{"id":891575,"date":"2021-08-19T10:47:18","date_gmt":"2021-08-19T07:47:18","guid":{"rendered":"https:\/\/pellervo.fi\/?p=891575"},"modified":"2021-09-07T09:24:29","modified_gmt":"2021-09-07T06:24:29","slug":"ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/","title":{"rendered":"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme"},"content":{"rendered":"\n

Ilmastokriisist\u00e4 ja luontokadosta on helppo syytt\u00e4\u00e4 kapitalismia. Onhan sen ytimess\u00e4 pyrkimys jatkuvaan varallisuuden kartuttamiseen ja l\u00e4hes loputtomaan kasvuun, mik\u00e4 on johtanut maapallon sen kantokyvyn \u00e4\u00e4rirajoille. Joten syytt\u00e4\u00e4 saakin, mutta ratkeaako ongelma, jos kapitalismia ei en\u00e4\u00e4 olisi? Mik\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4 sen tilalle voisi tulla, joka olisi luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta parempi?<\/p>\n

Ongelma on syvemm\u00e4ll\u00e4. Se on siin\u00e4, ett\u00e4 ihminen ja t\u00e4m\u00e4n tarpeet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkea toimintaamme ja sen motiiveja. Yksi t\u00e4m\u00e4n asenteen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ilmentymi\u00e4 on juuri se, ett\u00e4 taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma \u2013 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sen kapitalistisessa muodossa – on asettanut raamit sille miten ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tulkitsemme meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa.<\/p>\n

Olemme luoneet talousmallin, joka on paitsi luonnonvaroja tuhoava my\u00f6s kaikesta rahapuheesta huolimatta t\u00e4ysin ep\u00e4onnistunut toimintojensa ulkoisvaikutusten hinnoittelemisessa. K\u00e4rjist\u00e4en: kaikki on olemassa vain ihmist\u00e4 varten.<\/p>\n

\u201dKyll\u00e4h\u00e4n me ihmiset maksamme, mutta vain toisillemme. Ihmiskunta ei ole koskaan maksanut luonnolle mit\u00e4\u00e4n luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4. Kaikki on pelkk\u00e4\u00e4 tilisiirtoa ihmisten v\u00e4lill\u00e4, oli kyse sitten mets\u00e4kaupoista, p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksista, kaivosmaksuista tai hiilitulleista,\u201d kirjoittaa kirjalilja, johtamisvalmentaja Pekka Sepp\u00e4nen<\/strong> erinomaisessa Ylen kolumnissaan.<\/p>\n

My\u00f6s Sitra muistuttaa, ett\u00e4 luonnonvarojen tuhlaamiselle, eli\u00f6lajien sukupuuttokuolemille ja ilmaston kuumentamiselle ei ole laskettu hintaa. Talousj\u00e4rjestelm\u00e4 p\u00e4invastoin palkitsee omien mittariensa kuten bruttokansantuotteen puitteissa toimintaa, joka kiihdytt\u00e4\u00e4 ekologista kest\u00e4vyyskriisi\u00e4.<\/p>\n

Yritykset ovat tietenkin osa samaa kapitalistista markkinataloutta ja ne ovat aivan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti t\u00e4ysin ihmiskeskeisi\u00e4 eli vain ihmisi\u00e4 varten luotuja. Onko niiden mahdollista muuttua ja ottaa liiketoiminnassaan aidosti huomioon koko maapallon hyvinvointi?<\/p>\n

Osuustoiminta \u2013 osa ongelmaa vai ratkaisua?<\/h4>\n

Osuustoiminta on ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteistoimintaa. Mik\u00e4 rooli luonnolla on t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4? Tarkemmin m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4h\u00e4n osuustoiminta on osuuskunnan puitteissa tapahtuvaa taloudellista, sosiaalista ja\/tai kulttuurista toimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota j\u00e4senilleen n\u00e4iden tarvitsemia hy\u00f6dykkeit\u00e4 ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin sek\u00e4 j\u00e4senten hyvinvoinnin turvaaminen<\/em>.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ei n\u00e4yt\u00e4 maapallon elonkeh\u00e4 ja sen hyvinvointi olevan osuustoiminnankaan ytimess\u00e4. Voima-lehden Talous-liitteess\u00e4 tutkijatohtori Timo Harjuniemi<\/strong> huomauttaa, ett\u00e4 teollisuusyhteiskuntien demokraattiset instituutiot ovat syntyneet fossiilienergian vauhdittaman talouskasvun ymp\u00e4rille. Osuustoiminta on osa samaa tarinaa. Seh\u00e4n syntyi 1800-luvun alussa nimenomaan varmistamaan, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisetkin saavat osansa (fossiilisen) talouskasvun hedelmist\u00e4.<\/p>\n

Osuustoiminta on siis t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta osa samaa ongelmaa, jossa ihmiset asetetaan kaikessa etusijalle. Mutta toivoa on! Osuustoimintaan on aina kuulunut tietynlainen kohtuullisuus sek\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin perspektiivi, jossa voiton maksimointi ei ole ensisijainen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Ei voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja luontoarvojen huomioonottaminen olisi mitenk\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4nrakennettua t\u00e4h\u00e4n yritysmuotoon. Mutta sen voi sanoa, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat osuuskunnissa huomattavasti paremmat.<\/p>\n

Eik\u00e4 pid\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohtaa seitsem\u00e4tt\u00e4 osuustoimintaperiaatetta, jonka mukaan osuuskunnilla on vastuu aina my\u00f6s toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. On eri asia, miten osuuskunnat eri aikoina ovat tulkinneet t\u00e4t\u00e4 periaatetta: Usein ajatellaan, ett\u00e4 kyse on nimenomaan taloudellisen, sosiaalisen tai kulttuurisen hyvinvoinnin edist\u00e4misest\u00e4 paikallisesti, ei niink\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n huomioimisesta. T\u00e4m\u00e4 toki on muuttumassa.<\/p>\n

Osuustoiminnan kolmoisluonne?<\/h4>\n

Yksi muista yritysmuodoista poikkeava piirre osuuskunnissa on niiden kaksoisluonne eli, ett\u00e4 ne ovat sek\u00e4 demokraattinen j\u00e4senyhteis\u00f6 ett\u00e4 tehokkuutta ja tulosta tavoitteleva liikeyritys. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ilmastokriisin ja luontokadon n\u00e4k\u00f6kulmasta? Onko kaksoisluonteesta l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 toimintatapa, joka ottaisi my\u00f6s luonnon paremmin huomioon?<\/p>\n

Kun on jo tottunut toimimaan kahden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4ksi, voisi kuvitella ett\u00e4 kolmannen \u2013 luonnon \u2013 lis\u00e4\u00e4minen yht\u00e4l\u00f6\u00f6n ei ole niin vaikeaa. Ja kun yritysmuoto rakentuu sille ajatukselle, ett\u00e4 taloudellinen tulos ei ole menestyv\u00e4n yritystoiminnan ainoa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, on luonnolla paremmat mahdollisuudet tulla huomioiduksi. Ainakin helpommin kun niill\u00e4 yrityksill\u00e4, jotka ovat aina miettineet vain mist\u00e4 saa parhaimman taloudellisen tuoton.<\/p>\n

Osuustoiminnalla on siis potentiaalia aidosti huomioida luonnon hyvinvointi liiketoiminnassaan, mutta itsest\u00e4\u00e4n se ei aktualisoidu. Luontoa tarkastellaan edelleen l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vain v\u00e4lineellisest\u00e4 ja hy\u00f6tyn\u00e4k\u00f6kulmasta oli yritysmuoto mik\u00e4 tahansa: pidet\u00e4\u00e4n huolta luonnosta ja el\u00e4imist\u00e4 niin tuotto on parempaa eik\u00e4 tuhota tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Luonnolla ei ole itseisarvoa.<\/p>\n

Osuustoiminnan arvot, kuten solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja muista ihmisist\u00e4 <\/em>v\u00e4litt\u00e4minen, ovat m\u00e4\u00e4ritelleet nimenomaan ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4. Nyt olisi aika laajentaa ne koskettamaan my\u00f6s koko maapallon elonkeh\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Osuustoiminnan edist\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6llisyys vie parempaan suuntaan<\/h4>\n

Kun puhutaan ihmiskeskeisyydest\u00e4, on nimenomaan yksil\u00f6keskeisyys vaikuttanut ilmastokriisin pahenemiseen. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei ole uusi syyt\u00f6s: ahneet, itsekeskeiset ihmiset edist\u00e4v\u00e4t vain omaa etuaan muiden \u2013 erityisesti luonnon – kustannuksella, rikkaat rikastuvat ja k\u00f6yh\u00e4t k\u00f6yhtyv\u00e4t. Me kuluttajat my\u00f6s rakennamme identiteetti\u00e4mme aivan liikaa ulkoisten tekij\u00f6iden kautta: haluamme uusinta teknologiaa, isomman talon ja hienomman auton. Ja vaikka ne ostaisi miten ekologisina ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isin\u00e4, se on silti lis\u00e4\u00e4 tavaraa maapallolle. Elintason kasvaessa tarpeetkin, kas kummaa, tuppaavat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Ja saavutetuista eduistahan ei tietenk\u00e4\u00e4n haluta luopua. Kaikkein v\u00e4hiten siit\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4, ett\u00e4 maailma on meit\u00e4 varten ja itse\u00e4\u00e4n saa toteuttaa juuri sill\u00e4 tavalla kun itse lyst\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka osuustoiminnasta on tietenkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 me-muut vastakkainasettelua ja oman edun tai ryhm\u00e4n etujen ajamista, on sen ytimess\u00e4 kuitenkin demokratia, tasa-arvo ja yhdess\u00e4 tekeminen. Kaikkien \u00e4\u00e4ni ansaitsee tulla tasapuolisesti kuulluksi, kaikkia tulee osallistaa, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kompromisseja sek\u00e4 ajaa harmoniaa. Yksil\u00f6t saattavat joutua taipumaan yleisemm\u00e4n hyv\u00e4n vuoksi. Osuustoiminta ei ole vahvojen ylivaltaa heikompien yli. Jos t\u00e4m\u00e4n saman filosofian valjastaa koskemaan koko elonkeh\u00e4\u00e4, ollaan jo hyv\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4.<\/p>\n

Toki ruohonjuuritasolla on jo paljon osuuskuntia, joille luonto on itseisarvo. Esimerkiksi ruokaosuuskunnat ovat luoneet avoimia, verkostoituneita ja paikallisia ruokatalouksia, joiden tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 laajemmin kest\u00e4v\u00e4\u00e4, ekologista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ilmastokriisi ja luontokato ovat tietenkin systeemitason ongelmia, mutta osuustoimintafilosofia olisi erinomaisesti valjastettavissa osaksi ratkaisua. Eli ajatellaan ensisijaisesti yhteist\u00e4 ja yleist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, ei omaa napaa, jaetaan hyvi\u00e4 ideoita (ja vaikka niit\u00e4 patentteja) avoimesti kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 \u2013 ollaan kohtuullisia.<\/p>\n

Koko talousajattelua tulee uudistaa<\/h4>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 osuustoimintayritysten taloudellista menestymist\u00e4 mitataan aivan samoilla mittareilla kuin muissakin yrityksiss\u00e4. Yritysvastuusta toki raportoidaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ineen ja energiankulutuslukuineen, mutta talous n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 taloutena. Siell\u00e4 merkitse<\/span>v\u00e4t vain asiat kuten liikevaihto ja p\u00e4\u00e4oman tuottoprosentit.<\/p>\n

Palataan viel\u00e4 alussa mainittuun faktaan, ett\u00e4 luonnonvarojen tuhlaamiselle, eli\u00f6lajien sukupuuttokuolemille ja ilmaston kuumentamiselle ei ole laskettu hintaa. Talousn\u00e4k\u00f6kulman eli ihmiskeskeisen n\u00e4k\u00f6kulman ylivalta maailmassa on ongelmallinen, joten onko sit\u00e4 tarpeellista levitt\u00e4\u00e4 koskemaan luontoakin? Sanoisin, ett\u00e4 on koska ei ihmisten tarpeet huomioiva n\u00e4k\u00f6kulma ole pahasta, se on pahasta vain silloin, kun se on ainoa merkitsev\u00e4 tekij\u00e4. Ongelmat alkoivat siit\u00e4, kun kuvittelimme olevamme luonnon ulkopuolella ja erityisesti sen yl\u00e4puolella. Me ihmiset olemme sopimuksillamme talousajattelumme ja -j\u00e4rjestelm\u00e4mme luoneet, joten voimme sen lainalaisuuksia my\u00f6s muuttaa.<\/p>\n

Se, miten yrityksiss\u00e4 kyett\u00e4isiin luomaan uusia taloudellisia mittareita, jotka ottaisivat my\u00f6s luonnon paremmin huomioon, on l\u00e4hitulevaisuuden suurimpia kysymyksi\u00e4. Helppoa se ei ole. Suurimmat (osuustoiminta)yritykset haluavat kaikki olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n oman alansa edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 vastuullisuudessa. T\u00e4ss\u00e4 olisi oiva paikka.<\/p>\n

Luonnosta, taloudesta ja ihmiskeskeisyydest\u00e4 ei voi puhua mainitsematta t\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestynytt\u00e4 taloustieteen professori Partha Dasguptan<\/strong> raporttia The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review<\/em>. P\u00e4\u00e4t\u00e4n t\u00e4m\u00e4n blogin suoraan lainaukseen BIOS-tutkimusyksik\u00f6n Dasguptan raportin analyysist\u00e4<\/a> (suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti lukemaan), joka avaa hyvin aiheen monimutkaisuutta:<\/p>\n

\u201dDasguptan t\u00e4rkein yleis\u00f6 ovat h\u00e4nen kollegansa, joille h\u00e4n pyrkii lukuisin tavoin osoittamaan, miten taloustiede on mennyt harhaan maailman ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. H\u00e4n ei siis v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 elonkirjon ongelmat voidaan hahmottaa ja hoitaa kuntoon olemassa olevilla taloustieteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, vaan h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia koko taloustieteen ja taloudellisten ajattelu- ja toimintatapojen uudistamiseen. Kuten raportissa useaan kertaan todetaan, t\u00e4m\u00e4 urakka on h\u00e4din tuskin alussa.<\/em><\/p>\n

Raportti korostaa tiettyj\u00e4 luonnon yleisi\u00e4 ominaisuuksia, jotka tekev\u00e4t sen yksioikoisen hinnoittelun tai palastelun \u201comaisuudeksi\u201d mahdottomaksi ja t\u00e4llaiset yritykset tuhoisiksi. Luonto on liikkuvaista (mobility), inhimilliset rajanvedot ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Se on hiljaista (silence), kyvyt\u00f6nt\u00e4 puolustamaan omaa etuaan tai kertomaan selke\u00e4sti, milloin ja miss\u00e4 sen j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat vaarassa h\u00e4iriinty\u00e4. Se on usein my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 (invisibility), eli lukemattomat luonnon prosessit tapahtuvat mikroskooppisella tasolla, jonka seuraaminen on vaikeaa ja usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta. Luonnon kompleksiset j\u00e4rjestelm\u00e4t toimivat ep\u00e4lineaarisesti (non-linearity), eli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t muutokset laadullisesti uudenlaiseen tilaan tai \u201cregiimiin\u201d (regime shift) ovat mahdollisia. Luonnon j\u00e4rjestelmiss\u00e4 on my\u00f6s vastavuoroisuutta tai limitt\u00e4isyytt\u00e4 (complementarity), mink\u00e4 vuoksi sen toimintaa ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erillisin\u00e4 osasina. Sen vuoksi monet luonnon piirteet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole korvattavissa toisilla tai teknologisilla korvikkeilla (non-substitutability).<\/em><\/p>\n

\u201cUlkoisvaikutusten sis\u00e4ist\u00e4minen\u201d ei sen vuoksi voi olla simppeli\u00e4 markkinahintojen rukkaamista jonkinlaisella ymp\u00e4rist\u00f6kalkyylill\u00e4, koska biodiversiteetin merkitys luonnon monisyist\u00e4 toiminnallisuutta mahdollistavana piirteen\u00e4 ei taivu moisiin laskelmiin.\u201d<\/em><\/p>\n

Hanna Muukka<\/strong>
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon vastuullisuusasiantuntija<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":6,"featured_media":890869,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","footnotes":""},"categories":[344,21],"tags":[],"class_list":["post-891575","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kestava-talous","category-nakokulma"],"yoast_head":"\nIlmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme - Pellervo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme - Pellervo\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Pellervo\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-08-19T07:47:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-09-07T06:24:29+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kestava-talous-hanna.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"900\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Hanna Muukka\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@PellervoFi\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@PellervoFi\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Hanna Muukka\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Hanna Muukka\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/f001b7c670bab10e5236b09672d9e6a3\"},\"headline\":\"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme\",\"datePublished\":\"2021-08-19T07:47:18+00:00\",\"dateModified\":\"2021-09-07T06:24:29+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/\"},\"wordCount\":1460,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kestava-talous-hanna.jpg\",\"articleSection\":[\"Kest\u00e4v\u00e4 talous\",\"N\u00e4k\u00f6kulma\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/\",\"name\":\"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme - Pellervo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kestava-talous-hanna.jpg\",\"datePublished\":\"2021-08-19T07:47:18+00:00\",\"dateModified\":\"2021-09-07T06:24:29+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kestava-talous-hanna.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kestava-talous-hanna.jpg\",\"width\":900,\"height\":600},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/sv\\\/kestava-talous\\\/2021\\\/08\\\/19\\\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Koti\",\"item\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/en\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/\",\"name\":\"Pellervo\",\"description\":\"Osuuskuntien keskusj\u00e4rjest\u00f6\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#organization\",\"name\":\"Osuustoimintakeskus Pellervo ry\",\"url\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/05\\\/Pellervo_logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/05\\\/Pellervo_logo.png\",\"width\":1335,\"height\":376,\"caption\":\"Osuustoimintakeskus Pellervo ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/PellervoFi\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/f001b7c670bab10e5236b09672d9e6a3\",\"name\":\"Hanna Muukka\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/02\\\/Hanna-Muukka_avatar_1393417732-96x96.jpg\",\"url\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/02\\\/Hanna-Muukka_avatar_1393417732-96x96.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/02\\\/Hanna-Muukka_avatar_1393417732-96x96.jpg\",\"caption\":\"Hanna Muukka\"},\"description\":\"Kirjoittaja ty\u00f6skentelee Osuustoimintakeskus Pellervossa vastuullisuusasiantuntijana.\",\"url\":\"https:\\\/\\\/pellervo.fi\\\/en\\\/author\\\/hannamuu\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme - Pellervo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme - Pellervo","og_url":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/","og_site_name":"Pellervo","article_published_time":"2021-08-19T07:47:18+00:00","article_modified_time":"2021-09-07T06:24:29+00:00","og_image":[{"width":900,"height":600,"url":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kestava-talous-hanna.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Hanna Muukka","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@PellervoFi","twitter_site":"@PellervoFi","twitter_misc":{"Written by":"Hanna Muukka","Est. reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/"},"author":{"name":"Hanna Muukka","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#\/schema\/person\/f001b7c670bab10e5236b09672d9e6a3"},"headline":"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme","datePublished":"2021-08-19T07:47:18+00:00","dateModified":"2021-09-07T06:24:29+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/"},"wordCount":1460,"publisher":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kestava-talous-hanna.jpg","articleSection":["Kest\u00e4v\u00e4 talous","N\u00e4k\u00f6kulma"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/","url":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/","name":"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme - Pellervo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kestava-talous-hanna.jpg","datePublished":"2021-08-19T07:47:18+00:00","dateModified":"2021-09-07T06:24:29+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/#primaryimage","url":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kestava-talous-hanna.jpg","contentUrl":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kestava-talous-hanna.jpg","width":900,"height":600},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/kestava-talous\/2021\/08\/19\/ilmastokriisin-juurisyy-on-liian-ihmiskeskeinen-maailmankuvamme\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Koti","item":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#website","url":"https:\/\/pellervo.fi\/","name":"Pellervo","description":"Osuuskuntien keskusj\u00e4rjest\u00f6","publisher":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/pellervo.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#organization","name":"Osuustoimintakeskus Pellervo ry","url":"https:\/\/pellervo.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Pellervo_logo.png","contentUrl":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Pellervo_logo.png","width":1335,"height":376,"caption":"Osuustoimintakeskus Pellervo ry"},"image":{"@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/PellervoFi"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/#\/schema\/person\/f001b7c670bab10e5236b09672d9e6a3","name":"Hanna Muukka","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/Hanna-Muukka_avatar_1393417732-96x96.jpg","url":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/Hanna-Muukka_avatar_1393417732-96x96.jpg","contentUrl":"https:\/\/pellervo.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/Hanna-Muukka_avatar_1393417732-96x96.jpg","caption":"Hanna Muukka"},"description":"Kirjoittaja ty\u00f6skentelee Osuustoimintakeskus Pellervossa vastuullisuusasiantuntijana.","url":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/author\/hannamuu\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/891575","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=891575"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/891575\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":891750,"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/891575\/revisions\/891750"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/890869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=891575"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=891575"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/pellervo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=891575"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}