Kannen kuva: Tapani Lepistö
NUMERO 5
16.5.2012
Pääkirjoitus
Älkäs ääntämme hävetkö kauniissa seuras
Minusta tulee isona...
Junalla joutuu, kunhan piletin maksaa
Mestariporarin matkassa
Pasuunan kanssa Peruun
ASUMINEN
Elämälle pelastettu
Kahden naisen kaakelitehdas
TERVEYS
Tiheää tykytystä sydämessä
Parasta pikahoitoa
Lapsiparka
PUUTARHA
Vehreä katto pihan yllä
Kesäkukat sen tekevät
Suloiset ruusut ja ihanat iirikset
Mainio maakellari
Kotimainen kala, kallis herkku
RUOKA
Iloitaan yhdessä
KÄSITYÖT
Aikojen takaa
Kepeä kesäpusero
Puhtaat raidat
Rätti pääsee piireihin
Kaunista arkea
JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Elämäntilanteita
Pieniä tarinoita
Ristikko
Papin päiväkirja
Seuraava Kodin Pellervo 21.6. ja Maatilan Pellervo 7.6.2012.
Iso Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.
Lihavasta se tekee topakan, romuluisesta komean, laiheliinista norjavarren, vähälännästä sirpakan. Mikä se on? No, sehän on tietysti kansallispuku, vaateparsi, joka aina kääntyy kantajansa eduksi. Vähän on maailmassa vaatteita, jotka vuosikymmenestä toiseen kuontuvat käyttäjänsä ruumiinrakenteeseen, etenkin sen väistämättömiin muutoksiin.
Kansallispuku on talousihmisen aarre, niin monenlaisiin juhliin sopii puku yllä astella. Ja kun pukuaan asiallisesti hoitaa, se palvelee eliniän, jääpä vielä perinnöksikin.
Kansallispuku nostattaa maakuntahenkeä, kotiseutuhenkeä, kansallishenkeä, sanalla sanoen suomalaisuutta. Siinä ovat maabrändi, juutuubi, feisbuuki ja laaja kuntauudistus samassa paketissa, yhden tykkimyssyn alla!
Selvää on, että kansallispuku nostattaa lauluhenkeä. Niinpä kaivetaan vanhat kirjat esiin ja kerrataan maakuntalauluja, toinen toistansa komeampia. Niistä monissa ylistetään kotikunnaitten kauneutta ja kuvaillaan työn raskautta, arjen ankaruutta. Mutta nöyristelystä ei sanan palaa!
Kun maakuntalauluja ja kansanperinnettä ei nykykoulussa juurikaan opeteta, jää tehtävä meille vanhemmille. Nuoret pitää saatella jäljilleen, ymmärtämään historiaansa, kuulemaan esi-isiensä ja -äitiensä ääntä, sillä siellä ne soivat, maisemissa ja perinteissä. Sieltä lopulta löytyvät myös ainekset ihmisen mittaiseen itsetuntoon. Ja eväät pitää saada elämän alkutaipaleella, myöhäistä niitä on murrosikäiselle tarjoilla.
Jo tämän lehden kansikuva välittää kevään herkkyyttä ja juhlan tuntua. Sivulta kymmenen alkaa juttu, jonka kuvissa Ritvalan tyttökulkue käy helluntaiseen Helkajuhlaan. Ja sen oikein näkee: joka askeleella pelmahtaa laulu laskoksista.
Raikukoon helkatyttöjen laulu meille kaikille. On syytä iloon: Kodin Pellervon levikki nousi 6,8 prosenttia, mikä on suuri luku milloin vain, mutta erityisen suuri se on tänä vuonna, kun niin monen muun aikakauslehden luku on kääntynyt laskuun. Kodin Pellervolla on nyt 36 131 tilaajaa ja yli 150 000 lukijaa. Aika moni heistä käy tulevan suven juhliin kansallispuku yllä.
Teksti: Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
Sähköposti: