Kannen kuva Marja Seppälä
NUMERO 11
11.11.2010
Pääkirjoitus
SUOMI: Tervetuloa meille!
LAPPI: Päätösvaltaa aluetasolle
HISTORIA:
Mannerheim kylmässä kyydissä
IHMISTEN KANSSA: Kaukana – keskellä elämää
KULTTUURIHISTORIA: Täällä vanha on valttia
TERVEYS:
Sairaan terveellistä
Hyvää arkea diabeteksen kanssa
ELÄMÄ: Tässä, läsnä
RAJAN TAAKSE: Itse etsitty on yksilöllinen
PUUTARHA:
Pihapiirin perustana perinteet
Samettinen sammalpeitto
Nokkonen
KYLÄKOULU: Koulu kylän sydämenä
MAAILMALLA: Vastakohtien maassa
RUOKA: Pottua pöytään
TAITURI: Niille joita väri viehättää
KÄSITYÖT:
Näppärästi koukku käy
Helpon maton hetki
Kevyttä pörheää
SUURTYÖ: Kukkii mattokin kerran
TOISTUVAT:
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Elämäntilanteita
Uuden edessä
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 16.12., Pellervon Iso Kalenteri marras-joulukuussa ja Maatilan Pellervo 2.12.2010.
Iso Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.
Siirtolohkareella kasvaa erilaisia sammalia. Kuva Leena Nurmi |
Kostean syksyn jäljiltä sammalikko uhkuu elinvoimaa.
Sammal on puutarhassa useimmiten hyljeksitty vieras, josta on päästävä eroon keinolla millä hyvänsä. Häätämiseen löytyykin lukuisia aineita ja -työvälineitä. Ainavihanta sammalpeite on kuitenkin helppohoitoinen, pehmeä ja näyttävän näköinen. Se sopii mainiosti sellaiseen paikkoihin, joissa nurmikko ei varjoisuuden tai tiivistyneen kasvualustan takia menesty.
Tallausta sammalet eivät kestä, mutta ne sopivat mainiosti kalliopuutarhaan peittämään kiviä ja viherryttämään ohutta kasvualustaa.
Sammalista ja jäkälistä voi perustaa kokonaisen puutarhan saaristoon, kesämökille tai metsäiselle tontille. Yksinkertaisen kauniin ja herkän peitteen sekaan kannattaa asetella leveitä lankkuja kulkua ohjaamaan.
Metsäpuutarhan muuttaminen sammalpuutarhaksi vaatii varpujen, heinien ja muiden ylimääräisten kasvien poistamisen sekä vuosittaisen neulasten siivoamisen. Tulos on vaivan arvoinen, eikä puutarha juuri muuta hoitoa tarvitse.
Sammalia voi lisätä pesemällä mättäät ja silppuamalla ne hienoksi massaksi, joka levitetään kostutetulle sanomalehdelle sentin paksuiseksi kerrokseksi. Kasvustolevyjä kasvatetaan ensin varjoisassa paikassa esimerkiksi lautojen päällä. Helteiseen aikaan levyjä sumutellaan pari kertaa viikossa. Kun sammal alkaa reilun kuukauden päästä kasvaa, voi levyt siirtää lopulliselle paikalle.
Sammalet ovat mielenkiintoisia ja kauniita, kun niitä tutkii lähemmin. Erilaisia lajeja on Suomessa valtava määrä. Tunnistaminen vaatiikin mikroskooppia. Yleisimpiä ovat kerros- ja seinäsammal sekä karhun-, kynsi- ja rahkasammalet.
Parhaita ovat kosteat ja happamat kasvupaikat, kuten kangasmetsät. Yllättävän monet sammalet kestävät hyvin myös kuivuutta. Ne sinnittelevät kuivan kauden yli ja elpyvät taas sateen jälkeen.
Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: