Kevätvehnäkokeet
Typpilannoituksen jakaminen tuotti yli 6200 kilon
sadon
Kevätvehnäkokeita oli tänä kesänä neljällä koepaikalla, Liedossa,
Mäntsälässa, Nurmijärvellä ja Sääksmäellä.
Paras sato saatiin Liedosta, vaikkakin B-tukialueella sijaitseva Sääksmäki oli aivan
kannoilla.
Paras ruutusato oli 6240 kiloa hehtaarilta. Siinä typpilannoitus oli annettu jaettuna
120+20 kiloa typpeä. Keväällä Pellon typpi Y-lannosta 460 kiloa ja tähkän tultua
ulos 40 kiloa ureaa + 400 litraa vettä.
Siemen oli peitattua ja rikkakasvit torjuttiin Expressillä (8 grammaa). Samalla
ruiskutettiin 3 desilitraa CCC:tä korrenvahvistukseksi. Taudit torjuttiin 7. heinäkuuta
Stereolla (2 l/ha).
Kolmessa kokeessa lajikkeena oli Tjalve. Mäntsälässa lajike oli Mahti.
Ilman tautitorjuntaa jääneiden ruutujen sadot olivat eri lannoitusten keskiarvona 4700
kiloa hehtaarilla. Kasvitautien torjuminen nosti satoa 770 kiloa/hehtaari, siis 5500 kilon
paikkeille.
Vehnäkasvustot kehittyivät erittäin hyvin kasvukauden alussa, mutta elokuun pimeys,
liika vesi ja varsinkin Septorian nouseminen tähkiin pysäytti jyvien täyttymisen ja
sato oli monin paikoin suuri pettymys. Hehtolitranpainot ja tuhannen siemenen painot ovat
pieniä.
Sato vehnäkokeissa oli hyvä, mutta laadussa vaikea kasvukausi kyllä näkyy. Ilman
tautitorjuntaa hehtolitranpaino on keskimäärin 71,7 kiloa ja tuhannen siemen paino 28,7
grammaa. Kun taudit on torjuttu, luvut ovat 74,4 kiloa ja 31,6 grammaa. Lakoa koeruuduissa
ei ollut.
Lisää satoa ja laatua urearuiskutuksilla
Kevätvehnän lannoitusoptimi on 140 typpikiloa. Suotuisina kasvukausina, kun
sato-odotukset ovat korkealla, valkuainen jää helposti liian alas. Jos
lehtivihreämittaus vielä osoittaa typenpuutetta, kannattaa vehnälle ruiskuttaa
urealiuos kasvustoon.
Urealla voidaan vaikuttaa vehnän satoon ja valkuaispitoisuuteen. Kun ruiskutus tehdään
lippulehtivaiheessa, lisätään jyvien lukumäärää ja jyvän painoa.
Tähkälletulovaiheen ruiskutus lisää jyvän painoa ja 1-2 viikkoa tähkälletulon
jälkeen tehty urearuiskutus nostaa valkuaista ja sakolukua. Vehnän laadun kannalta
myöhäisin käsittely on tehokkain.
Urea liukenee parhaiten lämpimään veteen. Pelkkää urealiuosta käytettäessä
käyttöväkevyys saa olla enintään 10 prosenttia ja ruiskutus on tehtävä illalla. On
muistetava, että ureaa ei saa koskaan ruiskuttaa helteellä kasvustoon. Liian väkevä
liuos kellastuttaa viljan lehtien kärjet.
Ruiskutusesimerkkejä: 40 kiloa ureaa+ 400 l vettä, illalla
tai Tilt Top 0,8 kg + 20 kg ureaa + 400 l vettä, illalla
Urean ruiskuttaminen nosti satoa maatilakokeissa vaihtelevasti 150 kilosta 700 kiloon
hehtaaria kohti. Yhdessä kokeessa lisäsatoa tuli jopa 1200 kiloa. Tänä vuonna
valkuaisprosentti ei keskimäärin noussut suurien sadonlisien takia.
Lannoitus tarkennettuna
Suomessa viljelyssä olevat kevätvehnälajikkeet ovat melko satoisia. Neljän
viimeisen vuoden maatilakokeissa on 140 typpikilolla päästy yli 5000 kilon satoihin.
Paras vuosi on ollut 1997 6110 kiloa ja heikoin 1996 5150 kiloa hehtaarilta. Viime vuonna
tulos oli 5550 kiloa.
Jotta lannoituksesta saadaan täysi hyöty irti, pitää kasvinsuojelu tehdä
huolellisesti.
Isoa satoa tavoiteltaessa täytyy laadun varmistamiseksi jatkuvasti seurata, että
kasvilla on riittävästi typpeä saatavilla. Lisätyppi saattaa olla tarpeen 1-2 viikon
kuluttua tähkälle tulemisesta.
Kevätlannoituksessa kannattaa käyttää ympäristöehtojen tarkennettua lannoitusta.
Esimerkki Tjalve-vehnän typpilannoituksesta:
- lähtötaso 120 kiloa typpeä
- satotavoite 6000 kiloa, typpeä lisää 40 kiloa
- oljet kynnetty, typpeä lisää 10 kiloa
Yhteensä typpeä kasvukaudella enintään 170 kiloa kerralla tai jaettuna.
Kasvitautien torjunta tuotti suurimman lisäsadon typpilannoituksen ja satojen kasvaessa.
Kasvitautien torjunta tuotti kevätvehnäkokeissa keskimäärin 770 kilon lisäsadon.
Tautien torjunta nosti kevätvehnien hehtolitranpainoa ja tuhannen siemenen painoa.
Murheellisia viime kesän luvut silti ovat.
Jaettu 140 kilon typpilannoitus kevätvehnille antoi viime kesänä parhaan tuloksen.
Kokeissa oli mukana myös ureamagnesiumlannoituskoe. Kevätvehnäsatoa se lisäsi 700
kiloa hehtaaria kohti.
Kuviossa näkyvät neljän viime vuoden kevätvehnäsadot 140 kilon typpilannoituksella.
KEVÄTVEHNÄN LANNOITUS 1998 |
||||||
VILJELIJÄ |
||||||
VILJELIJÄN KOTIKUNTA |
Mäntsälä |
|||||
MAASEUTUKESKUS |
Uudenmaan MSK |
|||||
KASVINVILJELY AGRONOMI |
Jalo Talliniemi |
|||||
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ |
Anne Kerminen |
|||||
KOE ALOITETTU |
1996 |
|||||
KOEKASVI |
Mahti kevätvehnä |
|||||
ESIKASVI |
kevätvehnä |
|||||
SYYSKÄSITTELY |
kyntö |
|||||
MAALAJI |
s HHt |
|||||
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA |
jl 1.6, pH 6.7, Ca 3490, P 45, K 274, Mg 306, B 1.7, Cu 7.7, Mn 16, Zn 5.2 |
|||||
RUUTUKOKO |
50 m2 |
|||||
KORJATTU RUUTU |
15 m2 |
|||||
KERRANTEITA |
2 |
|||||
KYLVÖPÄIVÄ |
15.5.1998 |
|||||
KORJUUPÄIVÄ |
16.9.1998 |
|||||
KASVINSUOJELU |
Täyssato S peittaus |
|||||
Logran 20 W 20 g + Dipro Duplosan 0,8 l 9.6.1998 |
||||||
Tilt Gl 0,2 kg +Moddus 250 EC 0,3 l/ha 28.6.1998 |
||||||
KOEJÄSENET |
1. |
Lannoittamaton |
||||
2. |
80 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 310 kg/ha |
|||||
3. |
100 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 385 kg/ha |
|||||
4. |
120 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha |
|||||
| TULOKSET | 1 |
2 |
3 |
4 |
||
Jyväsato, kg/ha |
4270 |
4940 |
5040 |
5260 |
||
Suhdeluku |
86 |
100 |
102 |
106 |
||
Puintikosteus% |
24,2 |
27,5 |
26,1 |
25,5 |
||
HLP, kg |
78,8 |
77,0 |
76,9 |
76,5 |
||
Raakavalk.% |
10,1 |
11,7 |
12,2 |
12,4 |
||
Raakavalkuaissato kg/ha |
367 |
492 |
521 |
552 |
||
Lako% |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
1000 siemenen paino, g |
31,6 |
31,3 |
31,6 |
30,9 |
||
Sakoluku |
372 |
362 |
317 |
363 |
||
HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA |
||||||
Kasvusto oli tasainen ja pysty. Hieman harva. Lannoitus lisäsi satoa 1000 kg /ha, vaikka typpitasojen väliset erot ovat melko pieniä. 100 kiloa typpeä nosti valkuaisprosentin yli 12 %:n ja sadon yli 5 tonnin. Hehtolitranpainoltaan ja jyväkooltaan tämä vehnä oli poikkeuksellisen hyvää vuoden keskiarvoihin verrattuna. Boreal Suomen Kasvinjalostus on lahjoittanut tähän kokeeseen Mahdin sertifioidun siemenen. |
||||||
VILJELIJÄ |
Jouko Elomaa |
||||||
VILJELIJÄN KOTIKUNTA |
Nurmijärvi |
||||||
MAASEUTUKESKUS |
Uudenmaan MSK |
||||||
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ |
Anne Kerminen |
||||||
KOE ALOITETTU |
1998 |
||||||
KOEKASVI |
Tjalve kevätvehnä, |
||||||
ESIKASVI |
sokerijuurikas |
||||||
SYYSKÄSITTELY |
kyntö |
||||||
MAALAJI |
m LjS |
||||||
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA |
pH 7.2, P 38, K 120, Na 55 |
||||||
RUUTUKOKO |
150 m2 |
||||||
KORJATTU RUUTU |
81 m2 |
||||||
KERRANTEITA |
2 |
||||||
KYLVÖPÄIVÄ |
17.5.1998 |
||||||
KORJUUPÄIVÄ |
25.9.1998 |
||||||
KASVINSUOJELU |
Täyssato S neste |
||||||
Express 75 DF 8 g + CCC 0,3 l/ha |
|||||||
Tilt Top 0,8 l/ha, koejäsenet 6-10 |
|||||||
KOEJÄSENET |
1. |
80 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 385 kg/ha |
|||||
2. |
100 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha |
||||||
3. |
100 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha (+ 40 kg Urea + 400 l vettä) |
||||||
4. |
120 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 540 kg/ha |
||||||
5. |
140 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 615 kg/ha |
||||||
| TULOKSET | 1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
||
Jyväsato, kg/ha |
4440 |
4440 |
4650 |
4410 |
4340 |
||
Suhdeluku |
100 |
100 |
105 |
99 |
98 |
||
Puintikosteus% |
17,4 |
18,4 |
17,9 |
17,9 |
18,2 |
||
HLP, kg |
71,1 |
71,1 |
69,2 |
67,9 |
69,2 |
||
Raakavalk.% |
12,5 |
12,0 |
13,1 |
12,7 |
13,0 |
||
Raakavalkuaissato kg/ha |
472 |
453 |
518 |
476 |
477 |
||
Lako% |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
1000 siemenen paino, g |
26,8 |
25,9 |
25,6 |
25,8 |
24,5 |
||
Sakoluku |
172 |
178 |
157 |
169 |
153 |
||
| Taudit torjuttu | 6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
||
Jyväsato, kg/ha |
5070 |
5060 |
5130 |
4990 |
4980 |
||
Suhdeluku |
114 |
114 |
116 |
112 |
112 |
||
Puintikosteus% |
19,3 |
19,0 |
19,8 |
18,7 |
19,3 |
||
HLP, kg |
71,5 |
73,4 |
72,5 |
72,8 |
71,6 |
||
Raakavalk.% |
12,1 |
11,7 |
12,4 |
12,1 |
12,5 |
||
Raakavalkuaissato kg/ha |
519 |
501 |
540 |
511 |
529 |
||
Lako% |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
1000 siemenen paino, g |
28,3 |
28,1 |
27,2 |
27,8 |
27,6 |
||
Sakoluku |
208 |
243 |
184 |
233 |
177 |
||
HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA |
|||||||
Vehnä oli tasainen. Ilman tautientorjuntaa satotaso oli 4460 kg/ha lannoitustasojen keskiarvoina ja 5050 kg kun taudit oli torjuttu. Sadonlisää saatiin tautitorjunnalla 590 kg. Hehtolitranpaino nousi 2,6 kg ja tuhannensiemenen paino nousi 2,1 g tautientorjunnalla, myös sakoluku oli korkeampi. Jaettu typpilannoitus nosti satoa ja valkuaisprosenttia. |
|||||||
KEVÄTVEHNÄN LANNOITUS JA KASVINSUOJELU 1998 |
|||||||
VILJELIJÄ |
Pasi Valkama |
||||||
VILJELIJÄN KOTIKUNTA |
Sääksmäki |
||||||
MAASEUTUKESKUS |
Hämeen MSK |
||||||
PIIRIAGROLOGI |
Harri Kaitala |
||||||
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ |
Anne Kerminen |
||||||
KOE ALOITETTU |
1998 |
||||||
KOEKASVI |
Tjalve kevätvehnä, 300 kg |
||||||
ESIKASVI |
vilja |
||||||
SYYSKÄSITTELY |
kyntö |
||||||
MAALAJI |
rm HeS, s Hs |
||||||
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA |
jl 2.1, pH 7.4, Ca 3855, P 45, K 152, Mg 422, B 1.1, Cu 6.0, Mn 29, Zn 3.13 |
||||||
RUUTUKOKO |
360 m2 |
||||||
KORJATTU RUUTU |
90 m2 |
||||||
KERRANTEITA |
2 |
||||||
KYLVÖPÄIVÄ |
19.5.1998 |
||||||
KORJUUPÄIVÄ |
21.9.1998 |
||||||
KASVINSUOJELU |
Täyssato S jauhe |
||||||
Express 50 T 1,5 tabl./ha + CCC 0,3 l/ha |
19.6.1998 |
||||||
Stereo 2 l |
|||||||
KOEJÄSENET |
1. |
100 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 385 kg/ha |
|||||
2. |
120 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 460 kg/ha |
||||||
3. |
120 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 460 kg/ha (+ 40 kg Urea + 400 l vettä) |
||||||
4. |
140 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 540 kg/ha |
||||||
5. |
160 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 615 kg/ha |
||||||
| TULOKSET | 1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
||
Jyväsato, kg/ha |
4820 |
4910 |
5110 |
5150 |
5210 |
||
Suhdeluku |
100 |
102 |
106 |
107 |
108 |
||
Puintikosteus% |
26,4 |
25,2 |
26,1 |
26,3 |
25,9 |
||
HLP, kg |
75,0 |
74,7 |
75,1 |
74,3 |
75,3 |
||
Raakavalk.% |
11,1 |
10,5 |
10,9 |
11,3 |
11,3 |
||
Raakavalkuaissato kg/ha |
455 |
436 |
474 |
492 |
498 |
||
Lako% |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
1000 siemenen paino, g |
34,4 |
33,2 |
34,6 |
35,0 |
34,5 |
||
Sakoluku |
312 |
333 |
295 |
313 |
321 |
||
| Taudit torjuttu | 6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
||
Jyväsato, kg/ha |
5760 |
5730 |
5920 |
5800 |
6140 |
||
Suhdeluku |
120 |
119 |
123 |
120 |
127 |
||
Puintikosteus% |
27,3 |
27,1 |
28,3 |
28,3 |
29,5 |
||
HLP, kg |
77,4 |
77,0 |
77,1 |
76,9 |
75,8 |
||
Raakavalk.% |
9,7 |
9,7 |
10,6 |
10,7 |
10,9 |
||
Raakavalkuaissato kg/ha |
475 |
473 |
533 |
525 |
569 |
||
Lako% |
0 |
0 |
0 |
0 |
8 |
||
1000 siemenen paino, g |
36,8 |
36,6 |
38,0 |
36,7 |
35,8 |
||
Sakoluku |
282 |
328 |
299 |
278 |
257 |
||
HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA |
|||||||
Vehnä
orastui tasaiseti lukuunottamatta toisen kerranteen reunaa. Tämän hiesuisemman osan
sadot jäivät alhaisemmiksi. Koejäsen 3:ssa 400 kg, koejäsen 4:ssä 700 kg ja koejäsen
8:ssa 840 kg/ha. |
|||||||
VILJELIJÄ |
Pekka Alikirri |
||||||
VILJELIJÄN KOTIKUNTA |
Lieto |
||||||
MAASEUTUKESKUS |
Farma |
||||||
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ |
Anne Kerminen |
||||||
KOE ALOITETTU |
1996 |
||||||
KOEKASVI |
Tjalve kevätvehnä 300 kg/ha |
||||||
ESIKASVI |
kevätvehnä |
||||||
SYYSKÄSITTELY |
kyntö |
||||||
MAALAJI |
rm HeS |
||||||
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA |
jl 0.9, pH6.1, Ca 2290, P 6.8, K 224, Mg 496, B 0.9, Cu 4.6, Mn 8.5, Zn 1.75 |
||||||
RUUTUKOKO |
110 m2 |
||||||
KORJATTU RUUTU |
95 m2 |
||||||
KERRANTEITA |
2 |
||||||
KYLVÖPÄIVÄ |
11.5.1998 |
||||||
KORJUUPÄIVÄ |
15.9.1998 |
||||||
KASVINSUOJELU |
Panoctine Plus -peittaus |
||||||
Express 8 g + MCPA 0,7 l + CCC 0,3 l/ha 9.6.1998 |
|||||||
Stereo 2 l/ha + 200 l vettä 7.7.1998 koejäsenet 6-10 |
|||||||
KOEJÄSENET |
1. |
100 kg typpeä/ ha, Pellon typpi Y-lannos 380 kg |
|||||
2. |
120 kg typpeä/ ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg |
||||||
3. |
120 kg typpeä/ ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg+ (Urea 40 kg+ 400 l vettä) 17.7. |
||||||
4. |
140 kg typpeä/ ha, Pellon typpi Y-lannos 540 kg |
||||||
5 |
160 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 615 kg |
||||||
| TULOKSET | 1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
||
Jyväsato, kg/ha |
4640 |
4730 |
5040 |
4850 |
4830 |
||
Suhdeluku |
100 |
102 |
109 |
105 |
104 |
||
Puintikosteus% |
25,5 |
25,8 |
27,3 |
25,4 |
25,2 |
||
HLP, kg |
72,9 |
71,7 |
72,5 |
71,6 |
71,0 |
||
Raakavalk.% |
11,0 |
11,7 |
11,8 |
12,2 |
12,2 |
||
Raakavalkuaissato kg/ha |
432 |
471 |
503 |
503 |
498 |
||
Lako% |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
1000 siemenen paino, g |
26,7 |
27,5 |
26,5 |
26,5 |
26,5 |
||
Sakoluku |
358 |
390 |
402 |
398 |
406 |
||
| Taudit torjuttu | 6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
||
Jyväsato, kg/ha |
5440 |
5720 |
6240 |
5860 |
5950 |
||
Suhdeluku |
117 |
123 |
134 |
126 |
128 |
||
Puintikosteus% |
28,5 |
27,7 |
29,5 |
27,4 |
28,0 |
||
HLP, kg |
75,3 |
75,1 |
75,7 |
74,8 |
74,7 |
||
Raakavalk.% |
10,5 |
11,0 |
11,2 |
11,3 |
11,5 |
||
Raakavalkuaissato kg/ha |
485 |
532 |
592 |
561 |
529 |
||
Lako% |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
1000 siemenen paino, g |
29,7 |
30,5 |
31,5 |
30,5 |
30,3 |
||
Sakoluku |
370 |
367 |
373 |
386 |
363 |
||
HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA |
|||||||
Oras oli tasainen ja kaunis. Vehnä kehittyi koko kasvikauden hyvin. Ruuduissa jotka eivät olleet saaneet tautientorjuntaa oli lehtilaikkutauteja. Keskimääräinen sato ilman tautientorjuntaa oli 4820 kg lannoitustasojen keskiarvona ja 5840 kg kun taudit oli torjuttu Stereolla. Lisäsatoa saatiin siis 1020 kg/ha. Hlp nousi 3,2 kg ja tsp 3,8 g. Valkuaisprosentit jäivät hieman alhaisiksi korkean satotason takia. Jaettu typpilannoitus nosti satoa 380 kiloa. |
|||||||