Toimittaja Ryan Cooper vieraili vuonna 2023 Suomessa ja kirjoitti amerikkalaiseen Prospect-julkaisuun suomalaisesta osuustoiminnasta ja S-ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
\u201dS-ryhm\u00e4ss\u00e4 mielenkiintoista on sen tylsyys\u201d, sanoo Evan Carr. Seisomme S-marketissa, keskikokoisessa ruokakauppaketjussa, aivan keskustassa, l\u00e4hell\u00e4 rautatieasemaa. Ja toden totta, kauppa on t\u00e4ysin huomiota her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, hieman hienompi kuin Albertsons, mutta v\u00e4hemm\u00e4n hieno kuin Whole Foods. Suuri valikoima tavallisia ruokia, juomia ja kodin tarvikkeita. Lis\u00e4ksi kauppa on t\u00e4ynn\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi ostoksilla k\u00e4yvi\u00e4 asiakkaita.<\/strong><\/p>\n Carr, Yhdysvalloissa syntynyt mutta yli 20 vuotta Suomessa asunut teknologia-alan ty\u00f6ntekij\u00e4, osoittaa tuotteita hyllyiss\u00e4: kasvisruokaa, vegaanista tai luomua. “Voit toivoa tuotteita ja saada ne valikoimaan”, h\u00e4n sanoo. “Olen tehnyt niin itsekin.”<\/p>\n Mielenkiintoista S-marketissa, ja mik\u00e4 toi minut ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 Suomeen, ei ole t\u00e4m\u00e4 tavallinen ruokakauppa. Vaan kokonaisuus, jonka osa se on: S-ryhm\u00e4. Se on j\u00e4sentens\u00e4 omistama osuuskuntaverkosto – ja yksi Suomen suurimmista ja menestyksekk\u00e4immist\u00e4 yrityksist\u00e4. S-ryhm\u00e4ll\u00e4 on noin 2,5 miljoonaa j\u00e4sent\u00e4 – maassa, jossa on vain 5,6 miljoonaa asukasta – mik\u00e4 vastaa 78 prosenttia suomalaisista talouksista. Yhti\u00f6ll\u00e4 on my\u00f6s 41 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, 1 984 toimipistett\u00e4 ja viime vuonna 13,5 miljardin euron liikevaihto. S-ryhm\u00e4 hallitsee per\u00e4ti 47 prosenttia Suomen p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupasta.<\/p>\n Vaikka absoluuttiset luvut eiv\u00e4t ole l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n Walmartia, suhteessa Suomen talouden kokoon se on noin kaksi kertaa suurempi kuin Walmartin Yhdysvaltain toiminnat, jotka hallitsevat noin nelj\u00e4nnest\u00e4 kotimaisesta p\u00e4ivitt\u00e4istavaroiden kulutuksesta. Ja S-ryhm\u00e4 on viel\u00e4 j\u00e4senomisteinen.<\/p>\n Amerikkalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4t\u00e4 on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko yhteiskuntamme perustuu oletukseen siit\u00e4, ett\u00e4 ainoa tapa saavuttaa vauras ja tuottava talous on kannustaa yritt\u00e4ji\u00e4 massiivisilla rahakannustimilla menestyvien yritysten rakentamiseen. On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 ihmiset kuten Jeff Bezos<\/strong> ja Elon Musk<\/strong> rikastuvat yli raha-ahneimpien unelmien, sill\u00e4 – teorian mukaan – meill\u00e4 ei muuten olisi Amazonia tai Teslaa.<\/p>\n Tarinan voi tosin kyseenalaistaa empiirisesti – Amazon sai valtavasti apua alkuaikoinaan, sill\u00e4 se ei maksanut osavaltion myyntiveroja ja Tesla on suurimman osan olemassaolostaan turvautunut valtaviin hallituksen tukiin – mutta S-ryhm\u00e4 asettaa perustavampaa laatua olevan haasteen. Siin\u00e4 meill\u00e4 on hypertehokas v\u00e4hitt\u00e4iskauppa, jota py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n huipputason johtamisella ja logistiikalla, hallitsemassa puolta vauraan maan p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupasta ilman, ett\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n miljard\u00f6\u00f6ri\u00e4 syntyy prosessissa. Se ei ole vain kilpailukykyinen kapitalististen yritysten kanssa; se on jopa menestyksekk\u00e4\u00e4mpi. Mahtaa Ronald Reaganin<\/strong> haamu itke\u00e4. \u00a0<\/p>\n VASTAUS ON MONIMUTKAINEN.<\/strong> S-ryhm\u00e4n historia ulottuu yli vuosisadan taakse, aikaan, jolloin Suomi oli Ven\u00e4j\u00e4n \u201dsiirtomaa\u201d nimelt\u00e4\u00e4n Suomen suuriruhtinaskunta. Suurimman osan 1800-luvusta Ven\u00e4j\u00e4 (joka varasti Suomen Ruotsilta vuonna 1809) oli my\u00f6nt\u00e4nyt Suomelle suhteellisen autonomian, mutta vuonna 1898 Tsaari Nikolai II:<\/strong>n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispolitiikka aiheutti vastareaktion suomalaisten keskuudessa. Yhdistettyn\u00e4 alkavan teollistumisen aiheuttamiin muutoksiin, t\u00e4m\u00e4 ruokki halua luoda taloudellisia instituutioita, jotka ovat paikallisten hallitsemia.<\/p>\n Yhten\u00e4 vaihtoehtona oli osuustoimintaliike, jonka johtohahmoina toimi taloustieteilij\u00e4 Hannes Gebhard<\/strong> vaimonsa Hedvigin<\/strong> kanssa. He olivat tutkineet osuuskuntia Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Siin\u00e4 miss\u00e4 kapitalistisen yrityksen omistaa kourallinen yritt\u00e4ji\u00e4 tai sijoittajia, jotka pyrkiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n sill\u00e4 mahdollisimman suuren voiton itselleen, osuuskunnan omistaa suuri j\u00e4senjoukko, joka py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 yrityst\u00e4 yhteisen hy\u00f6dyn saavuttamiseksi, ja jossa voitto on vain yksi monista tavoitteista. Esimerkiksi Blue Diamond Almonds on tuottajaosuuskunta, joka edustaa 3 000 mantelinviljelij\u00e4\u00e4. S-ryhm\u00e4 taas on kuluttajaosuuskunta, jonka j\u00e4senet omistavat ne kaupat, joissa he tekev\u00e4t ostoksensa.<\/p>\n Gebhard “ajatteli, ett\u00e4 osuustoiminta voisi olla eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 vastaan, mutta sen tulisi tapahtua siten, etteiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset kiinnitt\u00e4isi asiaan huomiota”, selitti taloustieteilij\u00e4 Samuli Skurnik<\/strong>, joka toimi Pellervo-seuran toimitusjohtajana 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. H\u00e4n on jo vuosikymmeni\u00e4 tutkinut osuustoimintaliikett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n osuustoimintainstituutioiden vaatimatonta nime\u00e4mist\u00e4: Pellervo-seura perustettiin vuonna 1899 kaikkien osuuskuntien kattoj\u00e4rjest\u00f6ksi, mutta sen nimi on satunnainen viittaus suomalaiseen kansalliseepokseen. SOK, S-ryhm\u00e4n keskusyhteis\u00f6, perustettiin vuonna 1904 p\u00e4\u00e4asiassa paikallisten maanviljelij\u00f6iden maatalousosuuskuntien yhteenliittym\u00e4ksi. Ajatuksena oli tarjota yhteisi\u00e4 myynti- ja hankintaorganisaatioita maanviljelij\u00f6ille (jotka olivat silloin noin 90 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4) ja asiakasomisteisia v\u00e4hitt\u00e4iskauppoja, jotka olisivat suomalaisten hallinnassa ja pit\u00e4isiv\u00e4t rahan kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Suomessa. My\u00f6hemmin toinen kuluttajaosuuskunta, E-ryhm\u00e4, eriytyi omaksi organisaatiokseen, kun ty\u00f6ntekij\u00e4t halusivat omat instituutionsa katkeran poliittisen polarisaation aikana.<\/p>\n Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) perustettiin vuonna 1904. Kun paikalliset osuuskaupat olivat syntyneet, SOK kehittyi keskuskoordinoivaksi elimeksi S-ryhm\u00e4lle, kun taas Pellervo-seurasta muodostui tutkimusta, tietoa, neuvontaa ja edunvalvontaa kaikille Suomen osuuskunnille tarjoava organisaatio. S-ryhm\u00e4 kasvoi tasaisesti seuraavien vuosikymmenten aikana. Vain ensimm\u00e4inen maailmansota ja my\u00f6hemmin Suomen sis\u00e4llissota keskeytti kehityksen, joka kuitenkin toipui pian. Vuoteen 1950 menness\u00e4 SOK oli maan suurin tukkukauppayritys, ja saman vuosikymmenen loppupuolella S-ryhm\u00e4 perusti ensimm\u00e4isen tavaratalonsa, Sokoksen.<\/p>\n Verrattuna Pohjois-Euroopan muihin maihin, Suomi oli toisen maailmansodan loppuun saakka taloudellisesti j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neempi. Maa alkoi kuitenkin saavuttaa naapureitaan 1950- ja 1960-lukujen j\u00e4lkeisess\u00e4 Euroopan nousukaudessa, mik\u00e4 aiheutti haasteita S-ryhm\u00e4lle. Maaseutuyhteis\u00f6ihin keskittyminen toimi hyvin maatalousvaltaisessa maassa, mutta nopean teollistumisen my\u00f6t\u00e4 tapahtui nopea kaupungistuminen sek\u00e4 laajentuva kansainv\u00e4linen kauppa ja kilpailu.<\/p>\n 1980-luvulla S-ryhm\u00e4 oli konkurssin partaalla. Kesko, yksityinen p\u00e4ivitt\u00e4istavarayhti\u00f6 franchising-mallilla ja aikakauden edistyksellisill\u00e4 v\u00e4hitt\u00e4iskaupan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, menestyi vauhdilla. Ep\u00e4toivon tilassa SOK:ssa tehtiin eritt\u00e4in poikkeuksellinen liike ja osuuskuntaan tuotiin ulkopuolinen johtaja: Juhani Pesonen<\/strong>. “T\u00e4m\u00e4 oli liikkeen ensimm\u00e4inen ulkopuolinen johtaja koskaan, vuonna 1983”, Skurnik kertoo. “H\u00e4n oli todellinen liikevaihtonasiantuntija, joka oli k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt monen yrityksen kurssin ennenkin.”<\/p>\n Selvit\u00e4kseen S-ryhm\u00e4n olisi voitettava kapitalistit heid\u00e4n omassa peliss\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 oli “poikkeuksellisen ankara uudelleenj\u00e4rjestely ja rakennemuutos”, kertoo suomalaisen osuustoiminnan historioitsija Sami Karhu<\/strong>, joka on my\u00f6s toiminut Pellervon toimitusjohtaja 11 vuoden ajan. Uuden johdon “strategisen uudistamisen” alaisuudessa osuuskuntarakennetta konsolidoitiin ja yksinkertaistettiin, 1980-luvun alun 202 alueellisesta osuuskaupasta vain 19 osuuskuntaa on j\u00e4ljell\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Useita tappiollisia tehtaita myytiin, ja heikosti suoriutuvat kaupat suljettiin. Johto p\u00e4\u00e4tti keskitty\u00e4 v\u00e4hitt\u00e4iskaupan perusasioihin – p\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppoihin, tavarataloihin, hotelleihin ja ravintoloihin.<\/p>\n Suurelta osin uudelleenj\u00e4rjestely oli yritys kopioida menestyvien yksityisten v\u00e4hitt\u00e4iskauppayritysten malli, jossa oli kehittynyt toimitusketjun logistiikka, moderni maksuteknologia, tietojen keruuta ja analysointia. Mutta S-ryhm\u00e4 kykeni hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s erityispiirteit\u00e4\u00e4n osuuskuntana.<\/p>\n Koska osuuskunnalla ei ole osakkeenomistajia eik\u00e4 siten tiukkaa voiton maksimointitarvetta, se voi kilpailla varsin armottomasti hinnalla. Toinen kilpailutekij\u00e4 on se, ett\u00e4 osuuskunnat voivat synnytt\u00e4\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 asiakasuskollisuutta kuin muut yritysmallit. 2000-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen S-ryhm\u00e4 lanseerasi uuden markkinointistrategian. Se oli suunnattu uudelle suomalaiselle sukupolvelle, jolla ei ollut emotionaalista kiintymyst\u00e4 osuuskuntiin kuten aikaisemmilla sukupolvilla, iskulauseena oli “oma kauppa.” Ajatuksena oli esitt\u00e4\u00e4 osuuskunta sek\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4, s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isen\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 ett\u00e4 jonain, mik\u00e4 tukee sek\u00e4 paikallisia yhteis\u00f6j\u00e4 ett\u00e4 koko suomalaista yhteiskuntaa.<\/p>\n Uusi bonusj\u00e4rjestelm\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1990-luvun alussa. Sen mukaan S-ryhm\u00e4n osuuskauppojen j\u00e4senet saavat jopa 5 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n rahoista takaisin riippuen siit\u00e4, paljonko he kuluttivat. S-ryhm\u00e4n vihre\u00e4t bonuskortit ovat n\u00e4kyvill\u00e4 kaikkialla sen kaupoissa ja muistuttavat ihmisi\u00e4 liittym\u00e4\u00e4n j\u00e4seniksi. Ja summat eiv\u00e4t ole v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 – viime vuonna S-ryhm\u00e4 palautti j\u00e4senilleen 484 miljoonaa euroa eli keskim\u00e4\u00e4rin 194 euroa henke\u00e4 kohti.<\/p>\n Br\u00e4nd\u00e4ysstrategian t\u00e4rke\u00e4 osa on, ett\u00e4 osuuskunnan iskulause on aidosti totta. Jokainen alueellinen osuuskauppa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein vaalit edustajiston valitsemiseksi. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ylint\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa oman alueensa osuuskunnan asioissa. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston, joka puolestaan nimitt\u00e4\u00e4 hallituksen. Toimitusjohtaja johtaa osuuskunnan liiketoimintaa.<\/p>\n Vastaavasti jokainen alueellinen osuuskauppa valitsee edustajan osallistumaan SOK:n kokoukseen, joka valitsee SOK:n hallintoneuvoston, joka taas nimitt\u00e4\u00e4 SOK:n p\u00e4\u00e4johtajan ja hallituksen. P\u00e4\u00e4johtaja on koko konsernin yleisjohtaja ja vertautuu yhdysvaltalaisessa esimerkiss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 kaupunginjohtajaksi kuin pormestariksi.<\/p>\n Rakenne on melko monimutkainen. Demokraattinen perusta ei ole kuitenkaan teeskentely\u00e4, mink\u00e4 osoittaa se, ett\u00e4 nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein j\u00e4rjestett\u00e4viss\u00e4 edustajistovaaleissa \u00e4\u00e4nestysprosentti on yleens\u00e4 noin 25 prosenttia – enemm\u00e4n kuin monissa Yhdysvaltain v\u00e4livuoden vaaleissa ja moninkertainen esimerkiksi REI osuuskunnan hallitusvaaleihin verrattuna (lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hetken kuluttua). Tavalliset ihmiset siis osallistuvat usein paikallisen osuuskunnan hallintoon, ja t\u00e4m\u00e4 seikka vaatii sek\u00e4 alueosuuskauppoja ett\u00e4 SOK:n johtoa ottamaan j\u00e4senten n\u00e4kemykset huomioon.<\/p>\n Haastattelin Arttu Lainetta, joka on nyt SOK:n kentt\u00e4johtaja, mutta on toiminut seitsem\u00e4n ja puolen vuoden ajan alueosuuskaupan toimitusjohtaja. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 edustajiston ja johdon v\u00e4lisiss\u00e4 kokouksissa j\u00e4senpalautteen k\u00e4sittely on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 aiheista. “Tyypillisesti saatamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuntikausia erilaisten palautteiden parissa … yhteis\u00f6lt\u00e4. Mielest\u00e4ni se on hyvin arvokas osa hallintomallia.”<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 kaksi strategiaa tukevat toisiaan. Vain pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiinni osuustoiminnallisesta hengest\u00e4 S-ryhm\u00e4 voi vakuuttaa suomalaiset liittym\u00e4\u00e4n j\u00e4seniksi, mutta samalla vain toteuttamalla kaikkein tehokkaimpia liiketoimintastrategioita koko S-ryhm\u00e4n arvoketjussa yritys voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osuustoimintateht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. “Yksi suurimmista haasteista miss\u00e4 tahansa osuuskunnassa on k\u00e4sitell\u00e4 ja tasapainottaa tai hy\u00f6ty\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kaksoisluonteesta \u2013 olla samanaikaisesti liikeyritys ja j\u00e4sentens\u00e4 yhteis\u00f6. Ne, jotka ovat onnistuneet yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 kaksi n\u00e4k\u00f6kulmaa, menestyv\u00e4t”, toteaa Kari Huhtala<\/strong>, Pellervon osuustoimintajohtaja.<\/p>\n S-ryhm\u00e4n uudistusprosessi oli tuskallinen ja l\u00e4hell\u00e4 ep\u00e4onnistumista. E-ryhm\u00e4 kohtasi hyvin samankaltaisia ongelmia suunnilleen samaan aikaan ja yritti my\u00f6s uudistaa itse\u00e4\u00e4n, mutta p\u00e4\u00e4tyi lopulta konkurssiin. Uudistusten juurtumisen j\u00e4lkeen S-ryhm\u00e4 kuitenkin menestyi ja laajeni, kasvaen 1990-luvun alun noin 16 prosentin Suomen p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan markkinaosuudesta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n 47 prosenttiin.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n S-ryhm\u00e4 omistaa hypermarketketju Prisman, supermarketketju S-Marketin, pienten p\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppojen ketjun Salen\/Alepan, huoltoasemaketju ABC:n, Sokos tavaratalon sek\u00e4 erilaisia hotelleja ja ravintoloita. Sill\u00e4 on oma pankki, ei yll\u00e4tt\u00e4en nimelt\u00e4\u00e4n S-Pankki. 19 alueellista osuuskuntaa omistaa SOK:n, joka tarjoaa ketjuohjusta ja palveluja alueosuuskaupoille.<\/p>\n Skurnik vei minut kierrokselle S-ryhm\u00e4n t\u00e4rkeimpiin v\u00e4hitt\u00e4ismyym\u00e4l\u00f6ihin, jotta n\u00e4in asian omin silmin. Prisma, joka vastaa noin kolmasosaa yhti\u00f6n kokonaismyynnist\u00e4, on vaikuttavinta ja suurituottoisinta toimintaa. Se on klassinen eurooppalainen hypermarket \u2013 verrattavissa hyvin suureen Walmartiin, mutta hieman parempitasoinen – tarjoten vaatteita, elektroniikkaa, urheiluv\u00e4lineit\u00e4, kodintavaroita, p\u00e4ivitt\u00e4istavaroita ja paljon muuta. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 on useita pienempi\u00e4 tiloja, jotka on vuokrattu muille yrityksille, kuten partureille, apteekeille tai Alkolle, valtion alkoholimonopolille. Jos tarvitsee mink\u00e4 tahansa kulutustavaran, isosta 500 watin juhlakaiuttimesta noin sataan erilaiseen lihaleikkeleeseen, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Prismasta sen l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Yksi tapa mitata osuustoiminnallisen rakenteen vaikutusta on vertailla sit\u00e4 Keskon kanssa, joka tekee edelleen hyv\u00e4\u00e4 voittoa, vaikka S-ryhm\u00e4 onkin ohittanut sen. Vuonna 2022 Kesko teki 11,8 miljardia euroa myynti\u00e4 ja maksoi toimitusjohtajalleen Mikko Helanderille<\/strong> 4,9 miljoonaa euroa ja lis\u00e4ksi miljoona euroa lis\u00e4el\u00e4kett\u00e4. Samaan aikaan SOK:n toimitusjohtaja Hannu Krook<\/strong> sai vain 1,1 miljoonaa euroa. Toisin sanoen Krook sai alle viidesosan korvauksesta, vaikka johtaa yrityst\u00e4, joka tekee myynniss\u00e4 14 prosenttia enemm\u00e4n.<\/p>\n Joku voisi vastata, ett\u00e4 Helander on paljon suoremmin vastuussa Keskossa tapahtuvista toiminnoista ja ansaitsee siksi enemm\u00e4n rahaa. Mutta vaikka huomioisimme t\u00e4m\u00e4n argumentin, se onkin juuri koko asian ydin – menestyv\u00e4, huipputason v\u00e4hitt\u00e4iskauppayritys ei tarvitse diktatuurimaista johtamista, jossa yksi henkil\u00f6 tekee kaikki t\u00e4rke\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n Toinen mielenkiintoinen vertailukohta on Yhdysvaltain suurin kuluttajaosuuskunta, ulkoilutuotteisiin erikoistunut REI, jolla on noin 23 miljoonaa j\u00e4sent\u00e4 (mukaan lukien allekirjoittanut). Vaikka j\u00e4senet kyll\u00e4 omistavat yrityksen ja saavat osuuden voitoista, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 heill\u00e4 ei ole sananvaltaa yrityksen johtamisessa. Ehdokasasettelu yrityksen hallitukseen on hallituksen itsens\u00e4 hallussa, eik\u00e4 johto l\u00e4het\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tietoa \u00e4\u00e4nest\u00e4misest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena \u00e4\u00e4nestysosallistuminen on yleens\u00e4 yksinumeroisissa prosenttiluvuissa, ja ylimm\u00e4t johtajat saavat ep\u00e4suhtaisen osuuden osuuskunnan ylij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Vuonna 2021, viimeisimp\u00e4n\u00e4 vuonna, jolta lukuja on saatavilla, REI:n kokonaismyynti oli 3,7 miljardia dollaria, ja kaikki sen ylimm\u00e4t johtajat saivat yli miljoona dollaria: asiakaskokemusjohtaja Curtis Kopf<\/strong> sai 1,1 miljoonaa dollaria, talousjohtaja Kelley Hall<\/strong> 1,3 miljoonaa, teknologia- ja operatiivinen johtaja Christine Putur<\/strong> 1,5 miljoonaa, asiakkuusjohtaja Ben Steele<\/strong> 1,7 miljoonaa ja toimitusjohtaja Eric Artz<\/strong> 4,6 miljoonaa dollaria, yhteens\u00e4 10,2 miljoonaa dollaria. Nykyisen vaihtokurssin mukaan t\u00e4m\u00e4 vastaa noin 3,5 miljardin euron myynti\u00e4 ja 9,5 miljoonaa euroa korvauksina.<\/p>\n Vuonna 2022 SOK:ssa ylin johto, toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, ansaitsi yhteens\u00e4 4,1 miljoonaa euroa eli yhteens\u00e4 5,2 miljoonaa euroa – tai noin 45 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin REI:n johto, vaikka SOK johtaa yrityst\u00e4, joka on l\u00e4hes nelj\u00e4 kertaa suurempi (REI:n toimitusjohtaja saa viel\u00e4 suuremman osuuden yrityksen ylij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuin Keskon toimitusjohtaja).<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ristiriita on kiehtova. Mik\u00e4 motivoi kokeneita liiketoimintaosaajia ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n S-ryhm\u00e4ss\u00e4, kun he todenn\u00e4k\u00f6isesti voisivat ansaita paljon enemm\u00e4n muualla? Tai miksi johto ei j\u00e4rjestele S-ryhm\u00e4n rakenteita hy\u00f6ty\u00e4kseen itse enemm\u00e4n, REI:n mallin mukaisesti?<\/p>\n Ilmeisesti yksi syy on se, ett\u00e4 suuret palkat eiv\u00e4t ole yht\u00e4 houkuttelevia maassa, jossa suurituloisia verotetaan tiukasti. Toinen syy on se, ett\u00e4 ty\u00f6skentely yhdess\u00e4 maan suurimmista yrityksist\u00e4 on silti innostavaa ja haastavaa, vaikka se tarkoittaisi pienemp\u00e4\u00e4 palkkaa. Eik\u00e4 pid\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 kuusinumeroinen tai miljoonan euron tasoinen palkka on edelleen varsin suuri. Ja kuten n\u00e4emme alla, armoton voiton tavoittelu uhkaisi S-ryhm\u00e4n liiketoimintamallia.<\/p>\n Kysytt\u00e4ess\u00e4 ihmisilt\u00e4, jotka olivat ty\u00f6skennelleet tai tutkineet S-ryhm\u00e4\u00e4, miksi johtajien palkat ovat suhteellisen vaatimattomia, he alkoivat puhua moraalista ja ideologiasta. “S-ryhm\u00e4 on liikeyritys … mutta samalla se on jossain m\u00e4\u00e4rin ideologinen, osuustoiminnallinen yhteis\u00f6”, kertoo Kari Neilimo<\/strong>, joka oli SOK:n puheenjohtaja ja my\u00f6hemmin toimitusjohtaja yli vuosikymmenen ajan sen uudistuskaudella. “Ajatus on luoda parempi el\u00e4m\u00e4 ihmisille.”<\/p>\n Toiset viittasivat osuustoiminnan tarkoitukseen: tasa-arvoon, solidaarisuuteen ja jatkuvaan parantamiseen. “Osuuskunta on j\u00e4seni\u00e4 varten – palvellakseen j\u00e4seni\u00e4, tarjotakseen heille sellaisia tuotteita ja palveluja, joita he tarvitsevat”, sanoo Skurnik.<\/p>\n Osittain t\u00e4m\u00e4 moraalinen sitoutuminen liittyy varmasti suomalaiseen kulttuuriin. Matkustaessani ymp\u00e4ri maata suomalaiset vaikuttivat aluksi melko pid\u00e4ttyv\u00e4isilt\u00e4 tai jopa kylmilt\u00e4 vieraita kohtaan, vaikka olivat aina hyvin kohteliaita. Ensivaikutelma on v\u00e4\u00e4r\u00e4. Paremmin tutustuessa, suomalaiset ovat yleens\u00e4 eritt\u00e4in yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja avuliaita, vaikkakin rauhallisella tavalla. Keskustellessani irakilaisen maahanmuuttajan kanssa, h\u00e4n tiivisti asian n\u00e4in: “Suomalaiset ovat kuin kookosp\u00e4hkin\u00e4t – kovia ulkopuolelta, mutta pehmeit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4.”