Osuustoimintablogissamme Pellervon asiantuntijat ja vierailevat kirjoittajat tarkastelevat osuustoimintaa ja osuuskuntia eri näkövinkkeleistä ja tasoilta.
Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo: ”Sanna Marinin hallitus jatkaa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmalla, joka huomioi hyvin osuustoimintamallin. Lähdemme Osuustoimintakeskus Pellervossa siitä, että osuustoimintaa koskevat kirjaukset ja toimenpiteet pätevät myös uuden hallituksen aikana.”
Salla Kettunen Reilu kauppa ry:stä kertoo blogitekstissään osuuskuntien merkityksestä Reilussa kaupassa.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman tahtotila on selvä. Hallitus on valmis edistämään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa. Tärkeää on nyt huomata, että hallitus-oppositio-asetelmaa osuustoiminnan edistämisestä ei saa, eikä pidäkään saada.
Puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla käydyt hallitusneuvottelut ovat päätöksessä ja ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on julkistettu 3. kesäkuuta. Ohjelmassa on useita osuustoiminnan aseman edistämiseen liittyviä kirjauksia, joka on hyvä lähtökohta tuleville vuosille.
Pellervon Päivän 2019 otsikko oli ”vaikuttavaa osuustoimintaa!” Kysyimme, miten osuuskuntamalli vastaa 2020-luvun toimintaympäristön muutokseen ja missä ovat osuustoiminnan uudet kasvualueet? Näihin kysymyksiin saimme vastauksia vaikuttavalta joukolta asiantuntijoita.
Euroopan unionin toimijoille tulee olla selvää, että osuustoiminnallinen ja keskinäinen yritysmalli on merkittävä tekijä Euroopan talouden suorituskyvyn, ihmisten osallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden rakentajana.
Tulin valituksi Cooperatives Europen hallituksen jäseneksi huhtikuussa 2017 Osuustoimintakeskus Pellervon ja SOK:n mandaatilla. Monikansallisen yhteisön vaivat ja vahvuudet alkoivat hahmottumaan heti ensi kokouksista lähtien.
Leo Sammallahti esittelee blogikirjoituksessaan osuuskuntia, jotka toimivat alustoina: ajasta ja paikasta riippumatta.
Mynämäen kunnan koordinoimassa ja Opetushallituksen rahoittamassa Digitreenari lukioihin! –hankkeessa pidettiin valtakunnallinen Suomi 100-vuotiskisa 2017 – 2018. Lue Mirva Jalon ja Jaana Seikkula-Leinon kirjoituksesta kisan tuloksista.
Leo Sammallahti esittelee blogikirjoituksessaan kaksi omaperäistä osuuskuntaa, molemmat ovat terveysalalta.
Alustaosuuskuntia on jo syntynyt maailmalla. Entä milloin Suomessa?
Blogisarjan kuudennessa osassa Kari Huhtala käsittelee osuuskunnan hallinnon valintaa.
Yritysten hallitusten kriteerejä on tutkittu eniten pörssiyrityksissä. Kriteerien kärkipäässä ovat koulutus, sukupuoli, riippumattomuus yrityksestä ja toimitusjohtajan aseman vahvuus.
Yrityksen hallituksen monimuotoisuutta – ns. diversiteettiä – pidetään yleisesti hyvän hallituksen tunnusmerkkinä. Idea pohjautuu käyttäytymis- ja päätöksentekoteorioihin, joiden mukaan monipuolinen koostumus missä tahansa ryhmässä, tiimissä tai hallitustyöskentelyssä saa aikaan parempia tuloksia kuin yksipuolisuus. Miten asia on miesten ja naisten osuuksien osalta?
Maataloushistorijoitsija Hannu Huvinen kaipaa blogikirjoituksessaan ratkaisuja maatalouden historian säilyttämiseen ja vaalimiseen.
Jokainen hallitus on erilainen. Niin pitää ollakin. Ei ole yhtä sapluunaa, josta voisi sanoa että ”tässä hyvä hallitus”!
Kari Huhtala jatkaa blogisarjaansa, jossa hän käsittelee osuuskunnan hallintoa. Tällä kertaa käsittelyssä hallituksen prosessit, kuten päätöksenteko, hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyö sekä sen yhteistoiminta.
Opiskelin 80-luvulla Viikissä maatalousteknologiaa, jossa yhtenä kurssina oli työoppi. Teknologiaan sopivasti työoppi tarkasteli tekemistä mekaanisena suorituksena. Sieltä jäi mieleen muutamia oppeja: Työsuoritus on sarja peräkkäisiä vaiheita, jotka ovat mitattavissa. Havainnoimalla […]
Aloitan moniosaisen blogisarjan, jossa käsittelen osuuskunnan hallintoa. Sarja perustuu meneillään olevaan väitöskirjatyöhöni ja runsaan 10 vuoden kokemukseen osuuskuntien hallinnon kouluttajana.
Pellervo on supisuomalainen nimi ja juontuu Kalevalasta. Sampsa Pellervoinen oli haltija, kylväjä ja maan hedelmällisyyden tuottaja. Ei ihme, että agraarisessa Suomessa valittiin osuustoimintajärjestön nimeksi Pellervo. Mutta mitä tekemistä Pellervolla on ruotsin kielen kanssa?
Pellervo sosiaalisessa mediassa