Valio ja Atria ovat testanneet alkuvuonna ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa hollantilaisen DSM:n valmistamaa Bovaer\u00ae-rehulis\u00e4ainetta, joka tutkitusti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lehmien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 30 prosenttia. Testatulla lis\u00e4aineella on saatu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lupaavia koetuloksia. Testijaksolla 400 lehm\u00e4\u00e4 Valion kolmella eri maitotilalla ruokittiin 12 viikon ajan Bovaer\u00ae rehulis\u00e4ainetta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 rehulla. Bovaer\u00ae on vastik\u00e4\u00e4n saanut myyntiluvan EU:n alueella.\u00a0<\/p>\n
Atrian tyt\u00e4ryhti\u00f6 A-Rehun ja Valion toteuttama ruokintakoe on ensimm\u00e4inen kerta, kun Bovaer-rehulis\u00e4ainetta on k\u00e4ytetty lypsylehmien rehustuksessa Suomessa. Pilotin tavoitteena oli ker\u00e4t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia lis\u00e4aineen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 lehmien ruokinnassa.\u00a0\u00a0<\/p>\n
\u201cPilotin aikana lehmien maidontuotanto s\u00e4ilyi normaalina eik\u00e4 maidon koostumuksessa havaittu mit\u00e4\u00e4n muutoksia. Lehmien k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja hyvinvoinnissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n havaittu mit\u00e4\u00e4n poikkeavaa. Pilotin tulosten perusteella lis\u00e4ainetta voidaan turvallisesti lis\u00e4t\u00e4 lehmien rehustukseen\u201d, kertoo Valion ilmasto-ohjelman johtaja Juha Nousiainen<\/strong>.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n \u201cAinetta on tutkittu maailmalla jo kymmenen vuoden ajan ja se on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Etel\u00e4-Amerikassa. Laajamittaisia ruokintakokeita on k\u00e4ynniss\u00e4 eri puolilla Eurooppaa sek\u00e4 Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa. Suomalaisilla pilottiin osallistuneilla tiloilla ruokintakokeeseen suhtauduttiin avoimen kiinnostuneesti\u201d, toteaa A-Rehun kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Milja Heikkinen<\/strong>.\u00a0<\/p>\n Kun lehm\u00e4 sy\u00f6 rehua, sen p\u00f6tsin mikrobit sulattavat rehun, mik\u00e4 vapauttaa vety\u00e4 ja hiilidioksidia. Koska vety on suurina pitoisuuksina mikrobeille ja lehm\u00e4lle haitallista, p\u00f6tsin entsyymitoiminta yhdist\u00e4\u00e4 vedyn ja hiilidioksidin metaaniksi, jonka lehm\u00e4t r\u00f6yht\u00e4ilev\u00e4t m\u00e4rehtiess\u00e4\u00e4n.\u00a0\u00a0<\/p>\n \u201cBovaer\u00ae est\u00e4\u00e4 entsyymin toiminnan, jolloin metaania ei synny. Lis\u00e4aineen avulla metaania on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 noin 1 000 kg CO2-ekvivalenttia jokaista lehm\u00e4\u00e4 kohden vuodessa. Lis\u00e4aineen pienent\u00e4v\u00e4 vaikutus maidon hiilijalanj\u00e4lkeen on noin 10\u201315 prosenttia\u201d, Juha Nousiainen kertoo.\u00a0\u00a0<\/p>\n Hiilidioksidin tavoin metaani on kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on lyhyempi, noin 10 vuotta, mutta 28 kertaa voimakkaampi.\u00a0\u00a0<\/p>\n \u201dLehm\u00e4 r\u00f6yht\u00e4ilee metaania keskim\u00e4\u00e4rin noin 400 litraa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Metaania syntyy noin 18\u201322 grammaa maitokiloa kohden, kun laskelmassa huomioidaan lehm\u00e4n kasvatus vasikasta aikuiseksi. Suomessa lypsykarjan p\u00f6tseiss\u00e4\u00e4n tuottama metaani on noin 2,5 prosenttia kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u201d, Juha Nousiainen taustoittaa.\u00a0\u00a0<\/p>\n \u201cRunsas 30 prosenttia Atrian hankkimasta naudanlihasta tulee maitotiloilta. Metaaniv\u00e4hennyksell\u00e4 on selke\u00e4 vaikutus naudanlihan ja maidon hiilijalanj\u00e4lkeen. Lis\u00e4aineella on siten kokonaisuudessaan huomattava merkitys alkutuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten kannalta\u201d, kertoo Nautasuomen johtaja Sinikka Hassinen<\/strong>.\u00a0<\/p>\n \u201dNautojen avulla voimme tuottaa korkealaatuisia elintarvikkeita pohjoisillakin pelloilla, joilla nurmi kasvaa hyvin, mutta ruokakasvit eiv\u00e4t aina tuota riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 satoa. Meill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia metaanin v\u00e4hent\u00e4miseen. Kun lasketaan yhteen paras tunnettu lis\u00e4aineteknologia, lehmien hyvinvoinnin parantaminen ja uudet el\u00e4injalostuksen tuomat mahdollisuudet, voidaan metaanim\u00e4\u00e4r\u00e4 tuotettua maitokiloa kohden merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 seuraavan 15 vuoden aikana\u201d, Juha Nousiainen summaa.\u00a0\u00a0<\/p>\n Ruokintapilotti on tehty Suomessa Ruokaviraston luvalla. Rehun vaikuttavan aineen, 3-nitrooxypropanolin (3-NOP) turvallisuutta on tutkittu kattavasti el\u00e4imill\u00e4, kuluttajilla, maatiloilla ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 eik\u00e4 haittavaikutuksia ole tullut ilmi.\u00a0\u00a0<\/p>\n Euroopan ruokaturvallisuusviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s Bovaer \u00ae -rehulis\u00e4aineen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 koskee toistaiseksi vain maidontuotantoon tarkoitettuja nautoja. Hyv\u00e4ksynt\u00e4 lihantuotantoon tarkoitetuille naudoille on odotettavissa tulevina vuosina ja ruokintakokeita on k\u00e4ynniss\u00e4 muun muassa Kanadassa.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Valio ja Atria ovat testanneet alkuvuonna ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa hollantilaisen DSM:n valmistamaa Bovaer\u00ae-rehulis\u00e4ainetta, joka tutkitusti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lehmien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 30 prosenttia. Testatulla lis\u00e4aineella on saatu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lupaavia koetuloksia. Testijaksolla 400 lehm\u00e4\u00e4 Valion kolmella eri maitotilalla ruokittiin 12 viikon ajan Bovaer\u00ae rehulis\u00e4ainetta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 rehulla. Bovaer\u00ae on vastik\u00e4\u00e4n saanut myyntiluvan EU:n alueella<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":893006,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","footnotes":""},"categories":[224],"tags":[],"class_list":["post-893005","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vastuullisuus"],"yoast_head":"\nMetaani on kuitupitoisen nurmirehun sulamisen sivutuote\u00a0<\/strong><\/h4>\n
Rehulis\u00e4aine voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kolmanneksella<\/strong><\/h3>\n