Metsästä elämisen edellytyksiä
Harva sanonta on yhtä osuva kuin tuttu Suomi elää metsästä. Kuka lienee sen ensimmäisenä lausunut tai kirjoittanut, mutta käyttöä tuolle viisaalle lauseelle on riittänyt. Takavuosina sillä viitattiin lähinnä suurteollisuuteen ja vientituloihin. Sellu- ja paperitehtaat sekä sahat kasvattivat kansantaloutta ja metsän vaikutus työllisyyteen oli vertaansa vailla.
Metsäteollisuus on viime vuosina elänyt vaikeita aikoja ja Suomen eläminen metsästä on ehditty asettaa moneen kertaan kyseenalaiseksi. Myös metsänomistajat ovat teollisuuden ennusteita tutkaillessaan aiheellisesti epäilleet, saadaanko puusta tulevaisuudessa kunnollista tai edes kasvatuskustannukset kattavaa hintaa.
Samaan aikaan kun teollisuus on rypenyt kannattavuuskriisissä, on puulle onneksi – osittain kaikessa hiljaisuudessa – kehitelty uutta käyttöä. Sitä on löytynyt enimmäkseen energiantuotannosta. Uudet tekniikat mahdollistavat esimerkiksi lämmön tuotannon suuressakin mittakaavassa, myös sähkön tuotanto onnistuu.
Harmillista metsäenergian käytölle on, että se joutuu lähtemään samalta viivalta hinnaltaan ylivoimaisen kilpailijan, kivihiilen kanssa. Jotakin on pahasti vialla, jos Suomen kaltaisessa maassa energiantuotannossa luovutaan hakkeen poltosta ja siirrytään vaikka väliaikaisesti kivihiileen. Eikö meillä olekaan varaa maksaa senttiäkään uusiutuvasta energiasta? Entä työllisyysvaikutukset?
Haluammeko, että Suomi elää metsästä vielä satojen vuosienkin kuluttua? Meillä olisi siihen parhaat mahdolliset edellytykset, mutta riittääkö tahtoa ja kykyä. EU:n uusi metsästrategiakin korostaa metsien monipuolista ja kestävää käyttöä sekä metsien merkitystä biotalouden, kasvun ja työllisyyden edistäjänä.
Suomi elää metsästä -lausahdus ei ole menettänyt lainkaan merkitystään, vaikka maailma on muuttunut. Metsien monipuoliselle käytölle ei pitäisi olla minkäänlaisia esteitä, jos metsänomistamisen ja metsäyrittämisen kannattavuus saadaan kohdalleen. Ainoa asia, josta pitää luopua, on puunpolton pienhiukkasista puhuminen. Se kuulostaa lähinnä kiusanteolta.
Teemu Pakarinen
teemu.pakarinen(a)pellervo.fi
SISÄLLYS 10/2013
-
Pääkirjoitus
-
KASVINVILJELY:
Jurtti – tervetuloa takaisin -
TUTKIMUS:
Maaryntäys alkoi ruokakriisistä -
HYVÄ-SATO -KILPAILU:
Suosiollinen loppukesä pelasti kasvustot
Joukkueet innokkaasti syyskylvöille -
MAATALOUSPOLITIIKKA:
Nuoria tarvitaan yrittäjiksi -
KASVINVILJELY:
Syysviljan oraat suojaan lumihomeelta
Kahukärpänen yllätti -
KONEET JA TEKNIIKKA :
Telatraktorista loppuu voima ennen pitoa
Ajosilppurilla tehoa ja ripeyttä rehuntekoon LUKIJAMATKA:
Texasin karjamaille-
POLTTONESTEET:
Oljesta dieseliä
Teurasjätettä tankkiin -
METSÄ:
Kasvatukseen uusia vaihtoehtoja
Aukotonta metsänhoitoa
Hyvä kysyntä vauhdittaa puukauppaa -
METSÄENERGIA:
Leimikosta lämpökattilaan -
PUURAKENTAMINEN:
Kelohonka kestää ja säilyttää arvonsa
-
TYÖKOIRAT:
Sienten kasvattaja oppii kantapään kautta -
METSÄ:
Laumanvartija pitää pedot loitolla -
TOISTUVAT
Uutiset
Herra Punttila
Vähätalo
Antinpoika
Verkossa
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Nollarajalla
-
Kannen kuvat :Topi Pakarinen, Raila Aaltonen ja Helena Anttila-Lindeman.
-
Seuraava Maatilan Pellervo ja Pellervon Iso Kalenteri ilmestyvät 21.11., seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 17.10.2013.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.