Haasteellista verrata satoeroja
Teksti: Jouko Kleemola
Hyvä Sato -kokeen vuosien välisiä satovaihteluita on hieman hankala arvioida kilomääräisten hehtaarisatojen perusteella, koska normaalin säävaihtelun lisäksi myös viljelykasvit vaihtelevat vuodesta toiseen. Kasvien vaihdellessa myös odotettavissa olevat sadot vaihtelevat.
Energiavaste |
Kesällä 2010 vain suurin kilomääräinen kevätvehnäsato sisälsi energiaa yli 100 gigajoulea hehtaaria kohti. Tämä energiamäärä vastaa reilusti yhden omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta (100 GJ ≈ 28 MWh).
Kuluneena kesänä 2011 peräti neljä joukkuetta pääsi tuon rajan yli: yliopiston proffat, ProAgria Luomu, Nylands Svenska Lantbruksällskapet ja Raisio. Tämän tarkastelutavan mukaan Viikin viljelyolot näyttävät siis kaikesta huolimatta olleen viime vuotta paremmat.
Vuonna 2009 kasvuolot ovat kuitenkin olleet selvästi parhaimmat Hyvä Sato -koesarjan aikana. Kaikkien joukkueiden viljellessä ohraa neljä kuudesta viljelyksestä pääsi yli 100 gigajoulen hehtaarituotokseen. Paras tuotos oli 131 gigajoulea hehtaarilta.
Kuinka paljon typpikilolla
tuotettiin energiaa?
Sadon sisältämän kokonaisenergiamäärän lisäksi on mielenkiintoista vertailla myös energiavastetta eli yhtä lannoitetyppikiloa kohti tuotettua energiamäärää. Lannoitetyppihän on yleensä merkittävin vuosittain peltoon laitettava energiapanos.
Kaikkina koevuosina paras noteeraus tavanomaisesti tuotetuilla viljoilla on ollut noin 1,5 gigajoulea lannoitetyppikiloa kohti. Vuonna 2009 luomuohrat tuottivat pienellä typpilannoituksella kohtuullisen sadon, joten energiavasteet nousivat suuriksi (5 gigajoulea/lannoitetyppikilo). Energiavaste saadaan nousemaan korkeaksi vain, jos pellon kasvukunto on hyvällä tasolla.
Kuluneena kesänä herneet antoivat ylivoimaisesti parhaan energiavasteen. Luomujoukkueelle lukua ei pysty edes laskemaan, koska se ei käyttänyt typpeä ollenkaan. Mutta myös yliopiston Rocket-herne pääsi 3,7 gigajouleen typpikiloa kohti. Tämäkin on jo hyvin tehokasta viljelyä pitäen mielessä panos-tuotossuhteen.
KOKO SISÄLTÖ 11 /2011
- Hyvä Sato: Hernesato onnistui tänä vuonna hyvin
Lannoitteet: Viljo-lannoitteet myytiin Novarbolle
Timac Agron uudet lannoitteet
Rehuteollisuus: Vampulassa toimiva Satarehu on sitkeä sissi
Koneet ja tekniikka: Kone-Forumin ja KoneAgrian uutuudet
John Deere uudisti suurimmat puimurinsa
Mekaaninen rikkojen torjunta on ajoitettava oikein
Urakoitsijan tavoitteena isommat asiakkaat
Vauhdikasta puintia Case Axial Flow’lla
Rakentaminen: Muurlan Torkhuoneen kuivuri näytti kyntensä
Luomutuotanto: Laitilanmäki tuottaa luomua taajaman kyljessä
Sadetus: Sadetuksella selvää sadonlisää myös viljakasveille
Ympäristö: Palaturvekin voi syttyä itsestään
Vesiensuojelu kannattaa kaikin puolin
Rakentaminen: Pakettiratkaisu laajenevalle maitotilalle
Tuotekehitys vähentää tunteja työmaalla
Tietotekniikka: Maaseudun tietoliikenneyhteydet takkuavat edelleen
Gårdskullassa yhteydet toimivat hyvin
Lohjansaaren nettiyhteydet harmittavat yrittäjää
Tukiasemat ratkaisevat yhteyksien laadun
Toistuvat
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuva Silja Vuori.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.12. Kodin Pellervo ja Pellervon Iso Kalenteri ilmestyvät 15.12.2011.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.