[ Siirry Graafeihin ] [ Siirry taulukoihin ]

 

Rypsikokeet
Rypsisato jäi alle 2000 kilon

Kemiran maatilakokeissa rypsikokeita on ollut kymmenisen vuotta ja tuolta ajalta satoja voidaan seurata.
Sadalla kilolla typpeä on saatu säännöllisesti yli 2000 kilon satoja, lukuun ottamatta viime kesää, joka oli pohjanoteeraus 1600 kilollaan. Sekin on kuitenkin selvästi yli vuoden noin tuhannen kilon keskisatojen. Siemenen pienuus kertoo kasvukauden aikaista ongelmista.
Mutta päästiin viime kesänä mittaamaan myös yli 2000 kilon satoja. Näin esimerkiksi Vahdolla, missä kokeiltiin rikkakasvien torjuntaa.
Öljykasvikokeet on tehty yhdessä Raisio Yhtymän ja Mildola Oy:n kanssa.
Viime vuoden koetuloksista näkyy, että kevätlannoituksen lisääminen lisäsi satoa normaalia vähemmän.
Rapsikuoriaisista ei ollut suurta riesaa.
Rikkapitoisuuden lisääntyminen vastaanotetuissa rypsierissä on ollut ongelma viime vuosina. Keskimäärin se oli vuonna 1997 lähes seitsemän prosenttia ja 1998 yli 5 prosenttia. Reilun viiden prosentin rikkapitoisuus laskee rypsin tilityshintaa lähes kuusi penniä kilolta.
Rikkakasvien torjunta oli yhtenä koejäsenenä maatilakokeissa ja Super Treflanin käyttö pudotti rikkapitoisuuden 2,8:sta 1,5 prosenttiin. Koelohkot olivat siis selvästi maan keskiarvoja puhtaampia.
Keväällä lehdistössä esiteltiin menetelmä, jossa rikkakasvien torjunta-aine levitettiin kylvökoneeseen asennetulla ruiskulla. Pellolta otettiin koealat, joista nähdään, että menetelmä toimii. Isäntä Markku Parikka kuitenkin kertoi, että kylvökoneen tahriintuminen aiheutti hankaluutta.
Rypsi on erittäin hyvä kasvi viljatilan viljelykiertoon. Sen esikasviarvo on kiistaton ja useaan kertaan todistettu.
Viime vuosina rypsin sato on kuitenkin pienentynyt. Syytä voi kyllä hakea laajaperäistyneestä viljelystä, joka ei rypsille sovi. Osan sadonlaskusta voi selittää myös kasvitaudeille otollisilla kesillä.
Rypsiä kannattaa kierrättää tilan parhailla lohkoilla, jolloin saadaan hyvä sato rypsistä sekä sen perään tulevasta viljasta. Huolellinen rikkakasvien torjunta viljoilta helpottaa torjuntatarvetta rypsikesänä.
Jos lohkolla on tunnetusti rikkakasviongelma, kannattaa rypsimaa käsitellä ennen kylvöä. Vastaavasti rypsi helpottaa seuraavan vuoden viljojen tautipainetta kun tartuntaketju saadaan poikki.
Seuraava iso muutos rypsin viljelyyn tulee, kun Roundupia tai Bastaa kestävät geenimuokatut rypsilajikkeet tulevat viljelyyn muutaman vuoden kuluttua. Tai tulevat, jos suomalainen lainsäätäjä ei heittäydy poikkiteloin niiden tielle.

Siirry tekstin yläreunaanLannoituksen ja kasvinsuojelun vaikutus.JPG (91375 bytes)
Rypsikokeissa typpeä annettiin joko 80, 100 tai 120 kiloa. Kasvinsuojeluvaihtoehdot olivat: ei kasvinsuojelua, tuholaisten torjunta tai rikkojen ja tuholaisten torjunta.

Rypsisadot maatilakokeissa.JPG (60424 bytes)
Rypsisadot ovat olleet maatilakokeissa yli 2000 kilon koko 90-luvun. Nyt tuli rimanalitus.

Siirry tekstin yläreunaan


RYPSIN LANNOITUS- JA KASVINSUOJELUKOE 1998

KOEPAIKKA

Anttilan koetila

KUNTA

Tuusula

YHTEISTYÖKUMPPANI

Mildola Oy

Unto Tulisalo ja Stefan Selen

KEHITYSPÄÄLLIKKÖ

Anne Kerminen

KOE ALOITETTU

1998

KOEKASVI

Kulta rypsi 8,2 kg

ESIKASVI

ohra

SYYSKÄSITTELY

kyntö

MAALAJI

rm HHt

VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA

jl 1.2 pH 6.0, Ca 1410, P 16, K 277, Mg 97

RUUTUKOKO

32 m2

KORJATTU RUUTU

16 m2

KERRANTEITA

2

KYLVÖPÄIVÄ

22.5.1998

LANNOITUS

Pellon Y-lannos 4

KORJUUPÄIVÄ

23.9.1998

KASVINSUOJELU

Oftanol- peittaus

Fastac 16.6. ja 2.7.1998

KOEJÄSENET

1.

80 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 400 kg/ha

Ei kasvin suojelua

2.

100 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 500 kg/ha

3.

120 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 600 kg/ha

4.

80 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 400 kg/ha

Tuholaiset

5.

100 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 500 kg/ha

torjuttu

6.

120 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 600 kg/ha

7.

80 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 400 kg/ha

Tuholaiset ja

8.

100 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 500 kg/ha

rikat

9.

120 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 600 kg/ha

torjuttu
TULOKSET

1

2

3

4

5

6

Siemensato kg/ha

1670

1740

1830

1920

1610

1860

Suhdeluku

100

104

110

115

96

111

1000 sp, g

2,4

2,2

2,3

2,1

2,1

2,1

Öljypitoisuus %

45,3

44,2

42

44,9

45,4

42,9

Valkuaispitoisuus % ka

21,4

22,3

24,5

21,0

20,7

23,0

Lehtivihreä mg/kg

11

13

25

7

6

12

Roskat

1,9

2,6

5,2

2,5

1,6

4,3

Lako %

0

0

0

0

0

0

7

8

9

Siemensato kg/ha

2020

2000

1940

Suhdeluku

121

120

116

1000 sp, g

2,1

2,1

2,1

Öljypitoisuus %

44,3

44,5

42,9

Valkuaispitoisuus % ka

22,0

22,2

23,4

Lehtivihreä mg/kg

9

8

11

Roskat

1,3

1,2

1,8

Lako %

0

0

0

HAVAINTOJA

Taimettui epätasaisesti liian syvän kylvön takia. Traktorin pyöränjäljet taimettuivat nopeasti, löysä multa hitaammin. Kukinta alkoi epätasisesti ja kukinta kesti kauan. Ilman rikkatorjuntaa jääneissä ruuduissa oli paljon savikkaa.

 

RYPSIN LANNOITUS JA KASVINSUOJELU 1998

VILJELIJÄ

Hannele ja Martti Mäkitalo

VILJELIJÄN KOTIKUNTA

Koski Tl

YHTEISTYÖKUMPPANI

Raisio Yhtymä

KEHITYSPÄÄLLIKKÖ

Anne Kerminen

KOE ALOITETTU

1998

KOEKASVI

Kulta kevätrypsi 9,5 kg /ha

ESIKASVI

kevätvehnä

SYYSKÄSITTELY

kyntö

MAALAJI

m HeS

VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA

pH 6.0, Ca 1660, P 3.4, K 204, Mg 343,

RUUTUKOKO

300 m2

KORJATTU RUUTU

92 m2

KERRANTEITA

2

KYLVÖPÄIVÄ

22.5.1998

KORJUUPÄIVÄ

26.9.1998

LANNOITUS

syksyllä broilerin lantaa 13 m3/ha

KASVINSUOJELU

Super Treflan 1,5,l/ha

22.5.1998

Ripcord 0,2 l/ha

26.6.1998

KOEJÄSENET

1.

80 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 400 kg/ha

Ei kasvin suojelua

2.

100 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 500 kg/ha

3.

120 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 600 kg/ha

4.

80 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 400 kg/ha

Tuholaiset

5.

100 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 500 kg/ha

torjuttu

6

120 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 600 kg/ha

7

80 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 400 kg/ha

Tuholaiset ja

8

100 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 500 kg/ha

rikat

9

120 kiloa typpeä/ha, Pellon Y-lannos 5 600 kg/ha

torjuttu

TULOKSET

1

2

3

4

5

6

Siemensato kg/ha

1470

1450

1510

1370

1260

1410

Suhdeluku

100

99

103

93

86

96

Puintikosteus %

13,7

13,7

13,7

13,2

13,3

13,4

Öljypitoisuus %

40,9

43,9

46,4

44,1

45,8

42,4

Lehtivihreä mg/kg

14

5

5

8

6

8

Roskat

2,2

1,8

2,1

2,7

2,9

2,7

Lako %

0

0

0

0

0

0

7

8

9

Siemensato kg/ha

1460

1430

1490

Suhdeluku

99

97

101

Puintikosteus %

13,1

13,2

13,2

Öljypitoisuus %

41,1

40,9

41,0

Lehtivihreä mg/kg

12

11

13

Roskat

2,5

2,6

2,0

Lako %

0

0

0

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA

Rypsi taimettui tasaisesti vaikka olikin kylvetty myöhään. Kasvusto oli hieman harva mutta tasainen. Kuoriaisruiskutus tarvittiin vain kerran. Puitaessa kasvusto oli painunut muttei pahasti laossa. Koejäsen 5:ssä juolavehnää. Satotaso on hieman vuoden keskiarvoja korkeampi. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta tuloksiin.

 

RYPSIN LANNOITUS JA KASVINSUOJELU 1998

VILJELIJÄ

Pertteli Niemistö

VILJELIJÄN KOTIKUNTA

Urjala

MAASEUTUKESKUS

Hämeen MSK

KEHITYSPÄÄLLIKKÖ

Anne Kerminen

KOE ALOITETTU

1996

KOEKASVI

Valo kevätrypsi 8 kg/ha

ESIKASVI

ohra

SYYSKÄSITTELY

kyntö

MAALAJI

rm HtS

VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA

jl 1.5, pH 6.5, Ca 2810, P 2.6, K 228, Mg 910, B 0.8, Cu 8.3, Mn 16, Zn 1.58

RUUTUKOKO

180 m2

KORJATTU RUUTU

90 m2

KERRANTEITA

2

KYLVÖPÄIVÄ

18.5.

KORJUUPÄIVÄ

25.9.1998

KASVINSUOJELU

Fastac 0,2 l

KOEJÄSENET

1.

80 kiloa typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 310kg/ha

2.

100 kiloa typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 385 kg/ha

3.

120 kiloa typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha

4.

80 kiloa typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 310kg/ha

Rikat torjuttu

5.

100 kiloa typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 385 kg/ha

Rikat torjuttu

6

120 kiloa typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha

Rikat torjuttu
TULOKSET

1

2

3

4

5

6

Siemensato kg/ha

1710

1750

1800

1770

1750

1780

Suhdeluku

100

102

105

104

102

104

Puintikosteus %

12,9

13,2

13,5

12,9

12,8

13,0

Öljypitoisuus %

45,5

45,1

45,1

41,3

41,7

40,1

Lehtivihreä mg/kg

8

7

7

12

10

17

Roskat

1,9

2,2

2,1

1,2

1,2

1,0

Lako %

0

0

0

0

0

0

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA

Kylvöolosuhteet olivat hyvät ja rypsi taimettui tasaisesti. Rikkakasvilaskennassa 18.6. ruiskuttamattomassa osassa oli keskimäärin 58 rikkatainta neliöllä ja Treflanilla ruiskutetussa 29 kpl. Päälajeina savikka, hatikka ja pihatähtimö. Suurimman lannoituksen saaneet ruudut näyttivät puitaessa selvästi vahvemmilta. Varsinaista lakoa ei ollut. Puinnin aikaan pihatähtimöä oli runsaasti ruiskuttamattomassa osassa maan rajassa.

 

RYPSIN KASVINSUOJELU 1998

VILJELIJÄ

Markku Parikka

VILJELIJÄN KOTIKUNTA

Vahto

MAASEUTUKESKUS

Farma MSK

KEHITYSPÄÄLLIKKÖ

Anne Kerminen

KOE ALOITETTU

1998

KOEKASVI

Valo rypsi

ESIKASVI

ohra

SYYSKÄSITTELY

hankmottu

MAALAJI

HeS

VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA

jl 00, pH 6.5, Ca 3300, P 10, K 145, Mg 700, Cu 3, Mn 8, Zn 1

RUUTUKOKO

200 m2

KORJATTU RUUTU

186 m2

KERRANTEITA

2

KYLVÖPÄIVÄ

14.5.1998

KORJUUPÄIVÄ

24.9.1998

LANNOITUS

Pellon Y-lannos 3 650 kg, 130 kg typpeä/ha

KASVINSUOJELU

Fastac 0,2 l

KOEJÄSENET

1.

Ei rikkakasvien torjuntaa

2.

0,75 l Super Treflania /ha + 300 l vettä

3.

2 l Super Treflania /ha + 300 l vettä
TULOKSET

1

2

3

Puhdas siemensato kg/ha

2370

2140

2300

Suhdeluku

100

87

95

Puintikosteus %

12,9

12,6

12,9

Rasvapitoisuus %

40,7

44,4

43,7

Lehtivihreä mg/kg

15

3

2

Rikkapitoisuus

4,9

1,5

2,8

Lako %

0

0

0

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA

Kokeessa Super Treflan ruiskutettiin kylvön yhteydessä peltoon kylvökoneeseen asennetulla ruiskulla. Rikkakasvilaskennassa 17.6. kokeessa ei ollut juurikaan rikkoja. Koejäsen 1:ssä 11 kpl, koejäsen 2:ssa 3 kpl ja koejäsen 3:ssa 2 kpl. Kasvusto oli tasainen ja kaunis. Puitaessa käsittelemättömässä ruudussa oli mataraa, kiertotatarta ja pihatähtimöä, myös jäsen 2:ssa hiukan. Mataran siementä tuli satoon koejäsen 1:ssä melko paljon.