Kannen kuva: Ullamaija Hänninen ja Marita Suontausta.
NUMERO 11
13.11.2009
PÄÄKIRJOITUS
SUOMI: Hevosten sota
MUUTOS: Sekametelisopasta selviin vesiin
ITSENÄISTYMINEN: Kohti omaa elämää
VANHUUS: Pelastukoon ken voi
PERHE: Sisarkateus on taistelua rakkaudesta
PERUSKORJAUS: Tarvittaessa talokin muuttaa
ASUMINEN: Lomamökki, kesäkoti, koti
PUUTARHA: Meerin marjat ja hedelmät
YRITTÄJÄ: Puisten taivutusten taitaja
RUOKA: Maukasta pienin muutoksin
HAUTAJAISET: Surujuhla vaatii suunnittelua
KÄSITYÖT:
Nallen kanssa talveen
Joka pisto on palkinto
Sievää ja somaa
TAITEILIJA: Savi kertoo sata tarinaa
VALTAMERESSÄ: Tutkija valastaa tietoa
JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Elämäntilanteita
Koti maalla
Omalääkäri
Ristikko
Papin päiväkirja
Unto Uneksija
Kätsy
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 10.12. ja Maatilan Pellervo ja Iso Kalenteri 19.11. sekä Maatilan Pellervon joulukuun numero 3.12.
Iso Kalenteri 2009 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Väsyminen ei enää ole vain vanhojen ihmisten vaiva. Katsoin televisio-ohjelman, jossa pari-kolmekymppiset kertoivat loppuun palamisesta, työuupumuksesta ja sitä seuranneesta sairastumisesta.
Yksi näistä nuorista aikuisista kertoi olevansa työssään jatkuvasti - siis päivät pääksytysten - yhteydessä Aasiaan, Amerikkaan ja Manner-Eurooppaan.
Kun nuori mies, tämä Suomessa asuva suomalainen, meni aamulla työpaikalleen, oli Singaporessa ollut täysi meno päällä jo monta tuntia. Oli kiire vastata sähköposteihin ja käydä liikeneuvotteluja teletekniikan avulla.
Eurooppa tietysti oli jo hereillä, ja kontaktit eri maihin piti hoitaa kiivaasti, koska pian olisi rynnistettävä Amerikan mantereelle; meidän iltapäivämmehän on Amerikan aamu.
Singaporelaiset olivat nyt menneet maata, mutta olisivat jo taas työn touhussa ennen kuin suomalainen ehti päänsä kallistaa.
Työ nielaisi nuoren miehen. Hänen elämäänsä ei mahtunut mitään muuta. Nukkumaan mennessään hän koki syyllisyyttä, koska tiesi, että koko ajan jossakin päin maailmaa oli käynnissä täysi härdelli.
Tuollaista elämää ei voi sanoa oravanpyöräksi. Paremmin sitä kuvaa maksimikierroksilla hurruuttava pesulinko.
En yhtään ihmettele, ettei ihminen kestä. Terve, herkkä, monipuolisesti ajatteleva ei yksinkertaisesti voi pärjätä pelkkänä yrityksen rahantekovälineenä, ei vaikka surkeasta kohtalosta saisi kuinka komean rahallisen korvauksen.
Mekanismi pettää ja ihminen menee rikki.
Tietotekniikan piti helpottaa elämää, poistaa vaikeuksia, tuoda joustavuutta. Joissakin asioissa niin onkin käynyt, mutta toisaalla on syntynyt tosi rumaa jälkeä.
Uskon, että ihmiselle tekee oikein hyvää elää edes jossakin määrin vuodenaikojen mukaan.
Pohjoisen pallonpuoliskon asukas tekee valoisana aikana pitkää päivää ja touhuaa monenlaista. Kun koittaa syksyn pimeä, nukutaan pitempään ja levätään enemmän, jos mahdollista, ja työn ohessa elellään hämäränhyssyä kotoisissa askareissa. Annetaan ruumiin ja mielen vetäytyä, kerätä voimia. Mallia kannattaa ottaa luomakunnasta, olemmehan me osa sitä.
Marraskuu saakin olla variksen matalalentoa häämöksessä.
Ja on hyvä muistaa, että vielä milloinkaan ei ensi kesä ole ollut niin lähellä kuin se
on juuri nyt.
Teksti: Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
Sähköposti: