Ohrakokeet

[ Siirry Graafeihin ] [ Siirry taulukoihin ]

Ohrakokeet
Tautien torjunta lisäsi satoa 670 kiloa/hehtaari
Ohrakasvuston tarkastelijoita.jpg (243499 bytes)

Viime vuosi osoittautui kasvitautien torjunnan osalta haasteelliseksi. Harvoin tautipaine on niin kova kuin se oli viime kesänä. Maatilakoesarjassa kasvitaudit torjuttiin kerran.
Ohjeena oli "tähkän tullessa esille", kun käytettiin vain tautien torjuntaa. Jos samalla käytettiin korrensäädettä, oikea ruiskutusaika oli ennen tähkälle tuloa.
Keskiarvona tautitorjunta lisäsi satoa 670 kiloa hehtaarille. Koepaikkojen välillä oli kuitenkin selviä eroja.
Lajikkeina kokeissa olivat Saana, Scarlett, Loviisa ja Arve.
Saana on nousemassa hyvin suosituksi mallasohraksi. Sitä oli kolmella koepaikalla ja keskimäärin sen sato nousi kasvitautien torjunnalla 620 kiloa hehtaaria kohti. Se on iso sadonlisä näin taudinkestävälle lajikkeelle.
Saanan keskisato oli 6000 kiloa, paras ruutu jäi niukasti alle 7000 kilon.
Asikkalassa oli kokeessa Scarlett-ohra. Sen sato nousi lähelle 7000 kiloa parhaimmissa ruuduissa. Tässä kokeessa tautientorjunta tehtiin jo rikkakasviruiskutuksen yhteydessä ja sadonlisä jäi vain 210 kiloon hehtaarilla. Loppuiko teho kesken vai onko lajike taudinkestävä, se selviää talven aikana.
Suurimmat sadonlisät kasvitautien torjunnalla saatiin tietysti taudinaralla Arvella (1600 kiloa).
Loviisan sato jäi kolmeen tonniin pahan lakoontumisen takia ja satoerot leikkautuivat vähäisiksi jyvän jäädessä pieneksi.
Mallasohran viljelyssä tautien torjunnalla varmistetaan viljan riittävä laatu. Torjunta-ainekustannuksen vähentämisen jälkeen viljelijälle jää työpalkaksi ja korvaukseksi koneille noin tuhat markkaa hehtaarilta, kun ohra kelpaa maltaaksi ja sadonlisä on koetulosten (670 kiloa) suuruinen.
Syksy on kesää viisaampi. Nyt jälkikäteen voi sanoa, että "nappi" kasvuston hoito olisi ollut tällaisena tautisena vuonna:

ruiskutus: Puoli annosta tautiainetta rikkakasviruiskutuksen yhteydessä
(esimerkiksi Express 8 g + Tilt Gl 0,1 kg + Kemira-kiinnite 0,5 dl + vettä 200 litraa).
ruiskutus: Tähkän tultua esiin täysi annos tautiainetta + ureaa
(esimerkiksi Tilt Gl 0,2 kg + 20 kg ureaa + vettä 400 litraa, illalla)

Laajennettuja ohrakokeita, joissa oli lannoituskoe ja kasvinsuojelukoe yhdistettynä, oli tänä vuonna kuusi. Kussakin kokeessa oli 10 koejäsentä ja 20 ruutua, sillä kerranteita oli kaksi.
Kevätlannoitusvaihtoehtoja oli neljä. Lisäksi yksi koe sai urearuiskutuksen kasvukauden aikana.
Kaikki ruudut saivat peittauksen ja rikkakasvitorjunnan. Tämä edustaa kokeissa kasvinsuojelun perustasoa. Sen lisäksi ruudut puolitettiin kasvitautien torjunnan osalta. Toinen puoli ruudusta ruiskutettiin tauteja vastaan, toinen puoli jätettiin ruiskuttamatta.

Lisätyppeä ureasta

Jatkuvat sateet painoivat typen juurten ulottumattomiin ja lätäkköpaikoista typpi jopa nitrifioitui taivaan tuuliin.
Lannoitusmäärien väliset erot jäivät näin melko pieniksi. Lisäsatoa sen sijaan saatiin ruiskuttamalla kasvustoon lippulehtivaiheessa ureaa 20 kiloa hehtaarille + 400 litraa vettä.
Typpilannoitus tehtiin näin kahdessa osassa: 100 kiloa keväällä kylvön yhteydessä ja 20 kiloa kasvustoon.
Keskimäärin lisäsatoa tuli hehtaarilta 250 kiloa, joillain koepaikoilla jopa 600-900 kiloa.
Urea liukenee parhaiten lämpimään veteen. Kuumavesipesuri on hyvä apu tässä hommassa. Pelkkää urealiuosta käytettäessä käyttöväkevyys saa olla enintään 10 prosenttia ja ruiskutus on tehtävä illalla.
ÄLÄ KOSKAAN RUISKUTA UREAA HELTEELLÄ KASVUSTOON. Liian väkevä liuos aiheuttaa viljan lehtien kärkien kellastumista.
Urealla voidaan vaikuttaa ohran satoon ja valkuaispitoisuuteen. Kun urea ruiskutetaan lippulehtivaiheessa, lisätään jyvien lukumäärää ja jyvän painoa.
Tähkälletulovaiheen ruiskutus lisää jyvän painoa ja 1-2 viikkoa tähkälletulon jälkeen tehty urearuiskutus nostaa valkuaista.
Jos yhdistät urean ja tautiaineen, urealiuos saa olla enintään viisiprosenttinen.
Ruiskutusesimerkki: Tilt Gl 0,2 kg + 20 kg ureaa + 400 l vettä, illalla

Typpilannoitusoptimi 120 kiloa
Lannoitustasokokeet ovat perinteisiä maatilakokeita. Viime vuonna niitä oli yli kymmenellä koepaikalla ja kokeissa oli useita eri lajikkeita. Lannoitus oli 0, 60, 80, 100, 120 tai 140 kiloa typpeä hehtaarille.
Useiden vuosien yhteenvedoista voidaan laskea, että ohran lannoituksen taloudellinen optimi on nykyhinnoilla noin 120 typpikilossa. Ohran hinnan muuttuminen kymmenellä pennillä muuttaa typpioptimia 5 kiloa.
Ohrasadot ovat olleet maatilakokeissa sadalla typpikilolla koko 90-luvun noin 5500 kiloa. Paras vuosi oli 1993 5800 kiloa hehtaarilta ja heikoin 1992 4700 kiloa.
Hyviä satoja pidetään yllä tekemällä tarpeen mukainen kasvinsuojelu huolellisesti ja varsinkin huolehtimalla pellon ojituksesta ja muusta kasvukunnosta. Ammattitaitoinen viljelijä pystyy kasvustoja tarkkailemalla ja oikeilla toimenpiteillä pienentämään vuosien välistä satovaihtelua.
Ohran lannoituksen suunnittelussa kannattaa lähtökohtana pitää ympäristöehtojen mukaista tarkennettua lannoitusta. Kemiran lannoitustulkista löytyvät lajikekohtaiset typpilannoitussuositukset. Kun niitä tarkentaa satotavoitteilla ja muilla lohkon viljelytekniikkaan liittyvillä suosituksilla, löytyy kullekin lohkolle sopiva typpilannoitus.
Fosfori ja kalium sekä hivenlannoitus suunnitellaan viljavuustutkimukseen perustuen.

Ohrasato kasvoi kasvitautien ja laon.JPG (87712 bytes)
Kasvitautien torjunta tuotti ohrakokeissa keskimäärin 670 kilon lisäsadon.

Typpilannoituksen ja tautien torjunnan vaikutus mallasohrien laatuun
Viime kesän ohrakokeissa paras sato tuli jaetulla 100+20 kilon typpilannoituksella ja kasvitautien torjunnalla.

Tautien torjunnan vaikutus mallasohrien.JPG (125680 bytes)
Kuviosta näkyy, millaiset satoerot tautien torjunta sai aikaan.

Kasvitautien ja laon torjunnan vaikutus ohrasatoon.JPG (106978 bytes)
Kasvitautien ja laontorjunta tuotti yllättäen 80 kilon typpimäärällä 720 kilon lisäsadon. Muuten pylväät ovat odotusten mukaiset eli tautien torjunnan hyöty suurenee typpilannoituksen lisääntyessä.

Ohrasatojen kehitys.JPG (120789 bytes)
Pylväistä näkyy hyvin, miten maatilakokeiden sadot sadan kilon typpilannoituksella ovat parantuneet parina viime vuosikymmenenä.

Kasvitautien torjunnan vaikutus ravinteiden.JPG (90656 bytes)

Kasvitautien torjunta paransi selvästi ravinteiden käytön hyötysuhdetta ja vähensi maahan jäävien ravinteiden määrää.

OHRAN LANNOITUS

VILJELIJÄ		Mäntsälän ammattiopisto
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Mäntsälä
MAASEUTUKESKUS		Uudenmaan MSK
		Jalo Talliniemi
TUOTEPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1996
KOEKASVI		Inari ja Saana ohra
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		s HHt
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		jl 1.6, pH 6.7, Ca 3490, P 45, K 274, Mg 306, B 1.7, Cu 7.7, Mn 16, Zn 5.2

RUUTUKOKO		50 m²
KORJATTU RUUTU		15 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		15.5.1998
KORJUUPÄIVÄ		16.9.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato S peittaus
		Logran 20 W 20 g + Dipro Duplosan 0,8 l 9.6.1998
		Tilt Gl 0,2 kg +Moddus 250 EC 0,3 l/ha 28.6.1998

KOEJÄSENET	1.	Lannoittamaton					Inari
	2.	80 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 310 kg/ha
	3.	100 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 385 kg/ha
	4.	120 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha

	5.	Lannoittamaton					Saana
	6.	80 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 310 kg/ha
	7.	100 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 385 kg/ha
	8.	120 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha

TULOKSET		Inari				Saana
		1	2	3	4	5	6	7	8

Jyväsato, kg/ha		4340	5570	5920	5880	3590	4980	5710	5790
Suhdeluku		78	100	106	106	72	100	115	116
Puintikosteus%		17,5	15,8	17,2	19,3	17,6	15,7	16,8	17,2
HLP, kg		67,9	67,0	66,2	66,1	67,1	66,2	68,0	68,3
Raakavalk.%		9,2	9,5	11,1	11,8	10,1	9,5	10,9	11,5
Raakavalkuaissato kg/ha		339	450	556	590	306	400	530	566
Lako%		0	0	0	0	0	590	0	0
1000 siemenen paino, g		46,4	49,5	48,2	47,4	45,9	46,0	45,9	44,3

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA:
Koealue oli tasainen ja pysty. Satotaso kokeen ohrilla nousi korkeaksi. Inari oli hieman Saanaa satoisampi kuten aikaisempinakin vuosina. Laadultaan ohrat olivat maltaaksi kelpaavaa tasoa. ^{Boreal Suomen Kasvinjalostus on lahjoittanut tähän kokeeseen Saanan ja Inarin sertifioidun siemenen.}

VILJELIJÄ		Pertti Hatva
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Vuolijoki
MAASEUTUKESKUS		Kainuun MSK
PIIRIAGROLOGI		Matti Väisänen
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ		Ilkka Mustonen
KOEVASTAAVA		Arvi Kekäläinen

KOE ALOITETTU		1996
KOEKASVI		Rolfi ohra
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		erm HtMr
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		jl 1.2, pH 5.8, Ca 1200, P 14, K 184, Mg 186, B 0.7, Cu 7.7, Mn 10, Zn 2.4

RUUTUKOKO		150 m²
KORJATTU RUUTU		76 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		15.6.1998
KORJUUPÄIVÄ		30.9.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato peittaus
		Express 10 g/ha		2.7.1998

KOEJÄSENET	1.	Lannoittamaton
	2.	60 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 300 kg/ha 80 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 400 kg/ha 100 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 500 kg/ha 1201 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 600 kg/ha
	3.
	4.
	5.

TULOKSET
		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		1950	3050	3000	2800	2940
Suhdeluku		64	100	98	92	96
Puintikosteus%		27,1	29,8	31,4	32,0	29,8
HLP, kg		53,2	52,2	55,0	50,9	51,5
Raakavalk.%		12,1	14,3	13,7	15,0	15,2
Raakavalkuaissato kg/ha		200	371	348	357	380
Lako%		0	30	55	65	60
1000 siemenen paino, g		27,1	27,5	29,4	27,9	26,8

^{HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA}
Sateisen ja kylmän kevään takia kylvö myöhästyi. Koko kesä oli sateinen ja viileä. Syyskuun alussa ja lopussa hallaöitä. Koejäsenet 4 ja 5 lakoontuivat elokuun lopulla. Satotaso jäi alhaiseksi lakoontumisen ja tautien takia sillä niitä ei oltu torjuttu. Kasvusto oli myös epätasainen märkyydestä johtuen. Kasvusto ei ole pystynyt käyttämään lannoitusta sadonmuodostukseen mikä näkyy korkeista valkuaispitoisuuksista.

VILJELIJÄ		Ilpo Kiema
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Savonlinna
MAASEUTUKESKUS		MSK Mikkeli
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ		Risto Asikainen

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Tyra ja Inari ohra
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		htMm
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		pH 5.8, Ca 4140, P 18, K 129, Mg 294, B 0.9, Cu 9.3, Mn 21, Zn 7.6

RUUTUKOKO		120 m²
KORJATTU RUUTU		120 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		20.5.1998
KORJUUPÄIVÄ		24.9.1997
LANNOITUS		Syksyllä sianlietettä 20 m2/ha, josta käyttökelpoista typpeä 30 kg
KASVINSUOJELU		Baytan 200 g
		Ratio 2 tabl. +Mcpa 0,8 l + Roxion 0,4 l/ha 16.6.1998 Tilt 0,5 l + Cerone 0,3 l/ha 10.7.1998 Roundup 3.0 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha 2.9.1998



KOEJÄSENET	1.	Ei kevätlannoitusta 30 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 115 kg/ha 50 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 190 kg/ha 70 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 270 kg/ha
	2.
	3.
	4.

TULOKSET
Tyra		1	2	3	4
Jyväsato, kg/ha		4010	4300	4610	4630
Suhdeluku		100	107	115	115
Puintikosteus%		18,3	18,5	18,3	19,8
HLP, kg		68,2	67,4	67,8	68,0
Raakavalk.%		12,1	12,5	12,7	12,7
Raakavalkuaissato kg/ha		411	457	496	500
Lako%		15	20	30	0
1000 siemenen paino, g		39,0	36,5	39,4	39,6

^Inari		5	6	7	8
Jyväsato, kg/ha		3870	4610	4860	4790
Suhdeluku		97	115	121	119
Puintikosteus%		18,0	17,5	61,2	20,9
HLP, kg		64,2	66,4	67,9	65,5
Raakavalk.%		12,3	12,0	11,6	12,7
Raakavalkuaissato kg/ha		405	471	479	517
Lako%		33	20	30	40
1000 siemenen paino, g		41,4	43,4	44,3	41,6

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Kylvö myöhästyi normaalista puolitoista viikkoa. Ohrissa oli jonkin verran laikkutauteja. Juolavehnää runsaasti varsinkin toisessa kerranteessa. Se torjuttiin ennen puintia ^{Sademäärät: kesäkuu 60 mm, heinäkuu 126 mm ja elokuu 119 mm. Tyran lannoitettujen ruutujen keskisato oli 4510 ja Inarin 4750 kiloa hehtaarilta.}

VILJELIJÄ		Matti Mäki-Lohiluoma
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Kauhajoki
MAASEUTUKESKUS		Etelä-Pohjanmaan MSK
PIIRIAGROLOGI		Jouni Leppä
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ		Jan Brännkärr

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Thule ohra
ESIKASVI		rypsi
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		HHt
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		pH 6.3, Ca 1300, P 14, K 57, Mg 300

RUUTUKOKO		120 m²
KORJATTU RUUTU		86 m2
KERRANTEITA		3
KYLVÖPÄIVÄ		6.6.1998
KORJUUPÄIVÄ		24.9.1998
LANNOITUS		Kalisuolaa 80 kg/ha
KASVINSUOJELU		Täyssato peittaus
		Express 8 g + CCC 0,2 l + Sito			18.6.1998
		Tilt Gl 0,2 l + Cerone 0,4 l			16.7.1998

KOEJÄSENET	1.	Lannoittamaton
	2.	80 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 400 kg/ha
	3.	100 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 500 kg/ha
	4.	120 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 600 kg/ha
	5.	140 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 3 700 kg/ha
TULOKSET
		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		3190	4400	4000	3810	3710
Suhdeluku		73	100	91	87	84
Puintikosteus%		33,5	32,1	31,3	32,1	33,1
HLP, kg		55,1	52,8	50,7	50,1	50,5
Raakavalk.%		12,9	14,9	15,0	15,6	15,8
Raakavalkuaissato kg/ha		222	378	344	331	326
Lako%		0	60	70	90	90
1000 siemenen paino, g		26,5	26,0	25,2	24,0	24,5

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Heinäkuun lopussa kovat sateet lakoonnuttivat lannoitetut ruudut mikä on laskenut satoja. Alhaisen satotason takia ovat valkuaisprosentit nouseet kovin korkeiksi. Ceronea 0,4 l ei riittänyt tässä kokeessa Kauhajoella mutta Etelä-Suomessa se olisi ollut monin paikoin liian suuri annos varsinkin kaksitahoisille ohrille.

VILJELIJÄ			Raimo Rinkinen
VILJELIJÄN KOTIKUNTA			Liminka
MAASEUTUKESKUS			Oulun MSK
PIIRIAGROLOGI			Matti Jokela
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ			Kimmo Hirvikallio
KOEVASTAAVA			Arvi Kekäläinen

KOE ALOITETTU			1996
KOEKASVI			Arve,Artturi, Botnia ohra
ESIKASVI			ohra
SYYSKÄSITTELY			kyntö
MAALAJI			m HHt
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA			jl 3.5, pH 5.9, Ca 977, P 20, K 137, Mg 243, B 1.3, Cu 5.4

RUUTUKOKO			100 m²
KORJATTU RUUTU			72 m2
KERRANTEITA			2
KYLVÖPÄIVÄ			20.5.1998
KORJUUPÄIVÄ			14.9.1998
KASVINSUOJELU			Täyssato S
			Express 8 g/ha + CCC 0,5 l + Tilt EC 0,25 l/ha 30.6.1998 Tilt EC 0,25 l/ha 13.7.1998


KOEJÄSENET		^{1. 6.11.}	Lannoittamaton
	^{2. 7. 12.}		60 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 4 300 kg/ha
	3. 8. 13.		80 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 4 400 kg/ha
	4. 9. 14.		100 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 4 500 kg/ha
	5. 10. 15.		120 kg typpeä/ha, Pellon Y-lannos 4 600 kg/ha

TULOKSET
^Arve			1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha			1150	2990	3260	4930	5770
Suhdeluku			38	100	109	165	193
Puintikosteus%			35,7	32,2	39,2	27,0	28,3
HLP, kg			60,5	62,0	65,1	63,5	63,3
Raakavalk.%			9,6	8,7	9,0	10,1	11,1
Raakavalkuaissato kg/ha			93	220	249	423	546
Lako%			0	0	0	0	0
1000 siemenen paino, g			31,9	34,5	34,8	36,8	35,8

^Artturi			6	7	8	9	10
Jyväsato, kg/ha			540	2750	3400	4200	5670
Suhdeluku			20	100	124	153	206
Puintikosteus%			37,4	27,3	31,3	39,1	29,1
HLP, kg			57,6	60,2	61,6	64,4	63,5
Raakavalk.%			9,0	9,3	9,1	10,6	11,1
Raakavalkuaissato kg/ha			41	216	262	379	532
Lako%			0	0	0	0	0
1000 siemenen paino, g			31,7	31,4	33,8	37,2	36,2

			Botnia
			11	12	13	14	15
Jyväsato, kg/ha			1580	2960	4950	5370	4770
Suhdeluku			53	100	167	181	161
Puintikosteus%			30,7	40,4	33,6	35,1	46,9
HLP, kg			59,3	57,7	58,5	58,9	57,6
Raakavalk.%			9,5	8,8	9,0	9,8	10,4
Raakavalkuaissato kg/ha			127	221	377	447	420
Lako%			0	0	0	0	50
1000 siemenen paino, g			31,9	31,4	33,9	34,3	32,6

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Kesä oli kylmä ja satoi paljon, noin 500 mm kasvukauden aikana. Arve ja Artturi ylsivät yli 5500 kilon satoon mutta Botnia jäi hieman alle. Lako laski Botnian satoa ylimmällä lannoitustasolla. Valkuaiset ovat alhaisia. ^{Arven ja Artturin hlp ovat parhaissa ruuduissa lajikkeen keskiarvoa mutta Botnia jäi noin 4 kg alle keskiarvon.}

OHRAN STARTTIFOSFORI LANNOITUS 1998

VILJELIJÄ		Jorma Lammi
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Ylihärmä
MAASEUTUKESKUS		Etelä-Pohjanmaan MSK
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ		Pekka Luoma

KOE ALOITETTU		1997
KOEKASVI		Tyra ohra
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		HHT
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		pH 6.8, Ca 1950, P 9.2, K 121, Mg 304, B 0.8, Cu 5.6, Mn 6.7, Na 46.1, Zn 17

RUUTUKOKO		180 m²
KORJATTU RUUTU		96 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		30.5.1998
KORJUUPÄIVÄ		24.9.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato peittaus
		Diklo 1,5 l + CCC 0,5 l 28.6.1998
		Tilt Gl 0,2 l 8.7.1998 koejäsenet 1-4

KOEJÄSENET	1.	Pellon Y-lannos 5 430 kg + Starttilannos Raedap 40 kg
	2.	Pellon Y-lannos 5 440 kg + Starttilannos Raedap 20 kg
	3.	Pellon Y-lannos 5 450 kg
	4.	Pellon Y-lannos 6 530 kg

TULOKSET
Taudit torjuttu		1	2	3	4
Jyväsato, kg/ha		5640	5240	5200	5390
Suhdeluku		108	101	100	104
Puintikosteus%		25,0	28,2	27,3	25,7
HLP, kg		69,3	69,6	68,8	68,7
Raakavalk.%		11,4	11,7	12,1	11,6
Raakavalkuaissato kg/ha		544	521	535	529
Lako%		0	0	0	0
1000 siemenen paino, g		42,6	43,6	43,2	41,1

Taudit torjumatta		5	6	7	8
Jyväsato, kg/ha		4800	4620	4420	4770
Suhdeluku		109	105	100	108
Puintikosteus%		21,8	22,3	22,6	21,0
HLP, kg		67,2	66,4	66,3	68,0
Raakavalk.%		12,2	12,2	12,4	11,8
Raakavalkuaissato kg/ha		497	479	466	477
Lako%		30	30	30	30
1000 siemenen paino, g		36,1	35,2	34,6	36,7

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Kesä oli sateinen, kylvö ja kasvinsuojelut olivat myöhässä. Kasvitauteja oli Tilttaamattomassa. Sademäärä 1.5.-1.9. oli 352 mm, vuonna 1997 156 mm. Vastaavan ajan lämpösumma oli 921 astetta ja vuonna 1997 1201 astetta.Paras sato saatiin kun siemenriviin oli laitettu 40 kg Starttilannos Raedappia. Lisäsatoa saatiin 440 kiloa/ha kun kasvitaudit oli torjuttu ja 380 kiloa jos torjuntaa ei oltu tehty. Kasvitautien torjunta lisäsi satoa 715 kiloa Tyra-ohralla tässä kokeessa. Kasvitautientorjunta lisäsi sekä hehtolitran painoa että 1000 jyvänpainoa.

VILJELIJÄ		Juhani Hakala
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Ikaalinen
MAASEUTUKESKUS		Pirkanmaan MSK
PIIRIAGROLOGI		Erkki Hatavara

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Loviisa ohra
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		Hiesu
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		pH 6.1, Ca 1395, P 13.5, K 146, Mg 264, Cu 3.6

RUUTUKOKO		480 m²
KORJATTU RUUTU		104 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		24.5.1998
KORJUUPÄIVÄ		4.9.1998
KASVINSUOJELU		Ratio + CCC 0,4 l + Sito Plus 0,5 l/ha 26.6.1998
		Tilt EC 0,5 l + Cerone 0,4 l/ha 10.7.1998
KOEJÄSENET	1.	Pellon Y-lannos 4 509 kg/ha
	2.	Pellon Y-lannos 4 509 kg/ha + Raedap 22 kg/ha (5 kg fosforia)
	3.	Pellon Y-lannos 4 509 kg/ha + Raedap 44 kg/ha (10 kg fosforia)

TULOKSET
		1	2	3
Jyväsato, kg/ha		3270	3180	3450
Suhdeluku		100	97	106
Puintikosteus%		18,2	19,2	19,2
HLP, kg		58,4	61,5	59,8
Raakavalk.%		11,7	11,8	12,0
Raakavalkuaissato kg/ha		324	317	352
Lako%		0	0	0
1000 siemenen paino, g		23,6	28,3	27,5

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Kylvöolosuhteet olivat keväällä normaalit. Kesä oli erittäin sateinen: kesäkuu 117 mm, heinäkuu 148 mm ja elokuu 72 mm. tautiruiskutus vaiheessa lippulehti oli puhdas. Tauteja tuli kuitenkin myöhemmin. Kasvusto oli näyttävämpi kuin sadonkorjuussa toteutunut sato.

OHRAN LANNOITUS JA KASVINSUOJELU 1998

VILJELIJÄ		Jämsän maatalous- ja puutarhaoppilaitos
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Jämsä
TILANHOITAJA		Ossi Kattilakoski
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ		Erkki Lehto

KOE ALOITETTU		1997
KOEKASVI		Loviisa ohra 220 kg/ha
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		Hs
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		jl 0.9, pH 6.6, Ca 1350, P 12, K 83, Mg 206, B 0.9, Cu 3.1, Mn 19, Zn 1.18

RUUTUKOKO		275 m²
KORJATTU RUUTU		73 m2
KERRANTEITA		2
LANNOITUS		Pellon Y-lannos 5
KYLVÖPÄIVÄ		6.6.1998
KORJUUPÄIVÄ		9.9.1998
KASVINSUOJELU		peittaus Täyssato S 200 g / 100 kg
		Express 75 DF 9 g/ha + kiinnite 24.6.
		Tilt Gl 0,2 kg + Cerone 0,2 l/ha 6.7.				koejäsenille 6-10

KOEJÄSENET	1. ja 6.	80 kg typpeä/ha
	2. ja 7.	100 kg typpeä/ha
	3. ja 8.	100 kg + 20 kg typpeä, Ureana ( 40 kg + 400 l vettä) lippulehdelle 3.7.1998
	4. ja 9.	120 kg typpeä
	5. ja 10.	140 kg typpeä

TULOKSET
		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		2340	2530	2440	2890	3040
Suhdeluku		100	108	104	124	130
Puintikosteus%		16,0	19,6	18,0	17,0	17,3
HLP, kg		50,4	52,8	51,5	53,3	52,7
Raakavalk.%		12,9	13,2	13,2	13,6	14,0
Raakavalkuaissato kg/ha		256	284	274	333	360
Lako%		95	95	95	95	95
1000 siemenen paino, g		27,3	29,1	27,3	26,8	27,8
Jyväkoko	> 2,5 mm %	31,9	34,7	37,6	40,1	37,7
	2,5-2,2 mm %	39,5	38,8	39,7	36,1	38,8
	< 2,2 mm %	28,6	26,5	22,7	23,8	23,5
Taudit torjuttu
		6	7	8	9	10
Jyväsato, kg/ha		3180	3210	3280	3040	3140
Suhdeluku		136	137	140	130	134
Puintikosteus%		20,0	20,0	18,5	21,5	21,5
HLP, kg		50,4	50,7	49,5	50,4	51,2
Raakavalk.%		12,1	13,2	12,2	13,8	13,6
Raakavalkuaissato kg/ha		325	361	340	355	362
Lako%		90	95	95	93	95
1000 siemenen paino, g		26,9	27,6	25,3	26,9	26,7
Jyväkoko	> 2,5 mm %	36,5	37,3	37,6	37,7	39,9
	2,5-2,2 mm %	39,0	38,0	38,7	38,7	36,4
	< 2,2 mm %	24,5	24,7	23,7	23,6	23,7

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Jatkuva sade ja tuuli painoivat käsittelemättömät ruudut lakoon 19.7.1998. Puitaessa kaikki ruudut olivat laossa. Lakoutuminen keskeytti jyvän täyttymisen ja jyvökoko jäi hyvin pieneksi. Kasvitautien torjunta nosti

VILJELIJÄ			Tapio Mäkinen
VILJELIJÄN KOTIKUNTA			Karstula
MAASEUTUKESKUS			Keski-Suomen MSK
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ			Eero Martikainen

KOE ALOITETTU			1998
KOEKASVI			Arve-ohra
ESIKASVI			ohra
SYYSKÄSITTELY			kyntö
MAALAJI			HtMr
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA			pH 6.7, Ca 1480, P 17.0, K 164, Mg 255

RUUTUKOKO			150 m²
KORJATTU RUUTU			93 m2
KERRANTEITA			2
KYLVÖPÄIVÄ			29.5.1998
LANNOITUS			Pellon Y-lannos 4
KORJUUPÄIVÄ			14.9.1998
KASVINSUOJELU			Täyssato S peittaus
			Express 75 DF 8 g + CCC + kiinnite, 25.6.1998
			Stereo 1,6 l + Moddus 0,3 l/ha 12.7.1998

KOEJÄSENET		1. ja 5.	80 kg typpeä
		2. ja 6.	100 kg typpeä
		3. ja 7.	100 kg + 20 kg typpeä, Ureana ( 40 kg + 400 l vettä) lippulehdelle 6.7.1998
		4. ja 8.	120 kg typpeä

TULOKSET			1	2	3	4
Jyväsato, kg/ha			4110	3690	4040	3190
Suhdeluku			100	90	98	78
Puintikosteus%			25,2	27,0	26,9	29,6
HLP, kg			54,4	55,5	55,0	56,4
Raakavalk.%			11,7	12,5	12,4	13,6
Raakavalkuaissato kg/ha			408	391	424	367
Lako%			45	70	40	85
1000 siemenen paino, g			29,4	30,1	30,4	32,1
Jyväkoko	> 2,5 mm %		58,6	53,4	54,6	60,3
	2,2-2,5mm%		29,5	32,4	31,0	29,5
	< 2,2 mm%		11,9	14,2	14,4	10,2
Taudit torjuttu
			5	6	7	8
Jyväsato, kg/ha			5400	5050	5680	5320
Suhdeluku			131	123	138	129
Puintikosteus%			30,2	32,8	31,1	31,7
HLP, kg			59,6	58,6	59,9	58,6
Raakavalk.%			11,1	12,8	11,6	12,8
Raakavalkuaissato kg/ha			508	547	560	579
Lako%			0	30	8	35
1000 siemenen paino, g			35,4	35,4	36,9	35,2
Jyväkoko	> 2,5 mm %		70,6	70,3	73,2	73,2
	2,2-2,5 mm %		23,5	23,8	22,3	21,2
	< 2,2 mm %		5,9	5,9	4,5	5,6

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Kasvustossa oli hieman lakoa jo 6.7. rajujen ukkoskuurojen takia. Ilman Moddusta jääneet ruudut tulivat tähkälle 2-3 päivää aikaisemmin. Lohkon kokonaissato oli 4900 kg/ha. Stereo lisäsi Arven satoa tässä kokeessa 1600 kg/ha. Hehtolitran paino nousi 3,9 kg ja tuhannensiemenenpaino 5,2 g kun jyvä sai täyttyä rauhassa. Urealannoitus kasvukaudella lisäsi satoa 360 kg/ha, kun taudit oli torjuttu, verrattuna vastaavaan kerralla annettuun typpimäärään.

OHRAN LANNOITUS JA KASVINSUOJELU 1998

VILJELIJÄ		Kalevi Ala-Hakula
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Eura
MAASEUTUKESKUS		Satakunnan MSK
PIIRIAGROLOGI		Markku Anttila
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Saana, sertif. 236 kg/ha
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		LjS
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		jl 0.9, pH 6.5, Ca 2400, P 19, K 210, Mg 140, B 0.9, Cu 7.0, Mn 13, Zn 2.2

RUUTUKOKO		165 m²
KORJATTU RUUTU		60 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		30.4.1998
LANNOITUS		Pellon Y-lannos 4
KORJUUPÄIVÄ		31.8.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato peittaus 200 g/100 kg
		Express 75 DF 8 g + MCPA 1.0 l + CCC 0,3 l/ha 6.6.1998
		Stereo 1,6 l + Cerone 0,3 l/ha 26.6.1998				koejäsenet 6-10

KOEJÄSENET	1. ja 6.	80 kg typpeä
	2. ja 7.	100 kg typpeä
	3. ja 8.	80 kg + 20 kg typpeä, Ureana ( 40 kg + 400 l vettä) lippulehdelle 24.6.1998
	4. ja 9.	120 kg typpeä
	5. ja 10.	140 kg typpeä

TULOKSET		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		5950	6000	6970	5900	4790
Suhdeluku		100	101	117	99	81
Puintikosteus%		29,5	29,3	26,9	29,3	33,6
HLP, kg		67,3	67,9	68,4	67,3	67,0
Raakavalk.%		11,5	11,3	11,5	11,2	11,6
Raakavalkuaissato kg/ha		582	574	681	561	471
Lako%		55	40	30	65	90
1000 siemenen paino, g		40,9	39,2	42,2	39,6	39,3
Jyväkoko	> 2,5 mm %	83,1	87,7	88,3	84,0	83,0
	2,2-2,5 mm %	12,5	8,0	8,3	11,6	13,0
	< 2,2 mm %	4,4	4,3	3,4	4,4	4,0

Taudit torjuttu
		6	7	8	9	10
Jyväsato, kg/ha		6400	6370	6820	6250	6190
Suhdeluku		108	107	115	105	104
Puintikosteus%		30,4	29,4	27,9	30,2	30,4
HLP, kg		66,0	66,2	66,7	65,4	65,6
Raakavalk.%		11,8	11,6	11,7	12,0	12,5
Raakavalkuaissato kg/ha		642	629	675	635	655
Lako%		20	28	30	38	90
1000 siemenen paino, g		37,2	38,8	38,2	38,7	36,0
Jyväkoko	> 2,5 mm %	78,2	83,5	82,2	75,7	73,4
	2,2-2,5 mm %	15,1	12,2	12,9	17,1	17,3
	< 2,2 mm %	6,7	4,3	4,9	7,2	9,3
Beta-amylaasi aktiivisuus		162	165	147	146	158

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Aikaisin kylvetty ohra orastui tasaisesti ja oli rehevä. Pieniä laikkuja jo orasvaiheessa. Heinäkuun alussa oli ns. fysiologisia laikkuja melko paljon. Koejäsen 5:n toinen kerranne oli huono mikä laskee ruudun keskisatoa. Satotaso kokeessa oli korkea ja tautientorjunnalla saatiin lisäsatoa 490 kg. Lakoisuus pienensi jyväkokoa. Urearuiskutus lisäsi satoa ilman tautientorjuntaa 970 kg ja kun taudit oli torjuttu 450 kg vastaavaan kerralla annettuun typpimäärään.

VILJELIJÄ		Kalevi Ala-Hakula
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Eura
MAASEUTUKESKUS		Satakunnan MSK
PIIRIAGROLOGI		Markku Anttila
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Saana, sertif. 236 kg tih. 450 kg/m²
ESIKASVI		herne
SYYSKÄSITTELY		kultivointi
MAALAJI		LjS
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		pH 6.0, Ca 2030, P 9.7, K 166, Mg 254

RUUTUKOKO		165 m2
KORJATTU RUUTU		90 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		4.5.1998
LANNOITUS		Pellon Y-lannos 4
KORJUUPÄIVÄ		4.9.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato peittaus 200 g/100 kg
		Express 75 DF 8 g + MCPA 1l + CCC 0,3 l/ha				6.6.1998
		Stereo 1,6 l + Cerone 0,3 l/ha 26.6.1998				koejäsenet 6-10

KOEJÄSENET	1. ja 6.	80 kg typpeä
	2. ja 7.	100 kg typpeä
	3. ja 8.	80 kg + 20 kg typpeä, Ureana ( 40 kg + 400 l vettä) lippulehdelle 24.6.1998
	4. ja 9.	120 kg typpeä
	5. ja 10.	140 kg typpeä
TULOKSET		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		5300	5440	5140	5140	4800
Suhdeluku		100	103	97	97	91
Puintikosteus%		21,0	21,0	22,8	22,5	23,5
HLP, kg		63,1	63,4	66,0	63,3	62,8
Raakavalk.%		11,6	11,7	10,9	11,6	12,1
Raakavalkuaissato kg/ha		521	539	474	505	492
Lako%		80	80	90	80	95
1000 siemenen paino, g		36,6	37,0	40,3	36,7	35,5
Jyväkoko	> 2,5 mm %	77,8	75,7	87,6	76,8	75,7
	2,2-2,5 mm %	16,1	17,2	9,6	17,1	18,7
	< 2,2 mm %	6,1	7,1	2,8	6,1	5,6

^{Taudit torjuttu}		6	7	8	9	10
Jyväsato, kg/ha		5960	5950	5790	5840	5880
Suhdeluku		112	112	109	110	111
Puintikosteus%		25,4	25,4	26,9	26,5	25,7
HLP, kg		65,4	66,5	65,9	65,5	64,4
Raakavalk.%		11,3	11,3	10,9	11,2	11,2
Raakavalkuaissato kg/ha		570	571	536	556	559
Lako%		15	40	25	55	50
1000 siemenen paino, g		39,9	40,3	40,9	39,7	37,9
Jyväkoko	> 2,5 mm %	83,3	89,6	86,5	88,7	79,5
	2,2-2,5 mm %	12,2	8,8	10,1	8,8	14,5
	< 2,2 mm %	4,5	1,6	3,4	2,5	6,0

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Lohko kuorettui hieman kylvön jälkeen ja oras jäi siten hieman harvaksi 450 kpl/m2. Ilman korrensäädettä olleet ruudut lakoontuivat 29.7.1998. Muut vasta vähän ennen puintia. Kasvitautien torjunta lisäsi satoa 720 kg. ^{Tässä kokeessa jaetusta typestä ei ollut hyötyä.}

VILJELIJÄ		Vesa Ketola
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Loimaa
MAASEUTUKESKUS		Farma
PIIRIAGROLOGI		Hannu Mäkipää
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Saana ohra 245 kg , 580 kpl/m²
ESIKASVI		ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		HeS
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		pH 6.0, Ca 2400, P 12, K 192, Mg 544

RUUTUKOKO		150 m2
KORJATTU RUUTU		93 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		15.5.1998
LANNOITUS		Pellon Y-lannos 4
KORJUUPÄIVÄ		7.9.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato peittaus 200 g/100 kg
		Express 75 DF 8 g + kiinnite, koko alueelle 14.6.
		Stereo 1.6 l/ha + Moddus 0.2 l 28.6.

KOEJÄSENET	1. ja 6.	80 kg typpeä
	2. ja 7.	100 kg typpeä
	3. ja 8.	80 kg + 20 kg typpeä, Ureana ( 40 kg + 400 l vettä) lippulehdelle 27.6.
	4. ja 9.	120 kg typpeä
	5. ja 10.	140 kg typpeä

TULOKSET
		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		4700	4870	4920	4980	4960
Suhdeluku		100	104	105	106	106
Puintikosteus%		19,0	18,8	19,3	19,8	19,0
HLP, kg		66,3	64,6	65,7	65,0	64,7
Raakavalk.%		10,4	10,6	10,9	11,1	11,3
Raakavalkuaissato kg/ha		413	439	454	470	475
Lako%		55	40	30	65	90
1000 siemenen paino, g		37,1	36,9	35,7	35,4	34,7
Jyväkoko	> 2,5 mm %	83,7	82,8	78,9	81,4	76,6
	2,5-2,2 mm %	12,7	13,8	15,8	14,2	16,3
	< 2,2 mm %	3,6	3,4	5,3	4,4	7,1

^{Taudit torjuttu}		6	7	8	9	10
Jyväsato, kg/ha		5240	5400	5550	5800	5650
Suhdeluku		111	115	118	123	120
Puintikosteus%		18,7	19,4	19,0	19,2	19,3
HLP, kg		68,2	68,0	68,0	68,4	68,5
Raakavalk.%		9,9	10,7	10,6	11,2	11,0
Raakavalkuaissato kg/ha		441	491	500	550	525
Lako%		0	0	0	0	10
1000 siemenen paino, g		40,9	41,6	40,7	40,3	40,6
Jyväkoko		90,5	90,0	87,5	84,5	86,5
		7,9	8,6	10,4	12,8	10,6
		1,6	1,4	2,1	2,7	2,9
Beta-amylaasi aktiivisuus		142	151	154	163	156

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Pelto muokkautui hyvin. Ohra orastui tasaisesti ja oras oli tasainen ja tiheä. ^{6.7. fysiologisia kasvuhäiriöitä, taudit tulivat heinäkuun puolessa välissä. Tässä kokeessa Urearuiskutus ei lisännyt satoa, tautientorjunta kylläkin 640 kiloa.} ^{Hehtolitranpaino nosi 3 kg ja 1000 jyvänpaino 4,9 g.}

VILJELIJÄ		Päijät-Hämeen MOL
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Asikkala
MAASEUTUKESKUS		Päijät-Hämeen MSK
PIIRIAGROLOGI		Arto Ala-Hemmilä
ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ		Simo Ylä-Uotila

KOE ALOITETTU		1997
KOEKASVI		Scarlett ohra 210 kg /ha
ESIKASVI		Saana ohra
SYYSKÄSITTELY		kyntö
MAALAJI		m hkKHt
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		jl 2.2, pH 6.8, Ca 2550, P 21, K 150, Mg 119, Cu 3.9, Mn 21, Zn 2.41

RUUTUKOKO		87 m²
KORJATTU RUUTU		82 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		11.5.1998
LANNOITUS		Pellon Y-lannos 3
KORJUUPÄIVÄ		7.9.1998
KASVINSUOJELU		Express 8 g/ha 14.6.1998
		Express 8 g/ha + Tilt Gl 0.2 l/ha 14.6.1998				koejäsenet 6-10

KOEJÄSENET	1. ja 6.	80 kg typpeä
	2. ja 7.	100 kg typpeä
	3. ja 8.	100 kg + 20 kg typpeä, Ureana ( 40 kg + 400 l vettä) lippulehdelle 21.6.1998
	4. ja 9.	120 kg typpeä
	5. ja 10.	140 kg typpeä

TULOKSET
		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		6140	6780	6930	6340	5990
Suhdeluku		100	110	113	103	98
Puintikosteus%		18,2	17,5	19,5	18,8	19,7
HLP, kg		69,8	70,0	69,1	69,1	68,7
Raakavalk.%		10,6	10,9	11,8	11,2	12,1
Raakavalkuaissato kg/ha		553	625	692	601	614
Lako%		0	3	8	25	30
1000 siemenen paino, g		41,9	41,1	41,4	40,1	40,2
Jyväkoko	> 2,5 mm %	93,0	92,2	92,3	89,1	87,7
	2,2-2,5 mm %	5,4	6,0	5,7	8,3	8,2
	< 2,2 mm %	1,6	1,8	2,0	2,6	4,1

^{Taudit torjuttu}		6	7	8	9	10
Jyväsato, kg/ha		6670	6590	6960	6360	6690
Suhdeluku		109	107	113	104	109
Puintikosteus%		17,9	18,3	19,3	19,2	19,9
HLP, kg		70,8	70,7	69,0	69,6	69,0
Raakavalk.%		10,4	10,3	11,1	11,5	11,9
Raakavalkuaissato kg/ha		587	574	657	622	677
Lako%		0	5	13	15	35
1000 siemenen paino, g		43,7	44,0	42,5	42,5	42,5
Jyväkoko	> 2,5 mm %	95,5	96,4	93,6	90,4	89,6
	2,2-2,5 mm %	3,5	3,1	4,4	7,4	6,8
	< 2,2 mm %	1,0	0,5	2,0	2,2	3,6

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Ohrakasvusto oli rehevä ja tasainen. Satotaso nousikin korkeaksi. Typpilannoituksen jakaminen nosti satoa 300 kiloa kun taudit oli torjutti ja 600 kiloa kun tauteja ei oltu torjuttu. ^{Tilt Gl oli annettu rikkakasviruiskutuksen yhteydessä mikä lienee ollut liian aikaista sillä sato nousi vai 210 kiloa. Jyväkoko on kuitenkin suurentunut ja lajitteluaste noussut tautientorjunnalla. Korkeimmalla typpitasolla lakoutuminen on leikannut satoa.} ^{Hankkija Maatalous Oy on lahjoittanut Scarletin sertifioidun siemenen.}

SIANLIETTEEN TÄYDENNYSLANNOITUS 1998

VILJELIJÄ		Maatalousyhtymä Tuomola
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Loimaa kk
MAASEUTUKESKUS		Farma msk
PIIRIAGROLOGI		Hannu Mäkipää
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1997
KOEKASVI		Filippa ohra 260 kg/ha
ESIKASVI		vehnä
SYYSKÄSITTELY		kyntö
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA
	1. rm HeS	jl 1.3, pH 6.0, Ca 1650, P 10, K 181, Mg 250, B 0.7, Cu 3.8, Mn 15, Zn 1.06
	2. m HsS	jl 2.1, pH 6.1, Ca 1810, P 11, K 233, Mg 213, B 0.6, Cu 3.6, Mn 14, Zn 1.86
	3. rm HeS	jl 1.3, pH 6.1, Ca 1910, P 12, K 190, Mg 313, B 0.8, Cu 4.8, Mn 25, Zn 1.90

RUUTUKOKO		1000 m²
KORJATTU RUUTU		135 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		15.5.1998
KORJUUPÄIVÄ		8.9.1998
KASVINSUOJELU		Baytan
		Express 8 g + CCC 0,25 l + Tilt EC 0,25 l + Hivenliuos 4 l/ha 10.6.1997
		Moddus 0,2 l + Tilt Gl 0,1 kg + Fastac 0,2 l/ha

KOEJÄSENET	1.	Pellon Y-lannos 3 640 kg/ha
	2.	Liete ennen kylvöä 20 m3 + Pellon Y-lannos 3 400 kg/ha
	3.	Liete kasvustoon 20 m3 + Pellon Y-lannos 3 400 kg/ha

TULOKSET		1	2	3
Jyväsato, kg/ha		5860	6240	6360
Suhdeluku		100	106	109
Puintikosteus%		19,5	18,3	19,1
HLP, kg		69,4	71,0	70,6
Raakavalk.%		13,5	12,2	12,9
Raakavalkuaissato kg/ha		672	644	698
Lako%		90	60	50
1000 siemenen paino, g		42,7	46,9	44,0

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Ruudut on puitu rinnakkaisilta lohkoilta. Viljelytekniikka on muuten ollut sama. Ohrakasvustot olivat tasaisia ja reheviä. Pelkän lannoitteen saanut koejäsen lakoontui kaksi viikkoa ennen muita. Varhaisempi lakoontuminen laski vain lannoitetta saaneen ruudun satoa. Satotasot ovat korkeita ja laatu erittäin hyvää.