Sivistys ja sivilisaatio tarvitsevat taloudellisen pohjan. Ja toisin p\u00e4in, ihmisen sivistys talouden pohjana luo vastuullisia yrityskansalaisia, joka edelleen kohottaa sivilisaatiota. On ihmiskunnan jatkuvan kasvun paikka.<\/p>\n
Kun kansakuntamme rakennettiin reilu vuosisata sitten, l\u00f6ydettiin Koli. Kansakunnan identiteetti\u00e4 rakennettiin taiteen keinoin. Kansakunta sai kuvituksensa.<\/p>\n
Rakennuspuuhissa oli samaan aikaan my\u00f6s osuuskuntamalli, kansankerrosten taloudellinen jalka. Kansakunta sai yritysrakenteensa.<\/p>\n
Kansalliseepos Kalevala innoitti taidetta ja tiedett\u00e4, mutta my\u00f6s talousel\u00e4m\u00e4\u00e4. Sielt\u00e4 tuli edustamani yhdistyksen Pellervon nimi. Pellervoinen pellonpoika, puoliksi ihminen, puoliksi jumala, kasvun ja kehityksen sattuva symboli.<\/p>\n
Kahtena kes\u00e4n\u00e4 ovat Kolilla ovat kohdanneet tiede ja taide, mutta nyt mukana on my\u00f6s sivistyksen taloudellinen ulottuvuus. Tavoitteena on saattaa yhteen mahdollisimman monipuolinen joukko erilaisista organisaatioista tulevia vaikuttajia.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna on valtioneuvos J. K. Paasikiven syntym\u00e4n 150 -merkkivuosi. H\u00e4n oli osuustoiminnan tienraivaaja, fennomaani ja rakentaja. H\u00e4n oli ajattelija, joka oli luomassa pohjaa osuustoiminnan ja kansakunnan nousulle.<\/p>\n
Paasikiven, tuolloisen Pellervon lainopillisen neuvonantajan, sanat vuodelta 1902 siivitt\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 yh\u00e4:<\/p>\n
\u201dLaki sin\u00e4ns\u00e4 ei kuitenkaan viel\u00e4 saa mit\u00e4\u00e4n aikaan. Se on ainoastaan ulkonainen muoto, jossa el\u00e4m\u00e4 voi liikkua. Se voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kuolleeksi kirjaimeksi. Mutta sill\u00e4 voipi olla suuri merkitys, jos kansa kykenee ja tahtoo ruveta sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, jos kansa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 osuustoiminnan merkityksen, ja tahtoo sit\u00e4 toteuttaa.\u201d<\/em><\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\n Kansakunta sai taloudellisen pohjan kaiken kansan osallistua. Ihmiset ottivat ohjat omiin k\u00e4siins\u00e4, koska yhteiskunnallisen holhouksen aika oli ohi. S\u00e4\u00e4tytaloudesta touhuttiin tie tasavaltalaiseen talouteen. Talouden tuli palvella ihmisi\u00e4. P\u00e4\u00e4n\u00e4yttelij\u00e4ksi nousi kansanliike. Subjektiksi nousi tavallinen suomalainen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Projekti onnistui. Olemme kattavasti mukana. Suomessa on seitsem\u00e4n miljoonaa osuuskunnan j\u00e4senyytt\u00e4 ja keskin\u00e4isten osakkuutta. Yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 kotitaloudesta on mukana. My\u00f6s Pohjois-Karjalassa. Enemm\u00e4llekin on tilaa – uutta kun rakennamme. Me olemme se osuustoiminta! Avaimet ovat k\u00e4siss\u00e4mme uuden luomiseen.<\/p>\n Miss\u00e4 tarvitaan suurp\u00e4\u00e4omaa, siell\u00e4 tarvitaan osuuskuntia, sanottiin. Nyt voimme Kolin hengess\u00e4 lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 tarvitaan arvoyhteensopivuutta ihmisyyden ja kohtuuden kanssa, siell\u00e4 tarvitaan osuuskuntia.