Uutiskirjeet

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on nostaa yrittäjyyden ja omistajuuden arvostusta ja vahvistaa yritysten kasvua tukevaa elinkeinopolitiikkaa.   Pellervon tehtävänä on vaikuttaa, että päätöksenteko on osuuskuntien toimintaedellytyksiä edistävää. Kyse on myös yhteiskunnan kokonaisedusta. Väestön ikääntyminen, kasvava julkinen velka ja pula osaavasta työvoimasta haastavat Suomen taloutta ja tulevaisuutta. Suomi tarvitsee pitkäjänteisesti toimivia osuustoiminnallisia yrityksiä, jotka ovat osa suomalaisten

Tiesithän, että OT-lehti on talousmedia osuustoiminnallisten ja keskinäisten yritysten johdolle ja hallinnon jäsenille. Näitä näkökulmia ja perspektiivejä et muualta löydä! Juttuja on paljon myös verkossa. Lehden omilta sivuilta voit perehtyä muun muassa isoon määrään yritysanalyysejä ja toimialavertailuja, joiden kirjoittajina on osuuskuntien eritysluonnetta syvällisesti ymmärtäviä taloustutkijoita. Akateemisista tutkimuksista uusimpana esitellään osuuskaupan hallintoon liittyvä. Pienemmistäkin osuuskunnista kerrotaan

Kevään ja alkukesän aikana on seurattu Petteri Orpon hallituksen muodostumista. Suomen hallituksen ja osuuskunnan perustamisessa on samoja piirteitä.  

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä pienosuuskuntien uutiskirjettä. Tämä kirje on osa uutta Pellervoa. Tavoitteemme on olla aktiivinen ja yhdistävä toimija erilaisille ja -kokoisille osuuskunnille. Haluamme olla osuuskuntien luotettu kumppani ja yhdistäjä.

Suomen taloudellisen tilan kohentaminen ja julkisen talouden sopeuttaminen ovat uuden eduskunnan ja kesällä muodostettavan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Yhden toimen taikasauvaa ei ole vaan nippu erilaisia kipeitäkin ratkaisuja.   Katse sopeutustoimien lisäksi on tärkeä pitää myös tulevassa kasvussa ja työllisyyden edistämisessä. Siinä keskeistä on, että politiikan toimet ruokkivat yritysten halua kehittyä ja mennä eteenpäin.   Osuuskunnilla on suuri

Ilman osuuskuntia Suomi olisi aivan toisenlainen maa kuin mitä olemme. Osuuskuntien merkitys hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentajana ja kansantalouden tukijalkana on edelleenkin keskeinen.  

Kevään eduskuntavaalit alkavat pian olemaan osa kahvipöytäkeskusteluja. Politiikan seuraajat ovat arvuutelleet jo pidemmän aikaa, mikä on vaalien ykkösteema.   Viime viikkoina esille noussut blokkivaalien mahdollisuus. Osa puolueista on ilmoittanut, minkä puolueen kanssa ei olisi muodostamassa hallitusta. Perusteluina on ollut arvomaailma.   Arvot nousevat esille myös talouskysymyksissä. Suomalaiset ovat huolissaan valtion velkaantumisesta. He ovat huolissaan omasta pärjäämisestä. Sosiaali-

Vuodenkierto lähenee päätepistettään. Kohta koittaa hetki, jolloin vetäydymme kukin tavallamme joulun viettoon. Kulunut vuosi on ollut vaativa. Alkuvuoden koronarajoitteet vaihtuivat keskusteluun turvallisuuteen. Molemmat asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa. Ne ovat kuitenkin vaikuttaneet ihmisten ja yritysten arkeen ja mieliin. Toivon, että kulunut vuosi on kaikesta huolimatta ollut myönteinen ja tuonut mukanaan hyviä muistoja. Hyvän tulevaisuuden

Pellervolla on monta roolia. Yksi niistä on yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Teemme päättäjille niin kansallisella kuin Euroopan tasolla tutuksi osuustoimintaa yrittämisen muotona. Vaikutamme, että osuuskunnat ovat samalla viivalla muiden yritysmuotojen kanssa ja toimintamuodon erityispiirteet huomioidaan niin lainsäädännössä kuin yritysrahoituksessa.   Vaikuttamistyömme keskiössä kotimaassa ovat seuraavan vuoden aikana ensi kevään eduskuntavaalit, tulevat hallitusneuvottelut ja uuden vaalikauden valmistelutyön

Uuteen tehtävään tarttuessa uteliaisuuden liekki roihuaa. On uuden tiedon, näkökulmien ja ihmisten äärellä. Erilaisia palasia yhdistämällä rakentaa itselleen kokonaiskuvaa ja askeleita eteenpäin.   Ensimmäisinä viikkoina Pellervon toimitusjohtajana olen iloinnut ajatuksia herättävistä keskusteluhetkistä, uusien työkavereiden kanssa asioiden pallottelusta ja osuuskunta-aineistoon perehtymisestä. Tutuksi ovat tulleet ihmiset, osuustoiminnan historia, nykytila ja tulevaisuuden odotukset. Samalla tiedostaa, että on alkumatkassa tehtävässään

usi alkaa pitkästä aikaa toistemme lähitapaamisilla. Työpaikoilla, seminaareissa, asiakastilanteissa. Osuustoimintakeskus Pellervossa olemme lähes juhlamielellä, kun saamme nyt käyttöömme saneeratut tilat Simonkatu 6:ssa Helsingissä.

Tämä kirje käynnistää tärkeän nimienkeruukampanjan. Tavoitteenamme on koota mahdollisimman iso rintama osuustoimintayritysten johtoa ja tutkijoita vetoomukseen, joka vaatii osuustoiminnalle parempaa asemaa kouluopetuksessa yliopistot mukaan lukien. Aiheesta on puhuttu aiemminkin, mutta lisää painetta tarvitaan.

Viime aikoina olemme saaneet tavata jäsenosuuskuntiemme ylintä johtoa. Olemme keskustelleet osuustoiminnasta ja sen merkityksestä nykyajassa.

Pellervon Päivässä (7.4.) hyödynnettiin jälleen onnistuneesti HowSpace-verkkoalustaa, jossa osallistujat saivat sekä ennen että jälkeen tapahtuman ottaa kantaa päivän aiheeseen. Tähän mennessä alustalla on keskusteltu jo yli sadan kommentin verran. Tuoreen tutkimustiedon mukaan osuustoimintayrityksiä ei nähdä dynaamisina tai innovatiivisina. Verkkokeskustelussa syiksi arveltiin muun muassa toimintaa perinteisillä toimialoilla. Osuuskunnat eivät Suomessa näy vaikkapa ruuan kuljetuspalveluissa tai IT-alalla, toisin

Koronaviruksen variantit ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan luovat talouteen ja yhteiskuntaan poikkeustilan tuntua. Huoltovarmuuden, kotimaisen omistuksen ja osuustoiminnan merkitys vain korostuvat.

Osuustoiminta on tulevaisuuden menestyskonsepti, sanoo moni. Haasteena vain on, että nuoret ikäluokat tuntevat sitä kehnosti. Tutkimuksen mukaan selvästi alle puolet 18-30 -vuotiaista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi.

Uusi vuosi on käynnistynyt kiireisenä: Käymme Pellervossa parhaillaan keskusteluja usean korkeakoulun kanssa osuustoiminnan työelämäprofessuurien perustamiseksi, teemme lausuntoja maan hallituksen selontekoihin muun muassa etäkokouksista, yrittäjyydestä ja kaupan alan tulevaisuudesta, osallistumme lokakuussa aloittaneen Yhteiskunnallisten yrityksien osaamiskeskuksen toimintaan ja tätä sivuavan ESR-rahoituksen hakuun ja valmistelemme 16-25 -vuotiaisiin nuoriin kohdennettua kampanjaa osuustoiminnasta sosiaalisen median suosittujen vaikuttajien kanssa.

Ensi vuoden aikana suomalaiset kunnat uudistuvat merkittävästi: tammikuun aluevaalit toimivat lähtölaukauksena resurssien uusjaolle. Hyvinvointialueet ryhtyvät organisoimaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita, jolloin kunnille jää paljon aiempaa enemmän voimavaroja miettiä elinvoimakysymyksiä.

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA käynnistää kongressissaan 1.-3. joulukuuta tärkeän prosessin: Onko arvojamme tarpeen päivittää? Mitä on 2000-luvun osuustoiminta? Aiheesta on syytä käydä keskustelua myös kansallisella tasolla. Osin tästä syystä meillä on käynnissä jäsenkierros, tavoitteena 50 tapaamista. Tammikuun Pellervon Aamu syventyy identiteettiteemaan ja Pellervon Päivässä 7. huhtikuuta jatketaan. Nyt on myös aluevaalikeskustelun aika! Esittelemme osuuskuntamallin mainioita mahdollisuuksia

Pellervon vuosikokous valitsi uusia jäseniä valtuuskuntaan Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus aloittaa Ilkka Uusitalo ennustaa kotieläintuotannolle kustannuskriisiä Hallituksen monimuotoisuus on yritykselle tarpeen Keskinäisyydellä on painava kansallinen merkitys Tulevia tapahtumia: Pienosuuskuntaforum 13.9. ja Pellervon Aamu 4.11. Kestävä talous -blogi Uutiskirjeeseen