärjestöjen sivut:
Norjan www.landbruk.no, www.bondeweb.no
Tanskan www.landbrug.dk
Islannin www.bondi.is
Ruotsin www.lrf.se
Suomalaisten SLC:n www.agrolink.fi   ja MTK:n kotisivut www.mtk.fi , MTK:n uusi tuottajasivusto Reppu avautuu vain jäsenkortin jäsentietojen salasanalla.

LYHYESTI

- Osuustoiminta-lehti nro 6/2000 on ilmestynyt. Uusille tilaajille Osuustoiminta-lehdestä on nyt 190 markan vuosikertatarjous, joka on voimassa 15. marraskuuta 2000 asti.

 

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |