Osuustoimintablogi

Salla Kettunen Reilu kauppa ry:stä kertoo blogitekstissään osuuskuntien merkityksestä Reilussa kaupassa.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman tahtotila on selvä. Hallitus on valmis edistämään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa. Tärkeää on nyt huomata, että hallitus-oppositio-asetelmaa osuustoiminnan edistämisestä ei saa, eikä pidäkään saada.

Puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla käydyt hallitusneuvottelut ovat päätöksessä ja ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on julkistettu 3. kesäkuuta. Ohjelmassa on useita osuustoiminnan aseman edistämiseen liittyviä kirjauksia, joka on hyvä lähtökohta tuleville vuosille.

Pellervon Päivän 2019 otsikko oli ”vaikuttavaa osuustoimintaa!” Kysyimme, miten osuuskuntamalli vastaa 2020-luvun toimintaympäristön muutokseen ja missä ovat osuustoiminnan uudet kasvualueet? Näihin kysymyksiin saimme vastauksia vaikuttavalta joukolta asiantuntijoita.

Euroopan unionin toimijoille tulee olla selvää, että osuustoiminnallinen ja keskinäinen yritysmalli on merkittävä tekijä Euroopan talouden suorituskyvyn, ihmisten osallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden rakentajana.

Tulin valituksi Cooperatives Europen hallituksen jäseneksi huhtikuussa 2017 Osuustoimintakeskus Pellervon ja SOK:n mandaatilla. Monikansallisen yhteisön vaivat ja vahvuudet alkoivat hahmottumaan heti ensi kokouksista lähtien.

Leo Sammallahti esittelee blogikirjoituksessaan osuuskuntia, jotka toimivat alustoina: ajasta ja paikasta riippumatta.

Mynämäen kunnan koordinoimassa ja Opetushallituksen rahoittamassa Digitreenari lukioihin! –hankkeessa pidettiin valtakunnallinen Suomi 100-vuotiskisa 2017 – 2018. Lue Mirva Jalon ja Jaana Seikkula-Leinon kirjoituksesta kisan tuloksista.

Leo Sammallahti esittelee blogikirjoituksessaan kaksi omaperäistä osuuskuntaa, molemmat ovat terveysalalta.

Alustaosuuskuntia on jo syntynyt maailmalla. Entä milloin Suomessa?

Yritysten hallitusten kriteerejä on tutkittu eniten pörssiyrityksissä. Kriteerien kärkipäässä ovat koulutus, sukupuoli, riippumattomuus yrityksestä ja toimitusjohtajan aseman vahvuus.

Yrityksen hallituksen monimuotoisuutta – ns. diversiteettiä – pidetään yleisesti hyvän hallituksen tunnusmerkkinä. Idea pohjautuu käyttäytymis- ja päätöksentekoteorioihin, joiden mukaan monipuolinen koostumus missä tahansa ryhmässä, tiimissä tai hallitustyöskentelyssä saa aikaan parempia tuloksia kuin yksipuolisuus. Miten asia on miesten ja naisten osuuksien osalta?