Kultaakin kalliimpaa

Tämänvuotinen viljasato on valtaosin, sateisesta syksystä huolimatta, saatu talteen. Määrän suhteen peltojen tuotos oli vaihteleva, taloudellisenkaan tuloksen suhteen ei voida riemuita. Viljelijän on kuitenkin syytä iloita jos sai korjatuksi runsaan ja laadukkaan sadon. Hyvä tulos on tuottajankin työssä paras kannustin.

Kasvinjalostus on osaltaan ollut mukana kehittämässä lajikkeita, jotka sopivat entisiä paremmin pohjoisiin oloihin ja antavat tuottajalle mahdollisuuden saavuttaa olosuhteisiin nähden paras mahdollinen tulos. Tässä Maatilan Pellervossa suomalainen kasvinjalostaja Eero Nissilä pohtii uusien jalostustekniikoiden merkitystä koko maailman kannalta. Hän on juuri muuttanut Filippiineille johtamaan suurta kansainvälistä riisintutkimuslaitosta.

Riisi on maailman ruokahuollon kannalta ratkaiseva kasvi. Taistelu nälkää vastaan riippuu suuresti siitä, onnistutaanko kehittämään nykyistä satoisampia, viljelyvarmempia ja terveellisempiä lajikkeita. Osittaisia ratkaisuja on jo löytynyt, esimerkiksi geeniteknologian avulla kehitetty kultainen riisi helpottaa riisinsyöjien A-vitamiinin puutetta. Nissilän uutena työnä on juuri kultaisen riisin viljelyn kehittäminen.

Kasvinjalostaja katsoo työsarkaansa keskeltä maailman ruokakriisiä. Siitä näkökulmasta kaikki sellaiset kasvinjalostuksen pyrkimykset, jotka eivät tähtää mahdollisimman suuriin satoihin, tuntuvat näpertelyltä. Geeniteknologia yksi keino maailman nopeasti kasvavan väestön ruokkimiseksi; muuta keinoa ei taida ollakaan, kun väkimäärä kohta hipoo seitsemää miljardia.

Luomutuotannosta ei asiantuntijan mukaan löydy ratkaisua nälän torjuntaan, kylmät laskelmat osoittavat kokonaan toisaalle. Suomen kaltaisessa maassa luomu voi silti olla monelle viljelijälle kannattava vaihtoehto. Maailman ruokakriisin ratkaisu kun ei onneksi ole suomalaisen tuottajan vastuulla, kasvinjalostajan tehtäviin se sen sijaan kuuluu.