<\/p>\n Se ei ole huono kuvaus my\u00f6sk\u00e4\u00e4n S-ryhm\u00e4st\u00e4. Sen toimintamallit ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen p\u00e4tevi\u00e4 ja ammattimaisia, mutta liiketoiminnan ytimess\u00e4 on l\u00e4mmin suhde niihin tavallisiin ty\u00f6l\u00e4isiin, jotka muodostavat suurimman osan sen j\u00e4senist\u00f6st\u00e4. Tehokkuuden tarkoituksena ei ole kylm\u00e4sti ker\u00e4t\u00e4 voittoja pienelle joukolle jo valmiiksi varakkaita johtajia ja osakkeenomistajia. Tehokkuus on j\u00e4senten hy\u00f6dyksi – jotka sattuvat olemaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki suomalaiset.<\/p>\n TIETENK\u00c4\u00c4N ASIAT EIV\u00c4T OLE AINA RAUHAA<\/strong>, rakkautta ja harmoniaa S-ryhm\u00e4ss\u00e4. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on yrityksen markkina-asema, joka antaa sille valtavan vipuvoiman toimittajiinsa n\u00e4hden. “Jos menet maitotilallisille ja kysyt heilt\u00e4, he ajattelevat, ett\u00e4 SOK on eritt\u00e4in tiukka neuvottelija”, Skurnik kertoo.<\/p>\n Mutta t\u00e4ll\u00e4 vallalla on vastavoima ja laajempi suomalaisen yhteiskunnan konteksti. Valio on esimerkki maidontuottajien yhteisyrityksest\u00e4, joka tuottaa noin 85 prosenttia kaikesta maan maidosta (yrityksen edustaja kielt\u00e4ytyi kommentoimasta t\u00e4t\u00e4 artikkelia varten.) Atria ja HKScan nauttivat vastaavanlaisesta asemasta lihan suhteen, ja Munakunta munien osalta. Suomen suurimpia mets\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 ja suurin pankki ovat my\u00f6s osuuskuntia; suhteutettuna kokoon, Suomi on varmasti maailman osuustoiminnallisin maa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 konteksti tarkoittaa, ett\u00e4 yksitt\u00e4isten suomalaisten viljelij\u00f6iden ei tarvitse kohdata mahtavaa S-ryhm\u00e4n ostajaa yksin – toisin kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset broilerintuottajat.<\/p>\n Lis\u00e4ksi S-ryhm\u00e4 saa noin 80 prosenttia elintarvikkeistaan Suomen sis\u00e4lt\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 monesta syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin pyrkimys puristaa jokainen sentti suomalaisilta viljelij\u00f6ilt\u00e4 voi ajaa n\u00e4m\u00e4 konkurssiin, jolloin S-ryhm\u00e4n olisi hankittava ruokansa muualta, ehk\u00e4 kalliimmalla tai huonompilaatuisena (erityisesti kananmunien, naudanlihan, sianlihan ja broilerinlihan tuonti on tiukasti s\u00e4\u00e4delty salmonellan torjumiseksi.) Toiseksi S-ryhm\u00e4n liiketoimintamalli perustuu osittain siihen ajatukseen, ett\u00e4 j\u00e4senen\u00e4 oleminen ja sen kaupoissa asiointi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 laajempaa yhteiskuntaa. Armottomasta neuvottelusta voi synty\u00e4 vastareaktio ja mainehaittaa.<\/p>\n Kolmanneksi suomalaiset suosivat voimakkaasti kotimaista alkuper\u00e4\u00e4 olevaa ruokaa, sek\u00e4 yhteiskunnallisten syiden ett\u00e4 ruokaturvallisuuteen liittyvien huolien vuoksi. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s hallituksen toiminnassa, joka pit\u00e4\u00e4 turvallista kotimaista elintarvikehuoltoa kansallisen turvallisuuden prioriteettina. Suomessa koettiin Pohjois-Euroopan viimeinen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 vuosina 1866\u20131868, joka tappoi noin 8 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4, ja maassa oli my\u00f6s ruokapula ensimm\u00e4isen maailmansodan, vuoden 1918 sis\u00e4llissodan, vuoden 1940 talvisodan ja toisen maailmansodan aikana. Nyky\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n yritt\u00e4ess\u00e4 h\u00e4irit\u00e4 Ukrainan maataloutta ja viljatoimituksia kotimainen ruokaturva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4lt\u00e4. S-ryhm\u00e4n kirist\u00e4ess\u00e4 toimittajiaan se voisi siis kohdata my\u00f6s s\u00e4\u00e4ntelyesteit\u00e4. Suomalaisessa politiikassa l\u00e4hes kaikki ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 “meill\u00e4 on oltava riitt\u00e4v\u00e4sti elintarviketuotantoa ja oma elintarvikeketju Suomessa”, kertoo Karhu.<\/p>\n Sama p\u00e4tee my\u00f6s S-ryhm\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. Suomen ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4 on eritt\u00e4in vahva amerikkalaisiin standardeihin verrattuna, ja noin 59 prosenttia ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kuuluu ammattiliittoihin, ja noin 89 prosenttia on ty\u00f6ehtosopimuksen piiriss\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t ep\u00e4r\u00f6i k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaansa. Vuonna 2019 silloinen p\u00e4\u00e4ministeri Antti Rinne<\/strong> esitti suunnitelman leikata palkkoja joiltain sadoilta Postin eli valtion postipalvelun ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johti lakkoihin, my\u00f6t\u00e4tuntolakkoihin ja suunnitelman perumiseen sek\u00e4 Rinteen eroamiseen. Rinteen tilalle nousi Sanna Marin.<\/strong><\/p>\n Jos S-ryhm\u00e4 tunnettaisiin paikkana, joka esimerkiksi irtisanoo arviolta 10 prosenttia varastoty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u00e4n joka vuosi siksi, etteiv\u00e4t he pakkaa laatikoita tarpeeksi nopeasti, tai sijoittaa ensiapul\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 rakennustensa ulkopuolelle kuumilla s\u00e4ill\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 asentaisi ilmastoinnin (kuten Amazon on tehnyt aiempina vuosina), se olisi suuri uhka sen liiketoimintamallille.<\/p>\n Itse asiassa suurin osa S-ryhm\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on ammattiliittojen j\u00e4seni\u00e4 ja n\u00e4iden v\u00e4lit ovat hyv\u00e4t. Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on my\u00f6s kaksi paikkaa SOK:n hallintoneuvostossa; vastaava ty\u00f6ntekij\u00f6iden edustus hallinnossa on yleist\u00e4 Euroopassa. Ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4k\u00f6kulman saamiseksi puhuin Jani P\u00f6l\u00f6sen<\/strong> kanssa, joka on ollut yli 20 vuotta p\u00e4\u00e4luottamusmiehen\u00e4 HOK-Elannossa, S-ryhm\u00e4n suurimmassa alueosuuskaupassa. “Meill\u00e4 on eritt\u00e4in hyv\u00e4t suhteet toimitusjohtajan ja muun johdon kanssa”, h\u00e4n kertoo. “Pyrin, ja tied\u00e4n ett\u00e4 johto pyrkii my\u00f6s siihen, ett\u00e4 kaikki erimielisyydet, jotka voimme ratkaistaan yrityksen sis\u00e4ll\u00e4 ei raastuvassa.” H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 S-ryhm\u00e4 tekisi l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen maineen ty\u00f6ntekij\u00f6iden kaltoinkohtelusta. “Jos n\u00e4in olisi, se tulisi julki nopeasti.”<\/p>\n Kysyin er\u00e4\u00e4lt\u00e4 baarimikolta Amarillossa, joka on S-ryhm\u00e4n ketju ja tarjoilee kelvollista tex-mex-ruokaa, oliko h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 erilaista kuin muiden yritysten ravintoloissa ja pitik\u00f6 h\u00e4n siit\u00e4. “Se on suunnilleen samaa”, h\u00e4n sanoi kohauttaen olkiaan. “Pid\u00e4n t\u00e4st\u00e4 kuitenkin enemm\u00e4n, koska nurkan takana on kolme muuta S-ryhm\u00e4n paikkaa, jos haluan tehd\u00e4 jotain muuta.<\/p>\n Markkinoita hallitsevaksi yritykseksi, S-ryhm\u00e4 on huomattavan v\u00e4h\u00e4n kiistelty, mik\u00e4 sopii sen historiaan. Se ei ole vallankumouksellinen suurella v:ll\u00e4, ja se luotiin maltillisemmaksi kuin sen sosialistisemmat vaihtoehdot, kun osuuskunta perustettiin kauan sitten. Ja n\u00e4m\u00e4 vaihtoehdot ovatkin olleet kuolleita ja haudattuja jo 30 vuotta.<\/p>\n S-ryhm\u00e4\u00e4 ei johda Suomen hallitus, eik\u00e4 se aja yksityisomaisuuden lakkauttamista. P\u00e4invastoin kilpailu Keskon kanssa oli varsin t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 S-ryhm\u00e4n onnistuneessa muutoksessa. “Tarvitaan jonkinlaista ulkoista painetta. Jos on monopoliasemassa, se ei olisi hyv\u00e4ksi hinnoille, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tehokkuudelle”, kertoo Panu Kalmi<\/strong>, Vaasan yliopiston taloustieteen professori. N\u00e4in ollen S-ryhm\u00e4ll\u00e4 ei ole suunnitelmia valloittaa koko v\u00e4hitt\u00e4iskauppamarkkinaa Suomessa tai tehd\u00e4 laajoja ponnisteluja kasvaakseen ulkomailla.<\/p>\n Tuoreen kyselyn mukaan osuustoiminnallinen talousmalli oli suomalaisten keskuudessa suosituin malli 70 prosentin kannatuksella, edell\u00e4 kapitalismia tai sosialismia. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4\u00e4. Suurin osa suomalaisista tekee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ostoksia S-ryhm\u00e4n kaupoissa, sill\u00e4 on melko neutraali suhde toimittajiinsa ja ty\u00f6ntekij\u00f6ihins\u00e4, ja ehk\u00e4 kaikkein eniten, se toimii.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys n\u00e4kyy my\u00f6s Suomen eduskunnassa, jossa viime vuosina on muodostunut kansanedustajien osuuskuntaryhm\u00e4, johon kuuluu j\u00e4seni\u00e4 jokaisesta suuresta puolueesta, mukaan lukien \u00e4\u00e4rioikeistolaisesta Perussuomalaisista.<\/p>\n Vaikka S-ryhm\u00e4n tavoitteet ovat suhteellisen vaatimattomat, on silti jotain innostavaa ja jopa hieman radikaalia osuuskunnassa, joka on n\u00e4in menestyksek\u00e4s. Se todistaa, ett\u00e4 ihmisten motivaatioon liittyy paljon enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4\u00e4 ahneutta. Oikeassa yhteydess\u00e4 ihmiset kykenev\u00e4t ja tekev\u00e4tkin kovasti t\u00f6it\u00e4 edist\u00e4\u00e4kseen tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Koska tuntuu tyydytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 auttaa muita tai koska on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osallistua suureen projektiin kaikkien hyv\u00e4ksi tai yksinkertaisesti koska sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n oikeana. Ja se onnistuu ty\u00f6skentelem\u00e4ll\u00e4 yrityksess\u00e4, joka myy tavaroita ja palveluita markkinoilla. Ja samalla pystyt\u00e4\u00e4n jopa kilpailemaan muiden yritysten kanssa.<\/p>\n LOPUKSI ON POHDITTAVA<\/strong> saman soveltuvuutta Yhdysvaltoihin. Yleisesti ottaen on l\u00e4hes mahdotonta kuvitella Amerikan ottavan l\u00e4hitulevaisuudessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n useimpiakaan pohjoismaisia instituutioita. Vaikka yksinkertaisia toimenpiteit\u00e4, kuten esimerkiksi Suomen ja Norjan mallista vuoden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 palkallista perhevapaata, voitaisiin teoriassa toteuttaa helposti, ovat ne niin kaukana poliittisen valtavirran ulkopuolella, ett\u00e4 ehdotus saisi vain muutaman \u00e4\u00e4nen kongressissa.<\/p>\n S-ryhm\u00e4n mallin t\u00e4sm\u00e4llinen kopiointi olisi viel\u00e4 vaikeampaa. Ei ole nopeaa tapaa toistaa pitk\u00e4\u00e4 kasvun, kulttuurisen kehityksen ja menestyksen historiaa, joka antoi S-ryhm\u00e4lle p\u00e4\u00e4omaa uudistua. Kasvun rahoittaminen nykyisist\u00e4 voitoista tai lainoista (sen sijaan ett\u00e4 otettaisiin ulkopuolisia sijoituksia) tarkoittaa hitainta mahdollista kasvua – ja varmistaakseen, ettei osuuskunta p\u00e4\u00e4dy REI:n kaltaiseksi, olisi jollakin tavalla viljelt\u00e4v\u00e4 normia, ett\u00e4 johtajien on v\u00e4\u00e4rin manipuloida j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 omaksi hy\u00f6dykseen. S-ryhm\u00e4n lempe\u00e4 ylivalta vaatisi my\u00f6s vastavoimia tasapainottamaan sen markkinavoimaa sek\u00e4 toimittajapuolella ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden suhteen, ja lis\u00e4ksi tarvittaisiin hallitus, joka on valmis toimimaan, jos asiat alkavat menn\u00e4 huonoon suuntaan.<\/p>\n Mutta mik\u00e4 tahansa uusi instituutio tai uudistus juurtuu tietysti paikalliseen historiaan ja perinteisiin, ja Amerikka on hyvin erilainen maa kuin Suomi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta olemme kaikki ihmisi\u00e4, ja voimme oppia toisiltamme. Mennein\u00e4 aikoina – kun korkein marginaalivero oli esimerkiksi 94 prosenttia – Amerikka oli hyvin erilainen paikka. Suomi oli my\u00f6s eritt\u00e4in ep\u00e4tasa-arvoinen ja polarisoitunut maa 1900-luvun alussa, kun sit\u00e4 hallitsi ulkomaalainen monarkki, mink\u00e4 j\u00e4lkeen konservatiivit ja kommunistit k\u00e4viv\u00e4t viel\u00e4 julman sis\u00e4llissodan.<\/p>\n Yhdysvaltojen kansalliseen DNA:han ei ole kirjoitettu mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 sanelisi, ett\u00e4 meid\u00e4n on siedett\u00e4v\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoa ja poliittista toimintah\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ikuisesti. Voimme tehd\u00e4 paremmin. S-ryhm\u00e4n hiljainen tehokkuus on hyv\u00e4 esimerkki my\u00f6s amerikkalaisille vasemmistolaisille. Ehk\u00e4 akateemikkojen vahvan vaikutuksen vuoksi amerikkalaisella vasemmistolla on tapana tuottaa yl\u00e4tasoista analyysi\u00e4 tai perustua eritt\u00e4in abstrakteihin metafyysisiin teorioihin. S-ryhm\u00e4 muistuttaa meit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen osaamisen ja laajemmalle joukolle konkreettista hy\u00f6ty\u00e4 tuottamisen merkityksest\u00e4. Jotta yksik\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n suurempi organisaatio voisi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4, on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota liiketoiminnan ja logistiikan tylsiin yksityiskohtiin. S-ryhm\u00e4 ei ehk\u00e4 ole maailmankaikkeuden kiehtovin aihe. Mutta joskus, kuten huomaamme, suuret menestykset ovat sellaisia.<\/p>\nMiten t\u00e4m\u00e4 onnistui?<\/h4>\n