Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimi laati yritysanalyysit keskeisist\u00e4 osuustoimintayrityksist\u00e4.<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n Tuttu kolmikko k\u00e4rjess\u00e4<\/strong><\/p>\n OP-Pohjola-ryhm\u00e4, Mets\u00e4 Group ja Valio olivat ylitse muiden 2013-14, selvi\u00e4\u00e4 Osuustoiminnan Vuosikirjan 2014 analyyseist\u00e4.<\/p>\n \u201dOP-Pohjola-ryhm\u00e4 ja Mets\u00e4 Group ovat ilman muuta palkintokorokkeella. OP-Pohjola-ryhm\u00e4 lunasti 3,4 miljardin euron investoinnilla Pohjola Pankin pois p\u00f6rssist\u00e4 ja kruunasi asiakasomistajan kuninkaaksi. Mets\u00e4 Groupin korpivaellus p\u00e4\u00e4ttyi, ja ilmoitus 1,1 miljardin euron biotehdasinvestoinnista otettiin todella innolla vastaan tasavallassa\u201d, kirjoittaa ekonomi Jorma Savolainen<\/strong> OT-lehden analyytikkotiimist\u00e4.<\/p>\n Kolmantena palkintopallille kiipe\u00e4\u00e4 maidontuottajien Valio. Viime aikoina v\u00e4h\u00e4n ryvettyneen\u00e4, mutta vastoink\u00e4ymisist\u00e4\u00e4n huolimatta tosi iskussa, Savolainen muotoilee.<\/p>\n Talvella 2013 n\u00e4ytelm\u00e4 alkoi. Kilpailuvirasto (KKV) syytti Valiota maidon saalistushinnoittelusta ja vaati markkinaoikeudessa 70 miljoonan euron seuraamusmaksua. Valiossa muistetaan pitk\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 26.6.2014. Markkinaoikeus julisti Kilpailuviraston voittajaksi. H\u00e4vinnyt osapuoli ilmoitti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti valittavansa tuomiosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<\/p>\n \u201dTuottajaosuustoiminta on t\u00e4ysin ratkaisevaa suomalaiselle maataloudelle. Ei ole kilpailuviraston virkamiesten asia kiillottaa kilpe\u00e4\u00e4n todella ahtailla tulkinnoilla.<\/p>\n Ei 70 miljoonan seuraamusmaksu ole kuitenkaan Valiolle taloudellinen ongelma. Se ei uhkaa tuottajahintaa, eik\u00e4 suunniteltujen investointien aikataulua, saati taseen terveytt\u00e4. Mik\u00e4li seuraamusmaksulle haettava t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon kielto ei menisi l\u00e4pi, niin silti omavaraisuusaste j\u00e4isi hyv\u00e4lle yli 40 prosentin tasolle\u201d, toteaa Savolainen.<\/p>\n <\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n pakotteet tuntuvat Valiossa<\/strong><\/p>\n Maailman ja Euroopan maitomarkkinoiden tilanne oli vuonna 2013 edelleen eritt\u00e4in hyv\u00e4, jopa ennakoitua parempi. Maitotuotteiden hinnat nousivat alkuvuodesta selv\u00e4sti erityisesti Aasian ja Ven\u00e4j\u00e4n hyv\u00e4n kysynn\u00e4n ansiosta. Hinnat my\u00f6s pysytteliv\u00e4t enn\u00e4tystasolla aina kuluvan vuoden alkupuolelle saakka. Vahva tilanne n\u00e4kyi my\u00f6s Suomen markkinoilla.<\/p>\n Maailmanmarkkinoiden vahva tilanne n\u00e4kyi suoraan Suomen markkinoilla. Vienti veti hyvin ja my\u00f6s kotimarkkinahintoihin tuli selvi\u00e4 korotuksia alkuvuonna 2013. Suurin korotus n\u00e4htiin perusmaidoissa, mutta my\u00f6s muiden maitotuotteiden tukku- ja kuluttajahinnat s\u00e4ilyiv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n edellisvuoden tasolla.<\/p>\n \u201dHyv\u00e4n markkinatilanteen seurauksena osuuskunnat pystyiv\u00e4t korottamaan tuottajahinnat enn\u00e4tystasolle ja maksamaan edelleen selv\u00e4sti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeamman j\u00e4lkitilin\u201d, toteaa tutkimusjohtaja Perttu Pyykk\u00f6nen<\/strong> PTT:st\u00e4 analyysiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Valio-ryhm\u00e4n isoissa osuuskunnissa keskipitoisen maidon tuottajahinta vaihteli 46,5 \u2013 47,5 snt\/l v\u00e4lill\u00e4. Yli 48 senttiin litralta ylsiv\u00e4t muun muassa Maitomaa ja Maitokolmio sek\u00e4 useat Arla Suomi \u2013yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n osuuskunnat. N\u00e4iden osuuskuntien tilityskyvyn parantuminen johtuu hyvin pitk\u00e4lti perusmaitojen kohonneista hinnoista.