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Kirkkois\u00e4 Augustinus totesi 400-luvulla aikakauden menon p\u00e4ivittelij\u00f6ille, ett\u00e4 veljet, ne huonot ajat, ne olemme me itse. T\u00e4m\u00e4 on mit\u00e4 lohduttavin ajatus. Vitsaukset ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina yhdistelm\u00e4 ihmisten valintoja liitettyn\u00e4 kaikkeen siihen, mit\u00e4 luonto tarjoaa. Kun ratkaisu sittenkin on meist\u00e4 itsest\u00e4mme kiinni, avaimet parempaan ovat varsin l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n Probleemi ja ratkaisu olemme siis me. Helppoa ei ole hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n yhteinen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, sen saavuttaminen eik\u00e4 varsinkaan oivaltaminen. Puhutaan kilvoittelusta itsemme kanssa – sit\u00e4 se totisesti on.<\/p>\n Kolin hengess\u00e4 kollektiivisesti ajatusmuotoilemme, ett\u00e4 ongelmat ovat suuria, mutta tilanne ei ole toivoton. Meill\u00e4 on kaikki mahdollisuudet k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kehityksen suunta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4ksi, jos vain todella haluamme. Edellytyksen\u00e4 on kolmen ihmisyyden perusulottuvuuden yhdist\u00e4minen: \u00e4lykkyyden, luovuuden ja laumassa toimimisen.\u00a0Huominen rakennetaan tieteen, taiteen ja yhteis\u00f6llisyyden keinoin. Tiede ja taide viev\u00e4t asioita eteenp\u00e4in: tiede tuo faktat ja taide luo tilaa ja v\u00e4lineit\u00e4 muutokselle, kun taas voimavarat sille antaa arvopohjainen yhteis\u00f6.<\/p>\n Jokaisessa ihmisess\u00e4 on potentiaalia, joka saadaan tehokkaasti muutosvoimaksi osuustoiminnan avulla. Kyseess\u00e4 on liiketoiminta, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole maksimoida voittoa vaan j\u00e4senelleen tuottamaa hy\u00f6ty\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen rakentaminen on luontevasti t\u00e4llainen hy\u00f6ty.\u00a0Sivistys ja uudistukset kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. It\u00e4-Suomessa on maailman parhaimpiin kuuluvat resurssit muuttaa maailmaa: hyv\u00e4 koulutus, taloudellinen hyvinvointi ja sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne antavat ev\u00e4\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuja, joilla on merkityst\u00e4. Muut kuin pohjoiskarjalaiset eiv\u00e4t sit\u00e4 tee Pohjois-Karjalassa.<\/p>\n Sata vuotta sitten taiteen ja talouden uudistajat saivat aikaan menestystarinan. Ket\u00e4\u00e4n ei pakotettu mukaan, mutta mahdollisuuksia avattiin kaikkien ulottuville. Uskomme, ett\u00e4 samalla reseptill\u00e4 voidaan j\u00e4lleen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuntaa muutokselle. My\u00f6s nyt tarvitaan rohkeutta ja vahvaa tahtoa toimia.\u00a0Tutkijoita, taiteilijoita ja liiketoiminnan kehitt\u00e4ji\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 halu luoda uutta. N\u00e4k\u00f6kulmien vaihtaminen virkist\u00e4\u00e4 ajattelua. Millainen kokemus synnytt\u00e4\u00e4 halun muuttaa maailmaa? Miten se tehd\u00e4\u00e4n eritaustaisten toimijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4? Sit\u00e4 haemme nyt.<\/p>\n Kirjoitus perustuu Sami Karhun Tiede, taide, osuustoiminta – Kohta<\/em>aminen huipulla -tapahtuman avauspuheeseen.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sivistys ja sivilisaatio tarvitsevat taloudellisen pohjan. Ja toisin p\u00e4in, ihmisen sivistys talouden pohjana luo vastuullisia yrityskansalaisia, joka edelleen kohottaa sivilisaatiota, kirjoittaa Sami Karhu. <\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":886402,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-888173","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-nakokulma"],"yoast_head":"\n