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 julkaisi elokuun alussa listansa vastapakotteista, jotka kohdistuvat Ven\u00e4j\u00e4n vastaisia pakotteita asettaneisiin valtioihin, joihin kuuluu my\u00f6s Suomi.<\/p>\n Suomalaisista osuustoimintayrityksist\u00e4 pakotteet iskev\u00e4t erityisesti Valioon, jonka viennist\u00e4 noin puolet suuntaa Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n \u201dSuuri uhka on Ven\u00e4j\u00e4n asettama tuontikielto, joka pitkittyess\u00e4\u00e4n iskee Valioon todella rajusti\u201d, arvioi Pyykk\u00f6nen.<\/p>\n <\/p>\n Lihan kulutus laskussa<\/strong><\/p>\n Lihan kulutus k\u00e4\u00e4ntyi vuonna 2013 laskuun. Sianlihan kulutus jatkoi laskuaan jo toista vuotta. My\u00f6s naudanlihan kulutus k\u00e4\u00e4ntyi laskuun. Siipikarjanlihan kulutus sen sijaan jatkoi kasvuaan.<\/p>\n Kulutuksen laskusta huolimatta lihojen kuluttajahinnat jatkoivat reipasta nousuaan. Keskim\u00e4\u00e4rin lihan kuluttajahinta nousi 7 prosenttia. Sianlihan kuluttajahinta nousi hieman keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n, reilut 8 prosenttia. Naudanlihasta kuluttajien maksettavaksi koitui alle 6 prosenttia edellisvuotta korkeammat hinnat.<\/p>\n HKScanin liikevaihto k\u00e4\u00e4ntyi hienoiseen laskuun. Liikevaihto oli 2 479 miljoonaa euroa, eli vajaa 3 prosenttia edellisvuotta pienempi.<\/p>\n Vaikka konsernitasolla HKScanin liikevaihto pienentyi, Tanskassa ja Puolassa liikevaihto jatkoi kasvuaan. Tanskassa kova kilpailutilanne ajoi HKScania ahtaalle, mutta kuitenkin loppuvuotta kohti alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paremmalta.<\/p>\n Atrian liikevaihto jatkoi reipasta kasvuaan 1 411 miljoonaan euroon, eli 5 prosenttia.<\/p>\n Atrian liikevaihto kasvoi Suomessa ja Skandinaviassa p\u00e4\u00e4asiassa markkinaosuuden kasvun seurauksena.Suomessa kasvua oli niin kuluttaja- kuin suurtaloussektorillakin.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ruplam\u00e4\u00e4r\u00e4inen liikevaihto kasvoi Pietarin alueen vahvan markkina-aseman ansiosta. Ruplan heikentymisen my\u00f6t\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen liikevaihto kuitenkin pienentyi jonkin verran. Atrian tuloksen painoi miinukselle Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 lopetettujen liiketoimintojen alaskirjaukset.Atrian nettotulos oli 4,3 miljoonaa euroa pakkasella, kun se edellisen\u00e4 vuonna se oli plussalla 0,7 prosenttia liikevaihdosta, eli 10,1 miljoonaa euroa.<\/p>\n \u201dSuomessa Atrian kasvanut liikevaihto erityisesti v\u00e4hitt\u00e4iskaupassa ei riitt\u00e4nyt tulosparannukseen. Loppuvuodesta kiristynyt kilpailutilanne s\u00f6i my\u00f6s Atrian katteita\u201d, kirjoittaa tutkija Tapani Yrj\u00f6l\u00e4<\/strong> PTT:st\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Vihannesosuuskunnat investoivat<\/strong><\/p>\n Vihannesten kulutus on kasvanut selv\u00e4sti. Tuottajien omistamilla puutarha-alan yrityksill\u00e4 on my\u00f6s vahva jalansija markkinoilla. Viime vuonna tomaattien kulutus kasvoi noin nelj\u00e4 prosenttia ja muiden vihannesten per\u00e4ti noin kymmenen.<\/p>\n Tomaatintuotanto s\u00e4ilyi likimain edellisvuoden tasolla, joten valtaosa kulutuksen kasvusta katettiin tuonnin avulla. Tuonnin kasvusta osa selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 iso osa tuotannosta on kausiluontoista.<\/p>\n Esimerkiksi N\u00e4rpi\u00f6n Vihannes Osuuskunta yritti uusia tomaatintuotantoaan siten, ett\u00e4 se jakaantuisi tasaisemmin huippusesongin ymp\u00e4rille.<\/p>\n N\u00e4rpi\u00f6n Vihannes on tehnyt isoja investointeja, muun muassa uusinut tomaattien pakkauslinjansa yhdeksi Euroopan moderneimmista.<\/p>\n <\/p>\n Munakunta j\u00e4rjesteli toimintojaan<\/strong><\/p>\n Vuonna 2013 kanamunantuotanto ylsi noin 67 miljoonaan kiloon, miss\u00e4 on kasvua yli 7 prosenttia edellisvuoteen. Kulutuksen kasvu oli vain noin puolet t\u00e4st\u00e4. Vientiin meni siis entist\u00e4 suurempi osa tuotannosta. Kaikilla pakkaamoilla viennin osuus on merkitt\u00e4v\u00e4. Kun otetaan huomioon pakkaamon kustannukset, j\u00e4\u00e4 vientihinta keskim\u00e4\u00e4rin yli 20 prosenttia kotimaan tuottajahintaa alemmaksi.<\/p>\n Kire\u00e4ss\u00e4 kotimaisessa kilpailutilanteessa Munakunta kasvatti tuotantoaan, mutta menetti silti markkinaosuuksia muille toimijoille. Munakunnan kilpailuetuja on, ett\u00e4 sen tuotannosta lattiakanaloiden osuus on selv\u00e4sti suurempi kuin muilla.<\/p>\n Munakunta ilmoitti kes\u00e4ll\u00e4 aloittavansa yhteisty\u00f6n tanskalaisen Hedegaards Oy:n kanssa.<\/p>\n Munakunnan operatiivinen toiminta siirrettiin uuden Muna Foods Oy:n nimiin, josta Munakunta omistaa 50 prosenttia ja Hedegaards 50 prosenttia.<\/p>\n J\u00e4rjestelyll\u00e4 haetaan parempia liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia, sill\u00e4 Hedegaards on pohjoismaiden suurin ja vahvasti kasvuhaluinen toimija.<\/p>\n <\/p>\n Pohjoismainen yhteisty\u00f6 sopii Faballe<\/strong><\/p>\n V\u00e4h\u00e4velkaisena ja hyvin maksuvalmiina yrityksen\u00e4 Osuuskunta Faba onnistui ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahoitustuottoja ja lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6- ja muissa kuluissa niin, ett\u00e4 viimeiselle riville j\u00e4i tulosta yli 100 000 euroa. Tilam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s osuuskunnan j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski, ja se teki osuusmaksujen palautuksina 446 000 euron loven kassaan.<\/p>\n Tanskalainen VikingGenetics osakkuusyrityksen\u00e4 (25%) tuo Faballe mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 pohjoismaisen ja kansainv\u00e4lisen el\u00e4injalostuksen tuloksia ja suuruuden ekonomiaa. Osakkuus on maksanut Faballe yli 10 miljoonaa euroa, ja tuo satsaus n\u00e4kyy taseessa isona er\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Viel\u00e4 isompi on sen strateginen, tulevaisuutta rakentava merkitys. Omistus on my\u00f6s sijoitus, jolle odotetaan taloudellista tuottoa. Vuonna 2013 VikingGenetics teki voittoa 1,7 miljoonaa euroa, josta nelj\u00e4nnes on Faban omistusta vastaava osuus.<\/p>\n Lis\u00e4tietoja: Lue lis\u00e4\u00e4 Osuustoiminta-lehdest\u00e4!<\/p>\n Lataa linkist\u00e4 taulukot:<\/p>\n 1)\u00a0\u00a0\u00a0 Osuuskunnat ja keskin\u00e4iset henki- ja vahinkovakuutusyhti\u00f6t<\/p>\n http:\/\/otlehti.pellervo.fi\/vuosikirja\/osuustoimintayritykset2013\/<\/a><\/span><\/p>\n 2)\u00a0\u00a0\u00a0 Parhaat Osuuspankit ja \u2013kaupat<\/p>\n http:\/\/otlehti.pellervo.fi\/vuosikirja\/pankit-ja-kaupat2013\/<\/a><\/span><\/p>\n 3)\u00a0\u00a0\u00a0 Alle 10 milj. \u20ac liikevaihdon osuuskunnat toimialoittain<\/p>\n
\nRiku-Matti Akkanen, toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen@pellervo.fi<\/a><\/p>\n